EU lupaa hellittää otettaan viljelijästä – Tukiruletin pyöritystä siirretään jäsenmaille

Komission mukaan jäsenmaat saavat jatkossa päättää nykyistä enemmän itse siitä, miten maatalouden yhteisiin tavoitteisiin pyritään.

maatalouspolitiikka
Ohraa.
Toni Pitkänen / Yle

*BRYSSEL *Euroopan unioni haluaa siirtää yhteisen maatalouspolitiikan valvontaa ja toteuttamista Brysselistä jäsenmaille. Tarkoitus on vähentää byrokratiaa ja saada maatalouspolitiikka sopimaan paremmin paikallisiin olosuhteisiin.

EU:n komissio hyväksyi tänään keskiviikkona linjauksensa yhteisen maatalouspolitiikan jatkosta vuoden 2020 jälkeen. Päivän sana oli yksinkertaistaminen.

– Jatkossa Bryssel ei enää määrittele pensasaitojen pituutta tai leveyttä, tai sitä, miten monta puuta jossain lehdossa pitää kasvaa. Sen sijaan annamme jäsenmaiden määritellä käytännöt, jotka sopivat parhaiten omalle alueelleen, sanoi maatalouskomissaari Phil Hogan.

Tarkoitus on, että jatkossa komissio määrittelee mihin yhteisellä maatalouspolitiikalla pyritään. Jäsenmaat esittävät sen jälkeen omat maakohtaiset suunnitelmansa siitä, millä keinoilla yhteisiin tavoitteisiin päästään. Lopulta komissio hyväksyy suunnitelmat tai esittää niihin muutoksia.

Rahasta ei vielä puhuttu

Komission tarkoitus ei ole kuitenkaan siirtää maatalouspolitiikkaa takaisin kansalliselle tasolle. Vuonna 1962 käynnistetty yhteinen politiikka sovitaan jatkossakin yhdessä.

– On selvää, että kaikki tukevat eurooppalaista lähestymistapaa maatalouspolitiikkaan. Kukaan ei halua tilannetta, jossa jäsenmaat kilpailevat toisiaan vastaan, sanoi komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen.

Komission tiedonanto perustuu kuulemiskierrokselle, johon se sai yli 300 000 vastausta. Hoganin mukaan vastaajien päällimmäinen viesti oli, että byrokratiaa on karsittava.

Kovin paljon yksityiskohtia tulevan politiikan muodosta ei kuitenkaan vielä saatu, sillä rahoitusasioista on tarkoitus linjata vasta ensi keväänä, kun komissio on tehnyt esityksensä seuraavan rahoituskehyskauden 2021–2027 budjetista.

Maatalous suurin menoerä

Suorat tuet viljelijöille kuitenkin jatkuvat, samoin kuin rahoitus maaseudun kehittämiseksi. Nykyisistä toimenpiteistä ns. viherryttäminen lakkautetaan ja korvataan uudella järjestelyllä. Viherryttämisen tarkoitus on ohjata maataloutta ympäristöystävällisempään suuntaan esimerkiksi monipuolistamalla viljelyä ja jättämällä osa viljelyalasta nurmelle.

Suomessa maatalousministeri Jari Leppä pitää komission avausta oikeansuuntaisena.

– Viljelijälle koituvan hallinnollisen taakan on pakko vähentyä nykyisestä, Leppä sanoo ministeriön tiedotteen mukaan.

Maataloustuet ovat EU:n suurin menoerä. Niihin käytetään tänä vuonna 37 prosenttia unionin budjetista. Britannian eron yhteydessä EU:n tulot pienenevät, mikä aiheuttaa painetta karsia myös maataloustukia. Suomen linja on, että brexitistä aiheutuvaa aukkoa ei paikata, vaan menoja pienennetään samassa suhteessa.