"Todellinen aussi ei stressaa liikoja ja ottaa ehkä viikonloppuna olutta" – Suuri osa australialaisista pysäyttäisi maahanmuuton

Australiassa käydään Euroopan tavoin keskustelua siitä, onko maahantulopolitiikka ollut liian höllää. Mantereelle muuttaa vuosittain 200 000 ihmistä.

muuttoliike
australialainen mies kotipihallaan Stanthorpessa Australiassa.
Toni Määttä / Yle

StanthorpeTikapuilla keikkuu pitkätukkainen mies, joka menisi ulkonäkönsä puolesta ikääntyvästä rokkarista. Suu virneessä hän laskeutuu alas ja tervehtii tulijoita.

Koko suuri tontti on täynnä tavaraa, joku voisi kutsua sitä romuksikin. On säiliöitä, lahoavan näköistä puutavaraa ja ruosteinen traktori.

Colin Neaves, 54, asuu pihan perällä olevassa hallissa, joka sekin on täynnä rojua.

Eläimiä juoksentelee jaloissa: vuohia, kanoja, koira ja kissa. Neaves elää omassa imperiumissaan Stanthorpen pienen maaseutukaupungin reunamilla reilun 200 kilometrin päässä Brisbanen suurkaupungista.

Kuvassa Colin Neaves. Hänen takanaan koira ja vuohi.
Colin Neavesin mielestä Australiassa on jo liikaa ihmisiä. Toni Määttä / Yle

Vahvaa Queenslandin murretta puhuvan Neavesin kiharat hiukset menevät olan yli. Virnuileva mies ei vaikuta ulkoisesti radikaalilta, mutta jyrkkiä hänen mielipiteensä ovat.

Neavesin mielestä Australian manner on täynnä.

– Täällä on jo liikaa väkeä. Oikeat australialaiset ovat vähemmistö. Se on perseestä. Maahanmuutto tuhoaa maamme. Emme halua enempää tulijoita.

Alkuperäisväestö aboriginaaleja lukuun ottamatta juuri kenenkään juuret eivät ole yhtä syvällä Australian maaperässä kuin Neavesin.

Miehen esiäiti nimittäin tuotiin vankina Britanniasta Tasmaniaan 1700-luvun lopussa eli hän oli niitä varhaisimpia Australiaan tulleita.

– Ilmeisesti Englannin hallinto piti häntä vaarallisena naisena, Neaves sanoo ja nauraa röhähtää.

Britannia perusti Australiaan ensimmäisen rangaistussiirtokuntansa vuonna 1788. Neavesin esiäiti oli yksi kaikkiaan 160 000 toiselle puolelle maapalloa kuljetetusta vangista.

Ennen vankisiirtokunnan perustamista tutkimusmatkailija James Cook oli julistanut Australian kuuluvan Britannialle vuonna 1770.

Ensimmäiset hollantilaiset tutkimusmatkailijat kävivät Australiassa jo 1600-luvulla, mutta aboriginaalien eli alkuperäisväestön esi-isät saapuivat jo 50 –60 000 vuotta sitten.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

Vaikka valtaosa australialaisista on maahanmuuttajien jälkeläisiä, nyt moni haluaisi Colin Neavesin tavoin rajoittaa maahantulijoiden määrää.

– Nuorisolla ei ole töitä, koska tänne tuodaan niin paljon maahanmuuttajia. Työväenluokan pitää vain maksaa veroja. Australialaisilla ei ole enää oikeuksia, Neaves sanoo.

Oli syy mikä tahansa, on nuorisotyöttömyys ongelma varsinkin vauraan Australian syrjäseuduilla. Koko maassa nuorisotyöttömyys on 13 prosentin luokkaa, mutta Queenslandin maaseudulla lähes puolet (41 %) alle 24-vuotiaista on ilman työtä.

Neaves elättää itsensä valmistamalla hallinsa takapihalla viljasta sianrehua ja tekemällä puulavetteja. Runsaita romujaan hän ei halua myydä, tai ehkä ne eivät käy kaupaksi.

