Kemijoen säännöstelyn haitat jäävät Lappiin ja leijonanosa hyödyistä valuu etelään

Suomen suurimman vesivoimayhtiön Kemijoki Oy:n yritysverohyödyt virtaavat etelän metropoleihin korkeimman hallinto-oikeuden vanhan linjauksen ansiosta. Veroasiantuntijan mukaan mankala-periaate on hyödyllinen yritysten kannalta, mutta sopii huonosti nykyajan vero-oikeuteen.

Kemijoki Oy
Kemijoen Valajaskosken voimalan alakanavassa joki virtaa kohti etelää ja Itämerta. Valajaskoski, Rovaniemi 28.11.2017
Kemijoen Valajaskosken voimalan alakanavassa joki virtaa kohti etelää ja Itämerta. Valajaskoski, Rovaniemi 28.11.2017Jarmo Honkanen / Yle

Kemijoen Valajaskosken voimalan valvomoon kuuluu syvällä koskessa pyörivien turbiinien sähköinen hurina. Voimala kuuluu Kemijoki Oy:lle, jolla on kaikkiaan 16 vesivoimalaitosta Kemijoen vesistössä.

Kemijoki Oy ei koskaan kerro, mikä on sen voimaloiden tuottaman sähkön arvo. Näin yhtiö saa täysin laillisesti tehdä, koska se on nk. mankala-yhtiö, joka saa korkeimman hallinto-oikeuden mukaan luovuttaa tuottamansa sähkön omistajayhtiöilleen alle markkinahintojen nk. omakustannushintaan.

Tätä sanotaan mankala-periaatteeksi, koska KHO:n viisikymmentä vuotta sitten tekemä verolinjaus koski mm. Mankalan voimalaa Kymijoessa. Mankala-periaatteesta nauttivat monet voimalaitosyhtiöt.

Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen selostaa mankala-yhtiön taloudellista toimintaperiaatetta.

– Mehän emme toimi sähkömarkkinoilla eli meillä ei ole mahdollista arvioida, mikä tuotetun sähkön todellinen arvo Kemijoen tuotannolle olisi. Me teemme sähköä omistajillemme, eli meidän osakesarjan A-osakkaille. He ovat sitten elinkeinoverotuksen piirissä ja käyvät kauppaa sähkömarkkinoilla, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Kemijoen sähkön arvo on salattua tietoa

Mankala-yhtiöiden talouslukujen arviointi on hankalaa. Koska vuosikertomus vaikenee Kemijoen koskista tuotetun sähkön arvosta, on asiaa arvioitava markkinahinnoilla.

Kemijoki Oy:n mukaan sen voimalat tuottavat Kemijoen vesistöstä sähköä vuosittain keskivedellä yli 4124 gigawattituntia. Viime vuosina tuotantomäärä on runsaiden sateiden ansiosta ylitetty jopa 20 prosentilla.

Suomen alueen tukkuhinta on Energiaviraston mukaan nykyään tasolla 35 €/MWh. Sillä laskien saadaan Kemijoen vesistön antaman sähkömäärän arvoksi suurin piirtein 150 miljoonaa euroa vuodessa.

Tuohon 150 miljoonan vuosituotantoon nähden Kemijoki Oy:n vuosikertomuksen luvut näyttävät oudoilta.

Viime vuonna (2016) yhtiö teki yli viiden miljoonan euron tappion. Liikevaihdon yhtiö ilmoittaa vuosittain olevan vain 40 miljoonan euron luokkaa, vaikka tuotetun sähkön markkina-arvo on moninkertainen.

Mankala-periaate ehkäisee läpinäkyvyyden. Kemijoen sähkön arvo ja tuotto häivytetään Fortumin ja muiden yhtiöiden tilitietoihin mankala-periaatteen turvin.

Kemijoki Oy vetoaa liikevaihtoonsa poliittisessa edunvalvonnassa. Esimerkiksi syksyllä yhtiö vastusti voimaloiden kiinteistöveron korotusta ilmoittamalla valtiovarainministeriölle, että yhtiön 19 miljoonan kiinteistöverot ovat jo 44 prosenttia liikevaihdosta.

Jos yhtiön liikevaihtoon tehtäisiin mankala-oikaisu ja liikevaihto laskettaisiin markkinahinnalla, niin kiinteistöverojen osuus olisi paljon pienempi, 12 prosentin luokkaa.

