Nousukausi vetää taas väkeä yökerhoihin ja kyllä, "karaoke on kaikki mitä ihminen tarvitsee"

Yökerhot ovat talouden pulssi: Ylimääräinen raha näkyy ravintoloiden kävijämäärissä ja juomaostoksissa.

yökerhot
dj tanssittaa yleisöä
Temper2 alias Markus Rauramo tanssittaa ihmisiä yökerho Skohanissa Helsingissä.Seppo Ahava / Yle

“Liput lunastin ja lennän etelään, lennän etelään. Tarpeeksi oon saanut synkästä ja lennän etelään…”

Mikko Malin ja Jere Kaipion tulkinta Jari Sillanpään Malagasta saa muilta asiakkailta lämpimän vastaanoton yökerho Skohanissa Helsingin keskustassa. Lohjan baarit ovat vaihtuneet pikkujoulun viettoon Skohanin karaokepuolen suurella estradilla. Onko karaoke pakollinen nykyään yökerhossakin?

– Kun on kerrankin tilaisuus laulaa keskellä Helsinkiä, ja kaikki kuulee meidän laulun, niin miksi ei, Mali sanoo.

– Kriteerit eivät ole hirveän korkeat. Karaoke on kaikki mitä ihminen tarvitsee, Kaipio toteaa.

Suomalaisilla oli jälleen rahaa ulkona juhlimiseen, vaikka kuumiin tunnelmiin ennen vuoden 2008 finanssikriisiä on vielä matkaa. Useampi alkoholiveron korotus ja Baltiasta räjähdysmäisesti kasvanut alkoholin matkustajatuonti viimeisteli alan ahdingon.

Vuosi sitten tapahtui vihdoin kauan odotettu käänne. Niin sanottu samppanjaindeksi värähti yökerhoissa ylöspäin. Alan yritysten mukaan yökerhojen kävijämäärät ja keskiostos lähtivät kasvuun. Ihmiset ostavat vähemmän, mutta kalliimpaa juomaa.

Talouden piristyminen ei yksin riitä houkuttelemaan asiakkaita yökerhoihin. 2010-luvun juhlijat kaipaavat laatua ja elämyksiä.

kaksi miestä laulaa lavalla mikrofonit kädessä
Lohjalaiset kaverukset Jere Kaipio ja Mikke Mali tulkitsevat Jari Sillanpään Malagaan Skohanin karaokelavalla. "Riittää, että on hyvä meno ja kaverit messissä, ei hirveästi tarvitse muuta", Mali sanoo. Seppo Ahava / Yle

Pubit ja yökerhot liukuneet lähemmäs toisiaan

Ravintolatarjonta on laajentunut valtavasti tällä vuosituhannella ja perinteiset ravintolagenret ovat sekoittuneet. On ruokaa ja ohjelmaa tarjoavia pubeja, joissa voi tanssia. Yökerhoissa taas voi virittäytyä tunnelmaan laulamalla karaokea.

Niin, karaoke pitää löytyä nykyään myös yökerhosta. 1990-luvulla Suomeen saapunut amatööriviihde on elänyt jo jonkin aikaa uutta nousukautta.

Asiakkaat yritetään saada pysymään monipuolisella tarjonnalla ravintolassa kilpailijalle siirtymisen sijaan. Iltaa jatketaan karaokesta ravintolan toiselle puolelle tanssilattialle – tai toisinpäin.

Siksi myös keväällä avatussa Skohanissa on karaoke. Yökerhon omistaa pääosin maakunnissa toimiva ravintolaketju Restamax, joka on laajentanut pääkaupunkiseudulle. Skohan on alan suurin investointi moneen vuoteen. Samoissa tiloissa toimi ennen yökerho Namu, ja muodonmuutokseen on laitettu useampi miljoona euroa. Asiakaspaikkoja on terassit mukaan lukien 1 250 juhlijalle.

Restamaxin toimitusjohtajan Juha Helmisen mukaan menestyvällä yökerholla tulee olla moneen makuun vetoava konsepti, joka palvelee useampaa käyttötarkoitusta ja miellyttää tavoiteltua asiakasryhmää.

– Osa haluaa kokea karaokea, osa perinteistä tanssia, osa eksklusiivista palvelua. Ne, jotka pystyvät tämän kokonaisuuden hallitsemaan, pärjäävät varmasti, Helminen sanoo.

Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio nostaa menestyksen salaisuudeksi hyvin toteutettujen yksityiskohtien rinnalle ammattitaitoiset työntekijät.

– Kaiken A ja O on motivoitunut henkilökunta, joka pystyy rakentamaan asiakkaalle niitä elämyksiä ja kohtaamisia, hän toteaa.

NPG on markkinajohtaja alan kilpailluimmalla alueella eli Helsingin keskustassa.

.

Juha Helminen
Restamaxin toimitusjohtaja Juha Helminen.Jari Kovalainen / Yle

Vippikopit eivät enää vedä

Runsas kymmenen vuotta sitten yökerhojen ilme saattoi väljähtää nopeasti. Jos menestys ei löytynyt muutamassa vuodessa, laitettiin ravintolan nimi ja sisustus uusiksi pikavauhtia. Nykyään klubien kierto on hitaampaa.

Enää ei investoida pelkkiin seiniin vaan rahat laitetaan esimerkiksi ohjelmaan.

– Tänä päivänä voidaan puhua kestävän kehityksen yökerhoista. Meilläkin monet yökerhot ovat saavuttaneet vasta kolmantena tai neljäntenä vuotena parasta myyntiä, Antti Raunio kuvailee.