Kuvassa Colin Neavesin tontti. Etualalla säiliöitä.
Colin Neavesin tontilla riittää tavaraa. Mies asuu taustalla olevassa hallissa. Toni Määttä / Yle

Mies jää puuhailemaan erikoiselle tontilleen. Colin Neavesin elämäntapa ei ole tyypillinen, mutta hänen mielipiteensä moni australialainen jakaa.

Australialaisten suhtautumisesta maahanmuuttoon on saatu eri tutkimuksissa toisistaan poikkeavia tuloksia riippuen otannasta.

Tapri-tutkimuskeskuksen äänioikeutetuille Australian kansalaisille tekemän tutkimuksen mukaan (siirryt toiseen palveluun) peräti kolme neljästä on sitä mieltä, ettei maa tarvitse nyt lisää ihmisiä.

Toisaalta yhteenkuuluvuuden edistämiseen pyrkivän Scanlon-säätiön tutkimuksessa (siirryt toiseen palveluun) huomattavasti pienempi joukko (37 %) piti maahanmuuttoa liian korkeana. Vastaajina olivat täysi-ikäiset kansalaisuudesta riippumatta.

Queenslandin yliopistossa maahanmuuttoa tutkivaElin Charles-Edwards pitää molempia tuloksia uskottavina. Tulokseen vaikuttaa se keneltä on kysytty ja miten on kysytty.

Kuvassa maahanmuuttotutkija Elin Charles-Edwards. Taustalla nurmikkoa ja rakennuksen seinää.
Maahanmuuttotutkija Elin Charles-Edwards Toni Määttä / Yle

Merkittävä joukko australialaisista ajattelee, että maahantuloa pitäisi hillitä.

– Se ei ole lainkaan yllättävää, koska maahanmuutto on ollut niin voimakasta, sanoo Charles-Edwards.

Hänen mukaansa maahanmuuttoa arvostellaan, koska infrastruktuuria, kuten asuntoja ja liikennehankkeita, ei ole kyetty rakentamaan kaupungeissa tulijoiden tahdissa.

Taustalla on Australian suurkaupunkien nopea kasvu.

Melbournen suurkaupunkialueella asuu miljoona ihmistä enemmän kuin viisitoista vuotta sitten eikä suurin kaupunki Sydney ole jäänyt kasvussa paljon jälkeen. Melbournen alueen asukasluku on nyt neljä ja puoli miljoonaa ja Sydneyn viisi miljoonaa.

Sydneyn satama yöllä.
James Alcock / EPA

*Australiaan on tultu kaikkialta paremman elämän etsintään *ja puolison perässä, mutta myös seikkailemaan. Useampi kuin joka neljäs australialainen on syntynyt ulkomailla ja joka toisen vanhempi oli maahanmuuttaja.

Luku on suuri verrattuna vaikkapa Suomeen, jossa ulkomailla syntyneitä on väestöstä vain noin kuusi prosenttia.

Australiassa syntyneet ovat kriittisempiä maahanmuuttoa kohtaan kuin muualta muuttaneet.

Tapri-tutkimuskeskuksen arvion mukaan tausta vaikuttaa maahanmuuttoasenteisiin: Australiassa syntyneet ovat todennäköisemmin kriittisempiä maahanmuuttoa kohtaan kuin muualta muuttaneet.

Tämä selittäisi osaltaan isoa eroa Taprin ja Scanlonin maahanmuuttoasennetutkimusten välillä.

Taprin maahanmuuttokriittisempään tulokseen päätyneen tutkimuksen vastaajajoukossa olivat mukana vain äänioikeutetut australialaiset kun taas Scanlonin tutkimuksessa maahanmuutosta kysyttiin kaikilta täysi-ikäisiltä.

Näin Taprin vastaajissa oli huomattavasti enemmän Australiassa syntyneitä kuin Scanlonin vastaavassa. Heidän mielestään väestönkasvu on heikentänyt sairaalapalveluja, lisännyt ruuhkia, vienyt työmahdollisuuksia ja nostanut asumisen hintaa.

Kiinasta Australiaan muuttanut nainen Brisbanen keskustan kävelykadulla.
Xin Wu Toni Määttä / Yle

Kiinasta kotoisin oleva brisbanelainen Xin Wu kertoo ymmärtävänsä arvostelua, mutta muistuttaa, että maahanmuutto hyödyttää taloutta.