Kemijoki on pörssiyhtiöiden tulovirta

Suurimmat rahat Kemijoen sähköstä saavat pörssiyhtiöt Fortum ja UPM sekä pääkaupunkiseudun energiayhtiö Helen. Nämä kolme omistavat Kemijoen alihintaiseen sähköön oikeuttavista Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeista lähes 90 prosenttia. Fortumin osuus on 63,79 %, UPM:n 19,0 % ja Helenin 3,91 %.

Lappilaisten kuntien omistuksessa olevat Lapin Sähkövoima Oy, Ounastuotanto Oy ja Napapiirin Energia ja Vesi Oy omistavat Kemijoki Oy:n vesivoimaosakkeista 13,3 prosenttia. Niille koituu siis runsaan kymmenen prosentin siivu alle markkinahintaan Kemijoki Oy:ltä saatavasta sähköstä.

– Kyllähän lappilaisilla osakkailla on yli 10 prosentin osuus ja he saavat sitä kautta hyötynsä, samoin kiinteistöverohan jää paikallisesti. Kiinteistöveron kohtelu on poliittinen päätös. Ja kyllähän tämä työ mikä täällä tehdään hyödyttää Lappia, sanoo Kemijoki Oy:n toimitusjohtaja Tuomas Timonen.

Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa on kirjoittanut aiheesta oikeustieteellisiin julkaisuihin ja arvostellut asiaa julkisuudessa. Veroasiantuntijan mukaan mankala-periaate on hyödyllinen yritysten kannalta, mutta sopii huonosti nykyajan vero-oikeuteen.

– Mankala lähtee 1960-luvun periaatteista ja silloin lainsäädäntöympäristö oli ihan erilainen kuin nykyinen, jossa korostetaan erityisesti käyvän hinnan käyttämistä yritysten välisissä kaupoissa.

Mankala-periaatteessa on asiantuntijan mukaan hyödyllinen puoli yritysten kannalta.

– Periaate on liiketaloudellisesti erittäin tärkeä, se on aikanaan mahdollistanut tämän tyyppisten yhtiöiden toiminnan ja perustamisen ylipäätään, että tässä on kaksi puolta, arvioi professori Ossa.

Haitat Lappiin, hyödyt Espooseen ja Helsinkiin

Professori Ossan mukaan mankala-periaate koituu Kemijoen tapauksessa voimalaitoskuntien tappioksi menetettyinä yhteisöveroina.

– Jos ajatellaan näin ihan kunnan näkökulmasta, niin näyttää, että Lappiin jäisi enemmän verokertymää, jos tätä mankala-periaatetta ei ole, mutta taas valtiontalouden näkökulmasta kokonaisuutena tämä on plus-miinus nollapeliä, sanoo Turun yliopiston finanssioikeuden professori Jaakko Ossa.

Kemijoen voimalaitoskunnat saavat voimaloista kiinteistöveroja, mutta menettävät yhteisöveroja arvioilta useita miljoonia. Voiko voimayhtiöiden verokohtelua voi pitää eräänlaisena Suomen sisäisenä veroparatiisina?

– Kyllä näin voi sanoa, että jonkinnäköinen kuntatalouden veroparatiisi, toiset hyötyy ja toiset ei.

Kemijoen säännöstelyn haitat pysyvät Lapissa, mutta luonnonvaran raha- ja yhteisöverovirta valuu etelään. Joku voisi kriittisesti kärjistää, että Kemijoesta tuotettu sähkö on etelän suuryhtiöiden tilinpäätösten säätövoimaa.

Luonnonvarojen hyödyntämisen haittojen ja arvonlisäysten alueellinen jako on oikeudenmukaisuuskysymys. Pitäisikö Lapin alueen hyötyä enemmän Kemijoen sähkön arvosta koska haitatkin jäävät Lappiin?

– Tämä ei ole vero-oikeudellinen kysymys, mutta jos ajattelen ihan oikeudenmukaisuutta, niin totta kai näin olisi, vastaa professori Jaakko Ossa.

Lähteet:

Uutisartikkelin lähteinä haastateltavien lisäksi ovat mm. Kemijoki Oy:n vuosikertomukset, Energiavirasto, kiinteistöverolakia koskevaan hallituksen esitykseen 133/2017 annetut lausunnot ja Verohallinto.

Muualla:

Mankala-kriitikot: "Energiayhtiöiden toiminta on kuin peiteltyä osingonjakoa" (siirryt toiseen palveluun)(Maaseudun Tulevaisuus, 6.12.2016)

Vesivoimaloiden kiinteistöveroissa hurja kasvutahti: "Ollaan kipurajalla" (Yle, 12.5.2017)