Analyysi: Paperittomat käyttävät Suomessa harvoin julkisia terveyspalveluja – kielteisten turvapaikkapäätösten kasvu ei tuonut piikkiä tilastoihin

Paperittomien terveyspalvelujen laajentaminen veisi 0,03 prosenttia Helsingin sosiaali- ja terveysmenoista

paperittomat
Lääkärillä on stetoskooppi kädessään.
Tero Kyllönen / Yle

– Tämähän on parempi tarjous kuin Sipilän talo konsanaan. Tässä on riski, että matalamman tulotason lähialueilta alkaa tulla ihmisiä hoitoon, muun muassa hiv- ja tuberkuloosipotilaita.

Näin perusteli Helsingin perussuomalaisten kaupunginvaltuutettu Mari Rantanen eilen A-studiossa sitä, miksi Helsingin ei pitäisi tarjota paperittomille nykyistä laajempia terveyspalveluja.

Paperiton on henkilö, jolla ei ole lupaa oleskeluun tai pääsyä terveyspalveluihin Suomessa.

Rantasen mielestä uudistus houkuttelisi Suomeen lisää paperittomia hoitojen perässä. Eräänlaista terveysturismia siis – suomalaisten rahoilla. Hän paheksui myös sitä, että palveluita “mainostettaisiin” useilla eri kielillä.

Vihreitä edustava Helsingin apulaispormestari Sanna Vesikansa vastasi, etteivät esimerkit maailmalta tue väitettä.

Asian ympärillä käydään siis kovaa poliittista vääntöä.

Helsingin kaupunginvaltuusto päättää tänään paperittomien terveyspalvelujen laajentamisesta. Äänestyksestä on tulossa tiukka.

Kiireellisessä palvelussa iso kirjo

Laki takaa nykyisin paperittomille Suomessa kiireelliset terveys- ja sosiaalipalvelut. Niitä voivat olla esimerkiksi äkillinen sairastuminen, pitkäaikaissairauden vaikeutuminen ja toimintakyvyn aleneminen, mutta myös suun kiireellinen terveydenhuolto, mielenterveyshoito, päihdehoito, psykososiaalinen tuki, terveys- ja sosiaalineuvonta, lastensuojelu, neuvola- ja maahanmuuttajapalvelut, synnytyksen jälkitarkastus, hätämajoituksen järjestäminen ja lyhytaikainen toimeentulotuki.

Tarpeen arvioi terveyden- tai sosiaalihuollon ammattilainen. Kunta voi halutessaan tarjota paperittomalle myös tätä laajempia palveluja kunnan omaan piikkiin.

Paperittomien ulottuvilla on siis jo tällä hetkellä iso joukko julkisia palveluja. Niitä kuitenkin käytetään harvoin. Tämä selviää Ylen hallussa olevista raporteista, joita aluehallintovirastot ovat pyytäneet kunnilta ja kuntayhtymiltä.

Kesä-syyskuussa noin 50 paperitonta käytti Helsingissä julkisia terveyspalveluja. Suurin osa oli neuvolakäyntejä. Espoossa käyttäjiä oli alle 20. Sosiaalipalvelujen käyttäjiä oli Helsingissä sata ja Espoossa 50.

Muista suurista kaupungeista esimerkiksi Porissa kolme paperitonta kävi lääkärin pakeilla, ja Turussa terveyspalveluihin hakeutui yksi ilman lupaa Suomessa elävä. Vastaajien joukossa oli pari yliopistollista keskussairaalaa ja suuri joukko kuntia, jonne ei hakeutunut ainoatakaan paperitonta.

Yllä esitetyt luvut ovat arvioita, koska potilaiden elämäntilanteesta voi olla vaikeaa saada tietoa.

Apua järjestöiltä ja kirkolta

Sisäministeriön arvion mukaan Suomessa on 1 000–2 000 paperitonta. Tarkkaa määrää on mahdoton tietää. Vastaanottokeskuksista kadonneita on yli 5 000. Kokoomuslaisen sisäministerin Paula Risikon mukaan yli puolet heistä on poistunut Suomesta.

Sosiaali- ja terveysministeriön kokoamia raportteja on kerätty viime vuoden loppupuolelta lähtien. Paperittomien käyttämien palvelujen käytössä ei ole näkynyt minkäänlaista piikkiä siitä huolimatta, että kielteisten turvapaikkapäätösten määrä kasvoi viime vuonna merkittävästi.

Paperittomat ovatkin hakeneet apua ensisijaisesti järjestöiltä ja kirkolta sekä yksityisiltä kansalaisilta.

Yösija sukulaisilta ja tuttavilta

Valtion kassaan paperittomien auttaminen on tekemässä vain pienen loven. Hallituksen ensi vuoden talousarvioehdotuksessa on varattu 5,3 miljoonaa kiireellisiin sosiaalipalveluihin. Rahoilla voidaan korvata kunnille paperittomien majoitus-, ruoka- ja lääkemenoja.

Esimerkiksi paperittomien hätämajoituksen tarve pysynee pienenä, koska hallituksen mukaan huomattava osa heistä asuu sukulaisten tai tuttavien luona.

Takaisin Helsinkiin. Jos paperittomien terveyspalvelujen laajennus hyväksytään, kaikki paperittomat pääsevät myös välttämättömän terveydenhoidon piiriin. Se voi tarkoittaa muun muassa rokotteita, hoitoa kroonisiin sairauksiin ja oikeudellista neuvontaa. Nykyisin tämä oikeus on paperittomista vain raskaana olevilla naisilla ja lapsilla.

Paperittomien hintalappu Helsingille sadoissa tuhansissa

Suomen paperittomista suuri osa asuu Helsingissä, mutta mittakaava kantaväestön käyttämien terveyspalvelujen määrään on tietysti valtava. Esimerkiksi paperittomat raskaana olevat naiset ja lapset kävivät viime vuonna yhteensä 90 kertaa neuvolassa, kun helsinkiläisille kertyi kaikkiaan yli 330 000 käyntiä.

Helsingin virkamiehet laskevat pääkaupungin paperittomien terveydenhoidon kustannuksiksi nykyisin 100 000–200 000 euroa vuodessa. Virkamiesten mukaan palvelujen laajennus voisi kaksinkertaistaa menot.

Kun kuluihin lisätään hätämajoitus ja oikeusapu, summa voisi karkeasti arvioiden nousta 0,7 miljoonaan euroon vuodessa. Tämä on noin 0,03 prosenttia Helsingin yli kahden miljardin euron terveys- ja sosiaalitoimen budjetista.