Hämäläisraati kaivaa Suomen menestyksen avaimia itsenäisyyspäivänä: "Jätetään kateus ja otetaan tilalle positiivinen röyhkeys"

Tulevaisuudessa odottavat tekoäly, suvaitsevaisuus, kriittisyys ja lukutaidon merkitys. Peräpeiliin ei hirveästi kannata katsella, toteavat hämäläiset raatilaiset.

Suomi
Kolme ihmistä seisoo pöydän ääressä ja katsoo kameraan.
Itsenäisyyspäivän juhlaraadissa Janne Kataja, Piia Syrjäaho ja Juha-Pekka Koskinen.Heidi Kononen / Yle

Historiallisen itsenäisyyspäivän kynnyksellä on hyvä pohtia, mitä maan historiasta kannattaa vaalia ja mikä heittää pois. Piia Syrjäaho ja Juha-Pekka Koskinen ovat tarkkasilmäisiä ja rohkeita kirjoittajia. Yrittäjä, juontaja Janne Kataja puolestaan hyppää altaan syvään päähän olipa vesi kylmää tai ei.

– Tiesittekö, että meillä on suunnitteilla Suur-Riihimäki, jonka suojelevan katseen alle voivat sitten maakunnan muut asukkaat tulla? Me huolehdimme teistä, kajauttaa alkajaisiksi Janne Kataja.

– Ai niinkö? Me kun ollaan Hämeenlinnassa kaavailtu, että Riihimäki voisi saada oman katteen. Olisitte sateelta suojassa ja siitä olisi helppo ajaa ohi, vastaa kirjailija Koskinen.

Forssalainen äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori Piia Syrjäaho on vielä vaiti – toistaiseksi.

Mielenosoitus Forssassa, miehellä kyltti "Invaders go home"
Ville Välimäki / Yle

– Vallalla ovat juuri nyt todelliset mielensäpahoittajat, joiden mieli pahoittuu kaikkien puolesta, ihan kaikissa asioissa. Olemme niin suvaitsevaisia, että olemme jo rasisteja suvaitsevaisuuden puolustajia kohtaan, sanoo Janne Kataja.

Pikkuveliasenne

Aku Ankka, sadasosahäviäjä, ikuinen kakkonen. Kirjallisuuden lehtori Piia Syrjäaho sanoo suomalaisten olevan henkisesti hopeamitalistikansa.

– Vaikka olemme synnyttäneet kaikenlaisia hienouksia kuten hyvinvointivaltion ja koulutuksen. Onko kaikki pakko tehdä sen kuuluisan sisun kautta? Löytyisikö uusia asioita paremmin, jos katsoisimme asioita välillä toisesta näkökulmasta, pohtii Syrjäaho.

Tarina kertoo, että pikkupoikana Janne myi omenan siemeniä pikkupusseissa tienestejä saadakseen. Idearikas mies on mennyt eteenpäin haasteita pelkäämättä. Kataja sanoo ihmisten ajattelun muuttuvan tekojen kautta.

– Olimme koomikoiden käsikirjoituspalaverissa ja kyllä oli vaikea olla iloinen toisen hyvästä ideasta. Sitten päätin, että kehun jokaista ideaa, vaikka miltä tuntuisi. Lopuksi huomasin, että omatkin ideat menivät paremmin läpi, kun en tyrmännyt muita heti, avaa Kataja.

Onnistujia usein kadehditaan, mutta oikeasti emme tiedä kuinka paljon työtä onnistuminen on vaatinut

JP Koskinen

Lukuisia romaaneja julkaissut JP Koskinen muistuttaa, että onnistujan tekemän työn määrää on vaikea tietää.

– Liian helposti ajatellaan että "tuo on vaan saanut sen", sanoo Koskinen.

Mitä tästä ajatellaan Ruotsissa?

Tutuissa vitseissä toistuu usein kuvio, jossa suomalainen pohtii mitä muut meistä ajattelevat. Hopeamitalistikansa osaa nauraa huonolle itsetunnolleen joskus itsekin. Ruotsalaisiin vertailu on perimässämme.

– Jos avaruudesta laskeutuisi tekoäly, suomalaiset kysyisivät taatusti: "Miltä Suomi sieltä ylhäältä oikein näyttää?", sanoo Koskinen.

– Tai ainakin sen, että "miltä me näytämme suhteessa Ruotsiin", jatkaa Kataja.

Piia Syrjäaho sanoo jotain suomalaista olevan siinä, kuinka suhtaudumme vertailuihin ja niistä tehtäviin uutisiin. Naapureihin vertailun sijaan raati keskittyisi näkemään omat kehittymisen mahdollisuudet.

Janne Kataja sanoo huomanneensa, että jos palaverissa heittää vähän hurtimman idean, joutuu nopeasti syrjään.

– Sanotaan heti, että ei tuollaista voi tehdä, siitä voi joku loukkaantua ja suuttua.

Koivumetsää
Ville Välimäki / Yle

Tasapäistämisestä eroon

Myös tasapäistäminen pitäisi raadin mukaan heittää romukoppaan.

– Kaikkien on saatava yhtä paljon, tai sitten kukaan ei saa mitään, ärsyyntyy Koskinen.

– Miksi meillä pitäisi olla esimerkiksi tasapalkkaus? Työtä tehdään uran eri vaiheissa, teemme eri asioita ja hyödytämme työnantajaa eri tavoin.

– Minusta tasapäistäminen on keskeistä ainoastaan ihmisoikeuskysymyksissä. Mutta tasapäistäminen ajattelussa, politiikassa tai koulutuksessa tuottaa heikkoa tulosta, lataa Janne Kataja.

Itsenäisyyspäivän juhlaraati Kanta-Hämeestä kurkistaa Suomen seuraavaan sataan vuoteen. Hevosvankkureista tekoälyn kautta kohti lentävää autoa vievät yrittäjä Janne Kataja Riihimäeltä, kirjallisuuden lehtori Piia Syrjäaho Forssasta ja kirjailija Juha-Pekka Koskinen Hämeenlinnasta. Toimittajana Heidi Kononen.