Koe uusi yle.fi

Tampere lahjoittaa laajat luonnonsuojelualueet satavuotiaalle Suomelle

Kintulammin ja Hervannan luonnonsuojelualueiden perustamisesta päätetään vielä tämän vuoden aikana.

luonnonsuojelualueet
Ihmisiä kulkee jonossa metsäaukealla.
Kintulammen retkeilyalueelle tehtiin lokakuussa polkuja talkoovoimin.Matti Vikman Yle

Tampereen Teiskossa sijaitsevasta Kintulammin virkistys-ja retkeilyalueesta on tulossa luonnonsuojelualue. Yhdessä viereisen Vattulan alueen kanssa pinta-alaa kertyy yli 600 hehtaaria. Suojeltu ala olisi Pirkanmaan kolmanneksi suurin Helvetinjärven ja Seitsemisen jälkeen.

Toinen merkittävä luonnonsuojelualue perustetaan kantakaupunkiin, Hervantaan Makkarajärven-Viitastenperän alueelle.

Molempien luonnonsuojelualueen perustamista esitetään ympäristö- ja rakennusjaoston kokouksessa tiistaina 5. joulukuuta. Jos jaosto hyväksyy esitykset, ne etenevät vielä kaupunginhallituksen päätettäväksi tämän vuoden puolella. Rauhoittamispäätökset tekee Pirkanmaan ELY-keskus vuoden 2018 alussa.

Luonnonsuojelualueet ovat Tampereen kaupungin luontolahja satavuotiaalle Suomelle. Lahjalla Tampere on mukana ympäristöministeriön ja maa- ja metsätalousministeriön Luontolahjani satavuotiaalle Suomelle -kampanjassa, joka kannustaa maanomistajia rauhoittamaan alueita luonnonsuojelualueiksi. Kuntalaisaloitteen osallistumisesta kampanjaan ovat tehneet Pirkanmaan Luonnonsuojelupiiri ry ja Luonnonsuojeluliitto Tampere ry.

Kintulammi on laaja vanhojen metsien alue

Kaupungin tiedotteen mukaan Kintulammin luonnonsuojelualueen pinta-ala on 544,5 hehtaaria, ja se rajautuu 61 hehtaarin Vattulan luonnonsuojelualueeseen. Reilun 600 hehtaarin laajuisena Kintulammin luonnosuojelualue olisi Pirkanmaan kolmanneksi suurin luonnonsuojelualue Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistojen jälkeen.

Kintulammin alue sijaitsee Teisko-Aitolahdessa noin 21 kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Se on poikkeuksellisen laaja ja yhtenäinen varttuneiden ja vanhojen metsien alue Pirkanmaalla. Yli 80 vuotta vanhaa metsää on 140 hehtaaria ja vanhimmat kilpikaarnaiset aihkimännyt arvioidaan jopa 400-vuotiaiksi.

Suojelualueella elelee mm. viitasammakko, liito-orava ja valkolehdokki sekä harvinaisia kääväkäslajeja, jäkäliä ja sammaleita.

Kintulammen kunnostus käynnissä

Tampereen Kintulammin retkeilyalueella on meneillään laaja kunnostusprojekti, jolla pyritään kehittämään aluetta luontoretkeilykohteena. Tänä vuonna Ekokumppanit Oy on rakentanut kaupungin liikuntapalveluiden investointirahoituksella kolme uutta laavua, tulipaikan Kaukaloiselle, 15 kilometriä polkureitistöä, kosteilla paikoilla pitkospuineen sekä opasteet.

Kaupungin suunnitelmien mukaan Kintulammin suojelualue saa kehittyä pääosin luonnontilassa. Valmisteilla olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa on esitetty joitakin luonnonhoito- ja ennallistamistoimia. Niihin kuuluvat mm. yhden männikön ennallistamispoltto sekä pienialaisia räme- ja korpisoiden ennallistamisia.

Hirvieläinten metsästäminen on alueella sallittua, mutta retkeilykäytön lisääntyessä metsästystä voidaan joutua rajoittamaan.

Laaja suojelualue Hervantaan

Suunniteltu Hervannan Makkarajärven-Viitastenperän luonnonsuojelualue on kooltaan noin 86 hehtaaria ja siitä on tulossa kantakaupungin laajin suojelualue. Se sijaitsee Hervannassa, noin 12 kilometriä keskustasta kaakkoon, Lempäälän ja Kangasalan rajalla.

Alue on maastonmuodoiltaan vaihtelevaa varttunutta tuoreen kankaan ja kuivan kankaan metsää. Makkarajärven-Viitastenperän alueella on myös useita ojittamattomia suoalueita. Eteläosassa Hervantajärven Viitastenperän lahdenpohjukan ympärillä sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaat jylhäpiirteiset kallioalueet.

Rauhoituksen ulkopuolelle jää 1,9 hehtaarin laajuinen Makkarajärvi, joka on yhteistä vesialuetta.

Kaupungin mukaan rauhoituksen tavoitteena on suojella luonnon, erityisesti vanhan metsän, soiden ja arvokkaan kallioalueen ominaispiirteitä sekä eliölajistoa. Luonnon monimuotoisuudesta kertoo vanhan metsän kääpälajisto ja linnusto, kallioalueen harvinaiset sammalet ja jäkälät sekä monet harvinaiset hyönteis- ja kasvilajit.

Makkarajärvellä pesii kaakkuri ja siellä viihtyy myös rauhoitettu direktiivilaji sirolampikorento. Metsissä voi tavata kanahaukan, varpus- ja viirupöllön sekä pohjantikan. Nisäkkäistä havaintoja on liito-oravista, karhuista ja ilveksistä.