– Luulen, että Australia tarvitsee yhä lisää väkeä. Kun miettii kotimaatani Kiinaa, niin luulisi tänne mahtuvan.

*Australiassa ei voi puhua maahanmuutosta *puhumatta väestönkasvusta. Toisin kuin monissa Euroopan maissa, Australiassa väkiluku kasvaa vauhdilla.

Maan vuotuinen 1,6 prosentin väestönkasvu on yksi nopeimpia teollisuusmaissa. Asukasluku on kaksinkertaistunut 50 vuodessa 24,6 miljoonaan. Se on ollut järjestelmällisen maahanmuutto-ohjelman tavoitteenakin.

Australian väestönkasvu on yksi nopeimpia teollisuusmaissa.

Enimmillään mantereelle on tullut noin 300 000 pysyvää maahanmuuttajaa vuodessa.

Tulijoiden määrää on vähennetty, mutta Australiaan on silti muuttanut pysyvässä maahanmuutto-ohjelmassa vuoden aikana noin 200 000 ihmistä. Eniten tulijoita on Intiasta, Kiinasta ja Britanniasta.

Karkeasti kaksi kolmannesta pääsee sisälle ammattitaidon perusteella ja kolmannes perhesyistä.

Uusiseelantilaisia maahanmuuttajia on vielä hieman enemmän kuin intialaisia, mutta naapurimaan kansalaiset pääsevätkin Australiaan varsin vapaasti.

Australian maahanmuutto-ohjelma perustuu pitkälti maahan pyrkivien pisteytykseen. Sisään otetaan sopivaa työvoimaa; niitä joista on Australialle hyötyä.

Pysyvä oleskelulupa edellyttää usein sopivaa ammattia, kielitaitoa ja rahaa.

– Maahantulijoiden määrää voi olla perusteltua vähentää joksikin aikaa, jotta infrastruktuuria ehditään rakentaa lisää, arvioi maahanmuuttotutkija Elin Charles-Edwards.

Palataan takaisin Stanthorpeen. Reilun neljän tuhannen asukkaan maaseutukaupungissa vallitsee unelias tunnelma.

Kuvassa Stanthorpen pikkukaupunginkeskustaa. Yksinäinen kulkija on ylittämässä tietä.
Toni Määttä / Yle

Ihmisiä kävelee harvakseltaan vastaan. Kaupunginhallinto on tuonut kaduille kaiuttimia, joista soitetaan leppoisia ikivihreitä.

Stanthorpelaiset ovat tekemisissä ulkomaalaisten kanssa, koska satokaudella alueelle tulee maatöihin yli 10 000 kausityöläistä.

Määräaikaisilla työluvilla ja viisumeilla maahan otettavien määrää on viime vuosina lisätty.

Heitä saapuu vuosittain 600 000–800 000. Tähän joukkoon kuuluvat työviisumeilla olevat, vaihto-opiskelijat ja Working holiday -nuoret.

"Tämä maa on ylikansoitettu."

Ilman ulkomaalaisia kausityöläisiä sato jäisi Stanthorpen ympäristössä korjaamatta, sillä australialaiset eivät juurikaan itse halua tehdä raskaita ja heikosti palkattuja peltohommia.

Silti pikkukaupungista löytyy niitä, joiden mielestä Australia on täynnä.

Pääkadulla vastaan kävelevä George Wetton saapui Australiaan perheensä kanssa Britanniasta 1970-luvulla.

– Australia ei tarvitse lisää ihmisiä. Tämä maa on ylikansoitettu. Jos ihmisiä otetaan, on heidän ainakin oltava koulutettuja.

Kuvassa mies seisoo kaupan edessä. Kädessään hänellä on muovipussi.
George Wetton muutti Australiaan Britanniasta 1970-luvulla.Teemu Juhola / Yle

Wetton käy toisinaan lähimmässä suurkaupungissa Brisbanessa reilun 200 kilometrin päässä töissä ja valittelee, että liikenne sinne päin on usein pahasti tukossa.

Autoilemaan lähdössä oleva Laureine Long kysyy olemmeko kiinnostuneita paikallisesta museosta. Longilla ei ole niin kiire, etteikö hän ehtisi pohtia maahanmuuttoa.

