Pikkukylä juhli kahteen kertaan koulun ja Suomen itsenäisyyttä: "Aivan huikea tunne"

Lakkautusuhan alla ollut Sotkamon Pohjavaaran kyläkoulu antoi näyttämön suurelle juhlalle. Taistelu koulusta synnytti muutakin hyvää kyläyhteisöön.

kylät
Pohjavaaran kyläkoulun liikuntasali on täynnä väkeä
Pohjavaaran kyläkoululla saatiin viettää tänäkin vuonna joulujuhlaa.Ville Muikkula / Yle

SotkamoKoulujohtaja Juha Lukkari kävelee ympäri koulun pihaa rauhallisena vaatekaapin parhaimmat yllään.

Juhlaa varten on harjoiteltu pitkään, sillä siinä on mukana niin koululaiset kuin aktiiviset kyläläisetkin.

Joulujuhlalla on itsenäisyyden juhlistamisen lisäksi täysin oma merkityksensä Pohjavaaran kylälle. Hieman yli vuosi sitten näytti siltä, että kylän sielu eli kyläkoulu tultaisiin lakkauttamaan.

Yhdessä valmiina vaikka koulun ostamiseen

– Pohjavaaralaisuus on sitä, että pidetään kylä asuttuna ja viihtyisänä. Olemme yhteisöllisiä ihmisiä, kuvailee Pohjavaaran seutu ry:n (siirryt toiseen palveluun) puheenjohtaja Markku Suutari.

Pohjavaaralaisten kanssa käydyissä keskusteluissa sana "yhteisöllisyys" nouseekin ihmisten huulille useasti. Tämä yhteisö oli myös se, joka pelasti Pohjavaaran koulun.

– Sotkamon kunnassa oli käynnissä kouluverkkoselvitys, jossa lähdettiin miettimään sellaista vaihtoehtoa, että kaikki nämä kyläkoulut lakkautettaisiin ja rakennettaisiin iso koulu jonne kaikki menisivät, Suutari muistelee.

Samanlaista yhteisöllisyyttä ei välttämättä kaupungin kerrostalosta löydä

Markku Suutari

Kyläläiset olivat valmiita jopa ostamaan koulun itselleen. Sitten kunnan mieli muuttui ja vuoden 2016 marraskuussa saatiin päätös ettei Pohjavaaran kyläkoulua lakkautettaisi.

Reilu vuosi näiden tapahtumien jälkeen joulujuhlassa puhutaan edelleen koulun merkityksestä.

– Tämä koulu on meille kylän sielu, Suutari kuvailee.

Tilastokeskuksen tilastoista (siirryt toiseen palveluun) selviää, että viime vuonna Suomessa lakkautettiin 58 peruskoulua. Näiden joukossa oli muun muassa suomussalmelainen Taivalalasen koulu (siirryt toiseen palveluun) (Kainuun Sanomat). Alle 50 oppilaan koulujen määrä oli vielä vuonna 1990 yli 2 000, kun vuonna 2010 niitä oli enää vajaat 650.

Pohjavaaran kyläkoulu ei ole ainut kyläkoulu, joka on saanut jatkoaikaa. Esimerkiksi Porin Söörmarkussa koulun tilat uhkaavat jopa loppua kesken ja Kannuksen Eskolassa koulutoimintaa ovat järjestäneet kyläläiset vuoden 2013 lakkautusuhan jälkeen.

Sotkamon ja Kajaanin välissä

Pienessä kylässä kuljetaan Markku Suutarin mukaan vastavirtaan yleisen ennakkoluulon kanssa: kuolevan maaseudun sijasta kylälle olisi halukkaita muuttajia enemmän kuin vapaita tontteja.

Tyytyväinen "kyläpäällikkö" näkee, että vahva yhteisöllisyys on yksi reilun 200 asukkaan kylän valttikorteista. Yhteisön vahvuutta ja yhteenkuuluvuutta pyritäänkin vahvistamaan erinäisillä tapahtumilla.

– Meillähän on kevättalvella laskiaistapahtumaa ja pilkkikisoja, ja juhannuksen aikaan kokko kootaan kyläyhteisön rantaan. Siellä on musiikkia ja sellaista yhdessä oloa, Suutari nostaa esimerkeiksi.

Pohjavaara sijaitsee Sotkamon ja Kajaanin välissä, molempiin on matkaa yli 20 kilometriä. Kylän ikärakenne on Suutarin mukaan hyvin perinteinen vastaavien kylien kanssa. Mummut ja papat ovat valtaväestöä.

