Koe uusi yle.fi

Analyysi: Niinistö, Niinistö, Niinistö......

Tällä hetkellä 80 prosenttia suomalaisista aikoo äänestää Sauli Niinistöä tammikuun presidentinvaalissa. Luku on pelottava, kirjoittaa politiikan toimittaja Pirjo Auvinen.

presidentinvaalit
Sauli Niinistö Joensuun torilla 25.2.2014
Ismo Pekkarinen / AOP

Sauli Niinistö on ollut suosittu presidentti, jonka jatkohaluja on arvuuteltu, valitsijayhdistyksestä yllätytty ja kampanjoinnin alkua odoteltu.

Vaalien aattokuukausien on uskottu laskevan Niinistön takaisin tavallisten suomalaisten ja presidenttiehdokkaiden kauppakeskuksiin ja vaaliväittelyihin.

Siksi Ylen Taloustutkimuksella teettämän marraskuun kannatusmittauksen numerot lyövät ällikällä.

Ei suinkaan entistä harvempi, vaan entistä useampi, neljä viidestä on sitä mieltä, että Niinistö on paras presidentiksi. Vielä lokakuussa kannatusprosentti oli 76, huikean korkea sekin, nyt prosentti on 80. Se on mykistävä!

Edelliskerran eli presidentinvaalien 2012 yllättäjän eli vihreiden Pekka Haaviston kannatus on puolestaan on laskenut lokakuun 14 prosentista marraskuun kymmeneen. Silti kymppikannatuksellakin säilyttää selkeän kakkossijan.

Niinistön suosion selitykset

Niinistö ei omien sanojensa mukaan vielä edes kampanjoi, vaikka päättää lauantaina maakuntamatkojen sarjan, jossa on näyttäytynyt 100-vuotisen Suomen merkeissä joka puolella maata. Maakuntamatkoihin näyttää aina mahtuneen myös isojen yleisöjen tilaisuuksia. Jutteleva ja maakunnan murheita kuunteleva presidentti muistuu hyvin mieleen, kun seuraavasta presidentistä kysytään tai kun häntä äänestetään.

Päähallituspuolueet riitelevät vimmaisesti sote-uudistuksesta eli siitä miten sairaat ja sosiaalipalveluja tarvitsevat jatkossa hallinnoidaan. Kokoomus näyttää valvovan erityisesti yksityisten terveysjättien, "pörriäisten" etua, mutta sen tyyppisiä epäluuloja Niinistö ei halua itseensä liitettävän.

Ratkaisuksi löytyi valitsijayhdistys: poissa pysyy puolueisiin lyhdistetty kähmintä eikä tarvitse vääntää menneiden vaaalien tapaan puoluetoimiston kanssa kampanjarahoista. Sitä paitsi kesätapahtumissa valitsijayhdistysläiset tekivät Niinistöstä täyttä häkää presidenttiä, joka saattoi samaan aikaan itse keskittyä olemaan presidentti.

Mutta terveessä demokratiassa pitäisi vaaleissa olla tarjolla erilaisia mielipiteitä, tulkintoja ja johtopäätöksiä. Pitäisi olla vaihtoehtoja. Nyt tuntuu kuin kaikkien suusta kuuluisi vain eri versioita Niinistön näkemyksistä. Ainoan poikkeuksen tekee perussuomalaisten Laura Huhtasaari. Hänestä ei näyttäisi tulevan mitään kakkoskierroksen tähteä, mutta sen verran omanlaisina näkemykset ovat pysyneet, että muista puolueista poiketen omat puoluetoverit pitävät häntä Niinistöä parempana vaihtoehtona.

Uskomatonta mutta totta

Niinistö on suosituin kaikissa muissa puolueissa paitsi perussuomalaisissa. Nyt marraskuussa Niinistö voitti ensi kerran ykkössijan myös Pekka Haaviston kotijoukoissa vihreissä.

Pääministeripuolue keskustan ehdokas saa vain kahden prosentin kannatuksen, samoin SDP:n, joka on kuitenkin palannut puoluekannatusmittauksissa kakkoseksi. Eikö kannattaisi huolestua?

Niinistön kannatusluvut palauttavat mieliin Kekkosen loppukauden kukkapuskalähetystöt ja poikkeuslait. Ei kai kukaan vaan haikaile sen tyyppisen yksituumaisuuden perään?

Eduskunnassa muistutetaan tavan takaa, että perinteisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikalla ei ole politikoitu. Puolueet ovat pyrkineet yhteisymmärrykseen eli konsensukseen.

Yksituumaisuus vaalien alla olisi perusteltua, jos maa olisi uhattuna tai kriisissä. Niinistökin on moneen kertaan analysoinut, että tilanne lähialueillamme on muuttunut ja jännitteet voimistuneet. Mutta rivit suoriksi ja suut suppuun vaativasta kriisistä nyt ei kuitenkaan voitane puhua.

Jos ulko- ja turvallisuuspolitiikasta ei väitellä edes presidentinvaaleissa, niin se on huolestuttavaa eikä viisautta. Niinistö voi olla hyvä, mutta ei kukaan ole 80 prosenttisen ylivertainen.

Siksi pyydänkin ehdokkaat, piristykää!

Voisitte esimerkiksi väitellä vaikka vähälle uutisoinnille jääneestä Ulkopoliittisen instituutin selvityksestä, jonka mukaan Suomi on viime vuosina liimautunut yhä tiukemmin USA:n kylkeen sekä sotilaalliseesti että poliittisesti.

Ihan ok? Vai ihan sama. Kiinnostaisi tietää.

Lue myös:

Ylen presidenttikysely: Niinistö yhä ylivoimaisempi, nyt ykkösvaihtoehto myös vihreille