Long miettii, että Australiaan mahtuu lisää ihmisiä ja heitä tarvitaankin. Hänenkin mielestään rakentamisesta olisi kuitenkin ensin huolehdittava.

– Jos väkeä tulee lisää, infrastruktuurin pitää olla kunnossa. Suunnittelu on ollut osittain huonoa. Kaikki eivät voi asua suurimmissa kaupungeissa. Ja tulijoiden on sopeuduttava yhteiskuntaamme.

Kuvassa nainen menossa sisään henkilöautoon. Laureine Long sanoo, että Australiaan mahtuu lisää väkeä, mutta infrastuktuuria on rakennettava lisää.
Laureine Long. Teemu Juhola / Yle

*Australian asutus on keskittynyt mantereen itä- ja kaakkoisrannikon kaupunkeihin. *Maassa käydään pohdintaa siitä, mikä olisi optimaalinen asukasmäärä ja mikä taas on kestämätöntä.

– Jotkut sanovat, että ympäristö kestäisi vain 12 miljoonaa ihmistä. Toisten mielestä sata miljoonaa on ok, toteaa maahanmuuttotutkija Elin Charles-Edwards.

Britanniasta Wettonin tavoin vanhempiensa mukana Australiaan lapsena muuttanut Charles-Edwards arvioi, että väkiluku kasvaa nykyisellä maahanmuutolla vajaasta 25 miljoonasta ainakin 45 miljoonaan vuoteen 2060 mennessä.

Vaikka maahanmuuttoa vähennettäisiin sotien jälkeiseen keskitasoon eli 90 000 tulijaan, väkiluku kasvaa silti 30–35 miljoonaan.

Australian mantereelle mahtuisi 23 Suomea. Manner on hyvin harvaan asuttu, koska suuri osa siitä on hankalasti asuttavaa tai asumiseen kelpaamatonta autiomaata.

Kansallispuistossa kulkeva tie.
Suuri osa Australiasta on asumiseen kelpaamatonta autiomaata. AOP

– Asutusta pitäisi hajasijoittaa, mutta siihen ei ole kyetty. Tämä on iso kysymys. Olennaisimpia seikkoja hajasijoittamisessa onnistumisessa huippunopeiden junayhteyksien rakentaminen, pohtii Elin Charles-Edwards.

Hajasijoittamista pohtii myös stanthorpelainen George Wetton.

– Australia on suuri maa, mutta melkein kaikki asuvat rannikolla. Ihmiset eivät halua muuttaa muualle. Tänne tulevat maahanmuuttajat haluavat pysytellä suurissa kaupungeissa ja ne ovat liian täynnä. Autoja ja ihmisiä on liikaa. Se on kaoottista.

Wetton luettelee listan eri kansallisuuksia, joita tuli Australiaan samaan aikaan, kun hän itse muutti Britanniasta. Silloin kaikki sujui hänen mukaansa sopuisasti.

– Ongelmat alkoivat, kun ihmisiä alkoi tulla Lähi-idästä. Enää ei saisi viettää jouluakaan. Jos sinä menet heidän maahansa ja toimit, kuten he täällä, niin sinut ruoskitaan ja suljetaan vankilaan.

Wetton perustelee jyrkkää puhettaan terrorismin pelolla.

Taprin tutkimuksessa lähes puolet vastaajista kannatti osittaista maahantulokieltoa muslimeille.

Australiassa maahanmuuttovastainen ja kansallismielinen puolue kuohutti politiikkaa jo vuosia ennen kuin Euroopassa nousi samankaltaisten puolueiden aalto.

Jyrkkäsanainen entinen Fish’n’Chips -kauppias Pauline Hanson perusti One Nation -(viralliselta nimeltään Pauline Hanson’s One Nation) puolueen vuonna 1997.

Islaminvastainen puolue on menestynyt osavaltiovaaleissa ajoittain hyvin.

Erityisen vahvaa One Nationin kannatus on ollut juuri Queenslandissa, missä puolue on saanut vaaleissa enimmillään yli 20 prosentin kannatuksen. Marraskuun vaaleissa kannatus jäi kuitenkin 13 prosenttiin.

