Koe uusi yle.fi

Suomi juhlii kätellen ja se kertoo kansalaisten tasa-arvosta

Miljoonat suomalaiset seuraavat tänään televisiosta, kun ihmiset kättelevät toisiaan. Ele on muuttunut aikojen saatossa turhanpäiväisestä hienostelusta yhdenvertaiseksi tervehdykseksi.

Suomen itsenäisyyspäivä
Lähikuva kättelystä.
Pixtal

Kädenojennus kahden ihmisen kesken on paljon enemmän kuin ensin tulee ajatelleeksi. Kättely on yksinkertaiselta vaikuttava ele, mutta se sisältää yllättävän paljon merkityksiä.

– Tervehdyseleen lisäksi se on tunnekokemus ja lisää ymmärrystä kättelijöiden välillä, sanoo kulttuurihistorioitsija Annakaisa Suominen.

Hän paiskaa kättä monen vuoden kokemuksella ja asiantuntemuksella. Suominen on tutkinut vuosia tervehtimisen ja tapojen historiaa ja väittelikin aiheesta vuonna 2014.

Jos käytössämme olisi tervehdysele, jossa ei lainkaan kosketeta, joutuisimme ponnistelemaan paljon enemmän saadaksemme samanlaisen hyvän tahdon latauksen aikaiseksi.

Annakaisa Suominen

– Kättely on konkreettinen tunnusteluväline, joka antaa osapuolille informaatiota toisistaan. Mukana on monia aisteja – jopa hajuaisti, koska siinä päästään niin lähelle kuin käsivarren etäisyydelle toisesta, sanoo Suominen.

Eleen viestinnällisyys ja moniaistillisuus selittää osaltaan sitä, että kättely on säilynyt suosittuna pitkään. Kättelyn vuorovaikutuksellisuus on ihmiselle tärkeää.

– Jos käytössämme olisi tervehdysele, jossa ei lainkaan kosketeta, joutuisimme ponnistelemaan paljon enemmän saadaksemme samanlaisen hyvän tahdon latauksen aikaiseksi, Suominen sanoo.

Kättelystä tuli koko kansan tapa

Vielä 1800- ja 1900-lukujen taitteessa Suomessa nostettiin hattua ja kumarrettiin tervehdykseksi. Moni piti kättelyä turhanpäiväisenä hienosteluna ja herrasväen tapoja vastustettiin voimakkaasti alemmissa luokissa. Tavat kuitenkin muuttuvat ja nyt kättely on jokaisen käyttämä, suosittu tervehdysele.

Kättely sopii arkeen ja juhlaan. Suomi on juhlinut myös itsenäisyyttään kätellen jo vuosikymmeniä. Kättelyseremonia oli mukana juhlassa jo ensimmäisellä iltajuhlamuotoisella vastaanotolla vuonna 1922. Nyt kättelyä seuraa televisiosta miljoonayleisö joka vuosi (siirryt toiseen palveluun).

Linnan juhlia näytettiin suorana televisiossa jo heti Suomen television toiminnan alettua vuonna 1957.

Varhaisin Ylen arkistossa säilynyt suora tv-lähetys Linnan juhlista on Suomen 50-vuotissyntymäpäiviltä eli vuodelta 1967. Tv-lähetyksen juhlista avasi Teija Sopanen juhlavalla kuulutuksella.

Mediatutkija Vejo Hietala kuvaili Helsingin Sanomissa (siirryt toiseen palveluun) Linnan juhlien kättelyseremoniaa kertomukseksi, jonka kuluessa Suomen historia ja nykyisyys marssivat silmiemme edessä. Samassa haastattelussa Hietala sanoo myös, että kättelyrituaali sementoi eri ihmisryhmät osaksi suomalaisuuden suurta kertomusta.

Kulttuurihistorioitsija Annakaisa Suominen sanoo, että itsenäisyyspäivän kättelyseremonia kertoo suomalaisten tasa-arvosta.

– Linnan juhlien kättelyseremonian asetelma on tasa-arvoinen kohtaamistilanne. Jokainen voi olla valtion ylimmän johtajan kanssa tasa-arvoinen ja kohdata hänet tasa-arvoisesti. Ehkä juuri sen takia itsenäisyyspäiväjuhlan kättely on niin pidetty tapahtuma, Suominen sanoo.

Kulttuuri ja tavat muuttuvat jatkuvasti

Kättelyn rinnalla ovat yleistyneet muut tervehdyseleet, kuten ylävitonen tai nyrkkitervehdys, joka ministerien tekemänä aiheutti vilkkaan keskustelun.

Kulttuurihistorioitsija Annakaisa Suomisen mukaan uudet tervehdystavat eivät kuitenkaan uhkaa kättelyn asemaa – ainakaan vielä. Teoriassa toki jokin voisi syrjäyttää kättelyn.

Jokainen voi olla valtion ylimmän johtajan kanssa tasa-arvoinen ja kohdata hänet tasa-arvoisesti. Ehkä juuri sen takia itsenäisyyspäiväjuhlan kättely on niin pidetty tapahtuma.

Annakaisa Suominen

– Tietenkin tavat ovat muuttuvia, ja onhan kättelyä lähdetty meilläkin välillä vähentämään esimerkiksi influenssaepidemian vuoksi, hän muistuttaa.

Uuden, kättelyn syrjäyttävän eleen tulisi kuitenkin täyttää kättelyn tehtävät ja olla hyvin tehokkaasti viestinnällinen. Harva ele yltää tasolle, joka kättelyllä saavutetaan. Ihmiskehossa käynnistyvät kätellessä hyvin monenlaiset neurofysiologiset asiat.

– Tarttuminen käteen aktivoi otsalohkossamme olevia peilineuroneja, jotka liittyvät empatiaan ja ymmärtämiseen. Käteen tarttumisen voidaan sanoa lisäävän ymmärrystä kättelijöiden välillä. Yksinkertainen kättelyele siis syventää ihmisten kohtaamista, Suominen sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Linnoitukset

Puolustusvoimien hylkäämä yli 200-vuotias linnoitus etsii uutta omistajaa – voi lähteä ilmaiseksi

Sote-palvelujen valinnanvapaus

Viisi professoria luki hallituksen valinnanvapaus-paperin, eivätkä hekään ota selvää, mitä valinnanvapaus käytännössä tarkoittaisi

Kuluttajatuotteiden turvallisuus

Joululelumarkkinoilta löytyi 5 vaarallista lelua:

Tukes varoittaa palo- ja tukehtumisvaarasta

Rasva

Voi vai margariini?

Vanhat ennakkoluulot ja tavat ohjaavat rasvankäyttöä ja näkyvät sairauksina