Koe uusi yle.fi

Hoitamattomat lainat Etelä-Euroopassa hidastavat pankkiunionin etenemistä

Pankkiunioni on osa euroalueen kehittämistä, jota Suomikin tulee. Pankkiunionin toteutuminen voi kuitenkin viedä vuosia, sillä se edellyttää huonokuntoisten pankkien saattamista parempaan kuntoon joissakin euroalueen jäsenmaissa.

EMU
Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo.
Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo.Markku Pelkonen / Yle

Joillakin Etelä-Euroopan jäsenmailla on vielä paljon ongelmia hoitamattomien luottojen kanssa eurokriisin jäljiltä. Tämä hidastaa pankkeja valvovan yhteisen pankkiunionin perustamista talous- ja rahaliitto EMUssa mukana oleville maille.

Vaikeuksia on edelleen etenkin joillakin Etelä-Euroopan pankeilla.

– On liikaa kapasiteettia, on liikaa hoitamattomia luottoja. Lisäksi on kovin vahvat kytkennät pankkien ja kotivaltioiden välillä, jotka tuovat epävakauden elementin. Isoimmat haasteet ovat perinteisissä maissa, kuten Kreikka ja Kypros. Myös Italiassa on varsin korkeat tasot, alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimo valtiovarainministeriöstä sanoo.

Saarenheimo huomauttaa, että suunta näiden valtioiden kohdalla on kuitenkin ollut hyvä ja hoitamattomien eli järjestelemättömien luottojen määrä on alenemassa.

– Taso on edelleenkin erittäin korkea verrattuna esimerkiksi Suomen tasoon.

Pankit kuntoon kriisimaissa

Suomi kannattaa pankkiunionia keskeisenä osana Euroopan talous- ja rahaliitto EMUa, mutta ennen kuin jäsenmaiden yhteinen talletussuoja on käytössä, kriisimaiden pankit on saatava kuntoon.

– Sellaiseen kuntoon, että voidaan rehellisesti sanoa suomalaisille ja Suomen eduskunnalle, että tämä on Suomen etujen mukaista, Saarenheimo summaa.

Suomi sen sijaan vastustaa euroalueen erillistä budjettia ja yhteistä valtiovarainministeriötä.

Suomi linjasi kantojaan lokakuussa EU-ministerivaliokunnassa ennen kuin EU:n komissio kertoo omista näkemyksistään euroalueen kehittämisestä joulukuussa.

Suomi on suhtautunut myönteisesti Euroopan vakausmekanismin (EVM) kehittämiseen osana valtioiden kriisinratkaisua, käy ilmi ministerivaliokunnan kannanotosta.

Suomi kuitenkin painottaa jokaisen jäsenmaan vastuuta omista veloistaan ja vahvan sijoittajavastuun periaatetta. Ministerivaliokunta katsoi myös, että talous- ja rahaliiton kehittämisessä on välttämätöntä huomioida markkinakurin merkitys nykyistä paremmin.

Muun muassa näillä reunaehdoilla Suomi tukee valtioiden velkajärjestelymenettelyiden luomista euroalueelle. Velkajärjestely edellyttää, että maan pankkisektori on hyvin pääomitettu, eikä sillä ole liian suuria altistumia kotivaltiolleen.

Suomi korostaa velkajärjestelyssä myös huolellisuutta ja riittäviä siirtymäaikoja, jotta vältytään vakavilta markkinahäiriöiltä. EVM:n tukirahoitusta voidaan käyttää vain, jos lainaajan velkakestävyys on ensin varmistettu, tarvittaessa sijoittajavastuuta hyödyntäen.

Valtioneuvosto valmistelee vielä konkreettisen esityksen pankkisektorin riskejä vähentävistä ja tasaavista toimenpiteistä, joiden toimeenpano mahdollistaa etenemisen pankkiunionin kehittämisessä.

Suomalainen virkamies saattaa saada huippuviran euroryhmässä

Euroalueella tulee auki korkea EU-virka, johon saatetaan valita kokenut virkamies Suomesta.

Alivaltiosihteeri Tuomas Saarenheimoa harkitaan lehtitietojen mukaan euroryhmän (siirryt toiseen palveluun)työryhmän puheenjohtajaksi. Se on yksi euroalueen kärkiviroista. Työryhmä valmistelee euromaiden kokoukset, joissa ministerit keskustelevat yhteisvaluuttaan liittyvistä asioista. Saarenheimo edustaa Suomea parhaillaan euroryhmässä.

Saarenheimo on valtiovarainministeriön toiseksi korkein virkamies kansliapäällikkö Martti Hetemäen jälkeen.