Pauline Hanson on herättänyt huomiota rasistisilla puheillaan. Viime elokuussa hän esiintyi burkhaan pukeutuneena senaatissa.

Kuvassa Pauline Hanson istuu parlamentissa burga päällään. Hänen takanaan istuu kaksi miestä.
Äärikansallismielisen One Nation -puolueen johtaja Pauline Hanson on aiheuttanut pahennusta provokatiivisella käytöksellään.Mick Tsikas / EPA

Hanson edustaa samanlaista ajattelua kuin hänen aatesisarensa ja -veljensä Euroopassa, vaikkapa Ranskan Marine Le Pen tai Hollannin Geert Wilders.

Hansonin suosiota on selitetty muun muassa sillä, ettei Australiassa juuri käydä keskustelua pysyvän maahanmuutto-ohjelman koosta.

Kuitenkin myös Australian pääministerit ovat käyttäneet kärkevää kieltä maahanmuutosta, erityisesti turvapaikanhakijoista.

Australia karkottaa kaikki veneellä saapuvat pakolaiset ja antaa heille samalla elinikäisen porttikiellon maahan.

Turvapaikanhakijat kuljetetaan vastaanottokeskukseen pieneen Naurun saarivaltioon, jolta Australia ostaa palvelun.

Pitkään turvapaikanhakijoita kuljetettiin myös Papua-Uuteen-Guineaan kuuluvalle Manuksen saarelle. Manuksen vastaanottokeskus suljettiin pakolaisten huonoon kohteluun liittyvän kohun saattelemana lokakuun lopussa.

*Euroopassa äärioikeisto ja kansallismieliset puolueet *ihailevat Australian tiukkaa linjaa. Kehujien joukossa on ollut muun muassa Britannian itsenäisyyspuolueen Ukipin entinen johtaja Nigel Farage.

Myös perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho on sanonut, että EU voisi ottaa mallia Australiasta (siirryt toiseen palveluun).

Australia perustelee tiukkaa linjaansa ihmissalakuljetuksen lopettamisella. Kun ketään ei päästetä, ei vaaralliselle matkalle lähteviä ja sillä kuolevia tämän logiikan mukaan ole niin paljon.

Halla-ahon mielestä Australian malli vähentää tehokkaasti turvapaikkaturismia, ja Faragen mukaan Australian tavoin toimimalla olisi Välimerellä vältytty hukkumisilta.

Mielenosoittajia Bribanen kaduilla.
Brisbanessa osoitettiin marraskuussa mieltä turvapaikanhakijoiden päästämiseksi Australiaan. Toni Määttä / Yle

*Vaikka Australia ottaa vastaan 200 000 pysyvää maahanmuuttajaa, *sen rajapolitiikka on aiempaa valikoivampaa.

Konservatiivipääministeri Malcolm Turnbull on painottanut kovaan ääneen, että australialaisten on oltava aina etusijalla työpaikkoja täytettäessä.

Turnbull on niin ikään vaatinut Australiaan tulevilta australialaisten arvojen noudattamista, vaikkei oikein ole tiedossa, mitä nämä arvot tarkalleen ottaen ovat.

Australian kansalaisuuden, oleskelulupien ja työlupien saamista on viime vuosina kiristetty.

Rajatarkastuksen valvontaa.
David Moir / EPA

Arviolta noin kaksi miljoonaa ihmistä on mantereella erilaisilla määräaikaisilla viisumeilla.

– Aikaisemmin kansalaisuuden sai muutamassa vuodessa. Ja pian sen jälkeen ihmisestä tuli aussi. Nyt meillä on paljon ihmisiä ilman kansalaisuutta. Heidän on paljon aikaisempaa vaikeampaa saada sitä, toteaa maahanmuuttotutkija Elin Charles-Edwards.

– He ovat kuin limbossa ilman kansalaisen oikeuksia ja vastuita. Sadattuhannet heistä ovat olleet Australiassa yli viisi vuotta.

*Yksi esimerkki kiristyksistä *on neljän vuoden 457-työlupaohjelman lakkauttaminen, mikä herätti vastustusta muun muassa EU-komissiossa.

