yle.fi-etusivu

Ministeriö suitsisi kuntien jättiulkoistuksia ennakoitua tiukemmin – Länsi-Pohja oli viimeinen pisara

Lakiehdotus ei koskisi jo tehtyjä ulkoistussopimuksia terveysfirmojen kanssa.

Sote-uudistus
Länsi-Pohjan keskussairaala Kemissä.
Panu Pohjola / Lehtikuva

Hallitus kokoontuu tänään iltapäivästä päättämään jälleen sote-uudistuksesta. Tällä kertaa hallitus pyrkii suitsimaan kuntia, kuntayhtymiä ja sairaanhoitopiirejä sote-palveluiden ulkoistamisissa.

Asia nousi nopeasti julkiseen keskusteluun ja hallituksen pöydälle, kun neljä Meri-Lapin kuntaa ilmoitti ulkoistavansa koko Länsi-Pohjan sairaalan toiminnan yhteisyritykselle.

Yrityksessä vähemmistöosakkaina olisivat kunnat ja enemmistöosakkaana terveyspalveluyritys Mehiläinen. Länsi-Pohjan sairaalan palveluiden ulkoistus yhteisyritykselle olisi Suomen tähänasitisista laajin.

Ulkoistukset nakertavat hallituksen tavoitteita sote-uudistuksessa. Hallituksen tavoitteena on, että maakunnat pääsisivät järjestämään sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut itsenäisesti tammikuusta 2020 lähtien.

Mikäli kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat tehneet pitkälle tulevaisuuteen ulottuvia ulkoistamissopimuksia palveluiden tuottamisesta yritysten kanssa, maakuntien kädet uudelleenjärjestelyissä ovat sidotut. Esimerkiksi Meri-Lapin kunnat ovat tekemässä 15 vuoden sopimusta Mehiläisen kanssa.

Siksi sosiaali- ja terveysministeriö esittää irtisanomispykälää kaikkiin ulkoistamissopimuksiin, jotka koskevat yli 30 prosenttia kaikista kuntien, kuntayhtymien tai sairaanhoitopiirien sote-palveluista. Nykyinen raja-arvo on ollut 50 prosenttia.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä ulkoistetettujen palveluiden osuus koko toiminnan osalta on 49 prosenttia, joten voimassaolevan lain irtisanomispykälä ei koskisi sitä.

Irtisanomispykälän mukaan maakuntien ei tarvitse maksaa korvauksia yrityksille, jos ne irtisanovat sopimukset ennen sovittua päättymisaikaa. Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin sopimusluonnoksessa korvaus ennenaikaisesta irtisanomisesta olisi 100 miljoonaa euroa.

Osuuksien lisäksi ministeriö tarkkailee sopimuksien pituutta. Voimassaolevan lain mukaan sopimukset voi irtisanoa ilman korvauksia, jos ne ovat vähintää viisivuotisia.

Ministeriön ehdotuksen mukaan irtisanomisehto astuisi voimaan sopimuksissa, jotka ulottuvat vuoden 2020 jälkeiseen aikaan.

Myös laskentatapa kiristyy entisestään. Kun aiemmin on tarkasteltu vain yksittäisiä sopimuksia yksittäisten yritysten kanssa, jatkossa ulkoistamisiin lasketaan mukaan kuntien ja kuntayhtymien kaikki sopimukset eri yritysten kanssa.

Ministeriö pyrkiikin suitsimaan ulkoistuksia ennakoitua tiukemmin. Hallitus päättää tänään iltapäivästä, hyväksyykö se ehdotuksen sellaisenaan.

Tiukemmilla ehdoilla puututaan porsaanreikiin

Kuntia ja kuntayhtymiä on syytetty porsaanreikien käyttämisestä palveluiden ulkoistuksissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntijan Kirsi Kaikon mukaan porsaanreikien hyväksikäyttämisellä viitataan tilastojen viilailuun. Kunnilla on suuri harkintavalta siinä, mitä asioita luetaan sosiaali- ja terveyspalveluihin mukaan.

Määrittelyllä on puolestaan suuri merkitys yhtälöön, jolla lasketaan ulkoistettujen palveluiden osuus kaikista sote-palveluista.

Sosiaali- ja terveysministeriön hallitusneuvos Pekka Järvinen puolestaan sanoo, että ulkoistettujen palveluiden lasketulla alarajalla pyritään vaikuttamaan kikkailuun, jolla mahdollisimman iso osa palveluista annetta uuden tahon järjestettäväksi.

– Entistä pienempi osuus kunnan tai kuntayhtymän palveluista voidaan ulkoistaa. Mikä olisi oikea taso, siitä on useita käsityksiä.

Mikäli sosiaali- ja terveysministeriön virkamiesten esitys menee hallituksen käsittelyssä tänään läpi, se tullee voimaan vuodenvaihteessa. Meri-Lapin kunnilla onkin kiire, mikäli ne aikovat saada lopullisen sopimuksen aikaiseksi Mehiläisen kanssa.

Laki ei kuitenkaan muuta taannehtivasti vanhojen sopimuksien ehtoja.

Rakennusinvestoinnit entistä tarkempaan syyniin

Kunnat ja kuntayhtymät ovat investoineet suuria summia viime vuosina sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja muihin rakennuksiin, joissa järjestetään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita. Investointeja on pyritty suitsimaan samalla rajoittamislailla kuin ulkoistuksiakin.

Sosiaali- ja terveysministeriön arvion mukaan lain voimassaoloaikana kunnat, kuntayhtymät ja sairaanhoitopiirit ovat investoineet rakennuksiin yhteensä 2,1 miljardia euroa. Laki tuli voimaan heinäkuussa 2016.

– Nykyisellään ehdot ovat sen verran löysät, että lähes kaikki ovat saaneet investointiluvan. Pari hakemusta on vain hylätty, Järvinen sanoo.

Osa terveydenhuollon asiantuntijoista on arvioinut, että kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat halunneet isoilla investoinneilla sitouttaa maakunnat säilyttämään palvelut alueellaan.

Tähän asti kuntien, kuntayhtymien ja sairaanhoitopiirien on pitänyt perustella sosiaali- ja terveysministeriölle, miksi investoinnit ovat olleet ”palvelurakenteen kannalta tarpeellisia”. Mikäli ministeriön esitys menee läpi, kuntien pitää jatkossa perustella investointien ”välttämättömyys” ja ”kiireellisyys” palvelujen toteuttamiseksi.

– Tarpeellisuus on helpompaa perustella kuin palvelujen välttämättömyys ja kiireellisyys, Järvinen sanoo.

Järvinen muistuttaa, että sote- ja maakuntauudistuksessa sairaanhoitopiirien velat siirtyvät maakunnille. Lopulta veronmaksajat maksavat tilat, jotka saattavat jäädä tyhilleen sote-uudistuksen jälkeen.