Suurin muutos on tapahtunut asiakkaissa. Erityisesti nuoret aikuiset juovat aiempaa vähemmän. Tämä on johtanut häiriökäyttäytymisen ja ravintoloista poistojen vähenemiseen, mikä on hyvä asia.

Asiakkaat ovat laatutietoisempia, ja he kiinnittävät huomiota yksityiskohtiin, kuten siihen, löytyykö mojito-drinkistä varmasti tuoreita mintunlehtiä.

vodka- ja kuohuviinipulloja ravintolan pöydässä
“Pöytälamppu”on tämän hetken hitti Helsingin yöelämässä. Useamman sadan euron hintainen pöytävaraus pitää yleeensä sisällään seurueen sisäänpääsymaksun ja pullon magnumsamppanjaa tai -vodkaa.Seppo Ahava / Yle

Myös VIP-kulttuuri on muutoksen kourissa. 2000-luvun taitteessa yökerhoihin rakennettiin kilvan erillisiä tiloja “paremmalle väelle”, jonne tavikset saattoivat vain unelmoida pääsevänsä.

– Tietyt asiakkaat haluavat vastinetta rahoillensa, mutta semmoinen vippikoppimeininki on hiukan kuollut tällä hetkellä, Raunio sanoo.

Aiemmin vippikoppi saattoi olla keskellä ravintolaa. Julkkikset ja muut “tärkeät” asiakkaat näkivät lasiseinän läpi muut juhlijat, mutta toisinpäin ei. Nyt suositaan huomaamatonta erillistä tilaa. Monissa klubeissa VIP-huoneista on luovuttu kokonaan.

Julkkikset ja yökerhot sopivat tietenkin yhteen kuin samppanja ja kuplat. Restamax houkuttelee asiakkaita yhteisyrityksillä julkkisten kanssa, koska tunnetut keulakuvat ovat hyväksi bisnekselle. Yksi Skohanin osakkaista on räppäri Cheek.

Viekö senssisovellus asiakkaat yökerholta?

Yksi yökerhojen suurista haasteista on yhteinen muun viihdeteollisuuden kanssa: ihmiset pitää houkutella kodistaan hakemaan elämyksiä ja seuraa.

Helsingin Sanomien Nyt-liite kirjoitti (siirryt toiseen palveluun), kuinka parinmuodostuksen siirtyminen verkkoon on saanut nuoret aikuiset kavahtamaan baarissa lähestyjää.

NPG:n Antti Raunio toteaa naureskellen, että ihmiset tarvitsevan edelleen fyysisiä kohtaamisia.

Yhtiö näki senssipalvelu Tinderissä mahdollisuuden uuteen bisnekseen ja ryhtyi oitis järjestämään virallisia Tinder-treffejä.

– Mikä on parempi paikka sopia ensitreffit kuin yökerho. Ravintolassa on jumissa useamman tunnin, jos seura ei miellytä. Yökerhossa voi vain vaihtaa baaritiskiä, hän sanoo.

Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio
Night People Groupin toimitusjohtaja Antti Raunio.Seppo Ahava / Yle

Kahdella päivällä bisnes ei kannata

Helsinkiläisen Maxinen tanssilattialla alkaa olla tungosta yhdentoista jälkeen. 600 asiakaspaikan kuusi vuotta sitten perustettu yökerho sijaitsee Kampin ostoskeskuksen kuudennessa kerroksessa – ja kyllä, myös siellä on karaoke.

DJ Johnny Wilde on tanssittanut asiakkaita viidestä lähtien, koska yökerho oli varattu alkuillan erään suuren teollisuusyhtiön pikkujouluille. Sombreron lisäksi joukossa heiluu muutama tonttulakkikin.

Menneillään oleva pikkujoulukausi lupaa hyvää yökerhojen liiketoiminnalle, myhäilevät NPG:n Antti Raunio ja Restamaxin Juha Helminen.

Matkailu- ja ravintolapalvelut MaRa ry:n kyselyn (siirryt toiseen palveluun)mukaan yli 70 prosenttia jäsenyrityksistä arvioi pikkujoulumyynnin kasvavan viime vuodesta. Yli kuuden prosentin kasvua ennakoi jopa viidennes yrityksistä.

Talouden elpymisen myötä yritykset käyttävät taas rahaa työntekijöidensä palkitsemiseen, mutta meno on tuntuvasti hillitympää kuin takavuosina.

ihmiset tanssivat yökerhossa
Tunnelma nousee Skohanin tanssilattialla puolen yön jälkeen. Seppo Ahava / Yle

Työelämän kiristyneet vaatimukset ovat johtaneet siihen, ettei yökerhoissa enää notkuta arkisin. Aiemmin aamuneljään auki olevalla ravintolalla saattoi olla neljäkin hyvää päivää viikossa.

Tuloksen tekeminen keskittyy nykyään kahteen päivään, perjantaihin ja lauantaihin ja sielläkin aamuyön tunneille. Vaikka viikonloppuisin olisi täyttä, tuotoilla ei pärjää ainakaan Helsingissä, jossa vuokrat ovat kovat.

Miten liiketoiminta voi kannattaa?

– Noin 30 prosenttia meidän liikevaihdosta tulee yksityistilaisuuksista ja yritysmyynnistä, paljastaa Raunio.

Restamaxin yökerhoihin rahaa tuovat viikolla järjestettävät opiskelijatapahtumat.

Juttua varten on haastateltu myös Matkailu- Ja Ravintolapalvelut ry:n toimitusjohtajaa Timo Lappia.