Brisbanen suurkaupungissa sunnuntaikävelyllä oleva Sandeej Patel sanoo, ettei maahanmuuttajien tai maahan pyrkivien kohtelu ole hänen mielestään reilua.

Kuvassa intialaistaustainen Sandeej Patel haastateltavana Brisbanen keskustan kävelykadulla.  Intiasta muuttaneen Sandeej Patelin mielestä Australia on kiristänyt liikaa maahantulosäännöksiä.
Sandeej PatelToni Määttä / Yle

– Maahantulosäännöksiä pitäisi höllentää. Englannintaidon vaatimukset ovat monille aasialaisille todella tiukat. Kyllä ihmiset oppivat kielen, kun heidät päästetään maahan. Tarvitsemme uusia ideoita ja uusia ihmisiä, sanoo kymmenen vuotta sitten Intiasta muuttanut Patel.

Brisbanessa ihmisten mielipiteet ovat stanthorpelaisia liberaalimpia.

Marraskuussa kaupungissa järjestettiin mielenosoituksia Manuksen saarelle loukkuun jääneiden turvapaikanhakijoiden tuomiseksi Australiaan. Tuolloin protestoijat huusivat häpeävänsä Australian hallituksen toimia.

Samaa sanoo kuusikymppinen, koko elämänsä Australiassa asunut Jim Belarat. Hänestä turvapaikanhakijoita kohdellaan kammottavalla tavalla.

Australialainen mies Brisbanen keskustassa kävelykadulla.
Jim Belarat Toni Määttä / Yle

– Lapsuudessani naapurini olivat muualta. He olivat puolalaisia ja kreikkalaisia. Maa on valtava ja maahanmuuttajat ovat aina olleet taloudelle hyväksi. Otamme koulutettuja tulijoita, mutta meidän on huolehdittava myös pakolaisista.

Belaratin tavoin valtaosa australialaisista on tutkimuksissa arvioinut maahanmuuton hyödyttävän mannerta.

Australian siirtolaispolitiikkaa pidetään menestystarinana siitä huolimatta, että 1970-luvulle asti se oli avoimen syrjivää. Valkoisen maahanmuuttopolitiikan aikana tervetulleita olivat erityisesti britit, mutta myös saksalaiset ja pohjoiseurooppalaiset, kuten suomalaiset.

White Australia -politiikan jälkeen käyttöön otettiin pisteytysjärjestelmä.

Maahanmuuttotutkija Elin Charles-Edwards arvioi, ettei Australia palaa syrjinnän tielle. Hän uskoo, ettei Australia tule koskaan sulkemaan oviaan.

Alkuperäisväestöön kuuluva Darcy Arnold puolestaan pohtii Brisbanen jokirannassa samaa kuin George Wetton Stanthorpessa: Suurkaupungeista on tullut ylikansoitettuja parinkymmenen vuoden aikana.

Taustalla eritrealaiset mielenosoittajat vaativat diktaattorin kaatamista ja heiluttavat sekä Eritrean että Australian lippuja.

– Maahantulijoilta voi oppia toisista kulttuureista. Siinä mielessä maahanmuutto on hyvä asia, Arnold toteaa.

Aboriginaali Brisbanessa marraskuussa 2017.
Darcy Arnold. Toni Määttä / Yle

Mutta kuka lopulta on maahanmuuttaja ja kuka australialainen?

Harvakseltaan puhuvan, raamikkaan Arnoldin mielestä kaikkein aidoimpia australialaisia ovat aboriginaalit. Toisten mielestä kuka tahansa Australian kansalainen on oikea australialainen.

Queenslandin maaseudulla Stanthorpessa Colin Neaves puolestaan tarkoittaa oikeilla ausseilla tarpeeksi kauan sitten muuttaneita.

Mutta on hänellä australialaiselle oma määritelmäkin.

– Todellinen aussi tekee töitä eikä huolehdi liikoja. Aussi tekee mitä pitää ja ottaa ehkä viikonloppuna olutta.

Kuvassa Colin Nieves kantaa ämpäriä. Colin Neaves elättää itsensä valmistamalla viljasta rehua sioille ja tekemällä puulavetteja.
Toni Määttä / Yle