– Uudempaakin sukupolvea on luvassa. Kuulinpa tuossa, että pian olisi taas syntymässä uusia kyläläisiä, Suutari kertoo ja naurahtaa.

Pohjavaaran koulun Suomi100-juhlan yleisöä.
Pohjavaaran seutu ry:n puheenjohtajan Markku Suutarin mukaan Pohjavaaran ikärakenteessa suurin yksittäinen ryhmä ovat vanhemmat ihmiset, vaikka uuttakin sukupolvea on tulossa.Ville Muikkula / Yle

Torstaina 30. marraskuuta pidettyä joulujuhlaa varten väkeä tuli sen verran, että ihan jokainen naama ei ollut puheenjohtajalle tuttu.

– Täytyy sanoa, että en tunnista kaikkia. Mutta kyllä me tutuiksi tulemme, Suutari toteaa.

Pienessä kylässä on puolensa verrattuna harmaan kiireiseen kaupunkielämään.

– Täällä useimmat ovat tuttuja keskenään. Samanlaista yhteisöllisyyttä ei välttämättä ihan kaupungin kerrostalosta löydä, Suutari totea naurahtaen.

Koulujohtaja tarttuu viuluun

Myös 100-vuotiaan Suomen kunniaksi järjestetty joulujuhla päätettiin esittää kahteen otteeseen, joista toinen näytös järjestettiin keskipäivällä ja toinen myöhemmin illasta.

Kahdella esityksellä haluttiin taata se, että mahdollisimman moni kyläläinen pystyisi osallistumaan yhteiseen tapahtumaan.

Liikuntasalin puolella väki on kerääntynyt pienen lavan edustalle. Sukupolvia on moneen lähtöön, mutta jokaista näyttämöä tuijottavaa yhdistää varovainen innostus. Yksi mies kuitenkin erottuu joukosta innostuksensa kanssa.

Pohjavaaran koulun opettaja ja koulujohtaja Juha Lukkari opastaa vieraat peremmälle saliin hymyn kera. Tämä juhla on miehelle erityinen.

– Täällä on sellainen yhteenkuuluvuuden tunne. Kyllä se kouluverkkoselvitys, lakkautusuhka ja muut ikävät asiat saivat ihmiset sisuuntumaan ja näyttämään, että Pohjavaaralla toimitaan, Lukkari muistelee.

Pohjavaaran kyläkoulun Suomi100-juhlan esitys.
Myös koulujohtaja Juha Lukkari osallistui juhlaan soittamalla viulua.Ville Muikkula / Yle

Koulujohtaja katselee täyttä salia ylpeydellä, kun nuoret oppilaat kantavat juhlan aluksi siniristilipun näyttämön reunalle.

– Tämä on aivan huikea tunne. Pohjavaaran kylä on huippu kylä Suomessa, Lukkari kertoo.

Ihmisten katseista näkyy liikutus, kun nuoret juontajat astelevat lavalle. Vanhempien kasvot säteilevät hymystä, kun juontajat kertovat muistilapusta, ettei tällaista juhlaa ole sopivaa aloittaa juhlapuheella, vaan asian voidaan hoitaa laulun kautta.

Oppilaista sekä hanurinsoittajasta koostuva bändi aloittaa soittamaan ja musisointiin liittyy mukaan myös itse koulujohtaja viulun kanssa.

Luonne äidinmaidosta

Esitykset jatkuvat tasaiseen tahtiin koululaisten kuoroesitysten sekä kyläläisten Pohjavaaran historiaan pohjautuvien esitysten parissa. Pienen kylän profiili alkaa hahmottumaan myös ulkopaikkakuntalaisille, joita yleisössä on Etelä-Suomesta asti.

– Pohjavaaralaisuus on kaveruutta, suvaitsevaisuutta, aloitteellisuutta sekä yhteisöllisyyttä, listaa näyttämölläkin piipahtanut Jukka Nyrönen, joka asuu muualla Sotkamossa.

Samoilla linjoilla on Nyrösen kanssa esiintynyt Osmo Rimpiläinen.

– Yhdessä tekeminen on hyvä lisä Jukan listaan, Rimpiläinen lisää.

Viulun kanssa useassa esityksessä vieraillut Juha Lukkari vertaa pohjavaaralaisuutta koko valtakunnan luonteeseen.

– Pohjavaaralaisuus on mielestäni hyvin lähellä isänmaallisuutta. Juuri äskettäin sanoin pienille oppilaille, että isänmaallisuus on sitä, että parhaansa yrittää ja kaveria ei jätetä, Lukkari toteaa hetken miettimisen jälkeen.

– Se meininki on Pohjavaaralla, se tulee äidinmaidossa.