Koe uusi yle.fi

Metsäpeurat totuttelevat uuteen kotiinsa Isojoella aitojen sisällä – vastaava projekti oli menestys 35 vuotta sitten

Lauhanvuoren kansallispuistoon istutettiin viime kuussa seitsemän metsäpeuraa. Kymmenen vuoden päästä niitä toivotaan asuvan Isojoen metsissä jopa sata.

peurat
Sakari Myrkä ja Tapio Alatalo peurojen totutustarhassa.
Sakari Mykrä ja Tapio Alatalo esittelivät peurojen ruokintapistettä medialle perjantaina.Jarmo Panula/Yle

Kun metsäpeuroja istutettiin edellisen kerran Suomessa uudelle elinalueelle, lopputulos oli menestystarina. Kymmenen peuran laumasta Perhon ja Kivijärven rajalla on kehittynyt noin 35 vuodessa yli tuhannen yksilön kanta.

Toiveet ovatkin nyt korkealla, kun ensimmäiset metsäpeurat ovat muuttaneet Lauhanvuoren kansallispuistoon aitojen taakse Isojoen kunnassa Etelä-Pohjanmaalla.

– Olemme onnistuneet, jos kymmenen vuoden aikavälillä alueelta löytyisi jopa sata peuraa vapaana luonnossa, sanoo Metsähallituksen eräpalvelujen projektipäällikkö Sakari Mykrä.

Metsäpeurat asuvat vielä toistaiseksi totutustarhassa, jotta ne leimautuisivat alueeseen ennen niiden vapauttamista luontoon. Kannan toivotaan kasvavan viiden vuoden tarhausaikana muutamaan kymmeneen yksilöön.

Laji metsästettiin lähes sukupuuttoon

Seitsemän metsäpeuran muuttaminen Isojoelle liittyy siihen, että metsäpeuroja pyritään palauttamaan lajin alkuperäisille esiintymisalueille. Marraskuussa peuroja siirrettiin Isojoen lisäksi myös Seitsemisen kansallispuistoon Pirkanmaalle.

Tällä hetkellä Suomessa elää noin 2000 metsäpeuraa Kainuussa sekä Oulujärven ja Etelä-Pohjanmaan välisellä alueella. Vielä 1700-luvulla metsäpeuraa esiintyi lähes koko Suomen alueella, mutta kanta metsästettiin lähes sukupuuttoon ja 1920-luvulle tultaessa laji oli kadonnut maasta kokonaan.

– Peurojen tänne tuomisella pyritään siihen, että saataisiin tähän kansallispuiston tuntumaan luotua metsäpeuran uusi osakanta, jotta lajin levinneisyys Suomessa laajenisi, Mykrä sanoo.

Totutustarha ei ole kuin eläintarha

Isojoen Huhtakorvessa sijaitseva totutustarha on kooltaan 31 hehtaaria. Vaikka peurat asuvat aidan takana, uteliaiden on vaikea nähdä niitä.

– Hieman ne ovat ujoja. Ne näyttäytyvät minulle pari-kolme kertaa viikossa ja jos tulee oudompia, ne eivät näyttäydy ollenkaan, kertoo peuroja paikalla ruokkiva kenttätyöntekijä Tapio Alatalo.

Arkuus on kuitenkin metsäpeurojen luontoon sopeutumisen kannalta hyvä asia.

– Se on oikeastaan toivottavaakin, että ne ovat arkoja.