Koe uusi yle.fi

38-vuotias Pekka kunnioittaa samanikäisenä sodassa menehtyneen pappansa muistoa – "Se jää ikuisesti mieleen"

Tervolalaista, sodassa kaatunutta Pekka Alatossavaa kunnioitetaan jo toisessa polvessa. Hänen lapsenlapsensa Pekka Alatossava on täsmälleen samanikäinen kuin isoisä oli kaatuessaan.

isoisät
Pekka Alatossavasta suruvalittelut.
Pekka Alatossava

Talvisota oli loppumaisillaan. Helmikuussa vuonna 1940 tervolalainen Pekka Alatossava oli toisen tervolalaisen miehen kanssa Kuhmossa kun vihollisen kanssa tuli kuumat paikat.

Molemmat miehet kuolivat vihollisen luoteihin.

Pekka Alatossava kaatui sodassa ollessaan 38-vuotias. Tervolassa, Kemijoen rannalla sijaitsevaan Alatossavan maatilaa jäivät pitämään 10 lasta ja leski. Nuorin lapsista oli vielä äidin mahassa. Nuorin syntyi puolentoista kuukauden päästä isänsä kaatumisen jälkeen.

Sisarusparven nimistä kaikki alkavat a-kirjaimella. Isänsä kuollessa perheen pienin, Aatu Alatossava oli vuoden ja 9 kuukauden ikäinen.

Perheessä sodittiin vielä toisessa sukupolvessa kun vanhin veli joutui rintamalle myöhemmin jatkosodassa ja Lapin sodassa.

Aatu Alatossava on nyt lähes 80-vuotias ja hän asuu Kuusamossa. Kymmenestä Pekka Alatossavan lapsesta elossa ovat enää hän ja nuorin tytär. Muistoja isästä ei ole, mutta 1980-luvulla mies sai yllättäen kuulla tarinan, miten hänen isänsä menehtyi.

Auto sammui mäennyppylälle

Aatu Alatossava kertoo olleensa vaimonsa kotiseudulla Pohjois-Karjalassa vierailulla 1980-luvulla. Vierailu venyi päivällä ja Alatossava ehdotti vaimolleen, että he kävisivät katsomassa paikkaa, jossa hänen isänsä kaatui. Pariskunta ajoi autolla Kuhmon Kilpelänkankaalle, missä suomalaiset joutuivat sodan kiivaimman (siirryt toiseen palveluun)raskaiden aseen tuleen, joka tuhosi muun muassa alueen puuston täysin helmikuussa 1940.

Paikalla oli paljon muitakin ihmisiä, samalla asialla. Muistamassa ja kunnioittamassa sodassa kaatuneita.

– Siellähän se päivä meni ja kommelluksiakin sattui, Alatossava kertoo.

Paluumatkalla oli tarkoitus pysähtyä Saunajärvellä. Alatossava oli perehtynyt sotatilanteeseen ja tiesi, että hänen isänsä oli kaatunut siellä. Saunajärvellä Kannaksen ja Niskan talojen alueille muodostui talvisodassa suuri motti ja siellä taisteltiin useaan otteeseen.

Jos auto olisi pelannut, se olisi jäänyt kokematta. En ole koskaan uskonut yliluonnollisiin.

Aatu Alatossava

Alatossavan pariskunta lähti Kilpelänkankaalta takaisin Kuhmoon päin kun autoon tuli yhtäkkiä vikaa.

– Yhden mäennyppylän päällä auto sammui ja annoin sen rullata alaspäin. Mentiin noin kilometrin verran kunnes matka pysähtyi. Oli elokuun loppu ja kylmä tihkusade, Alatossava muistelee.

Taloja ei ollut lähettyvillä ja liikenne vähäistä. Lopulta näkyi auto, jonka Alatossava pysäytti. Autoa ajoi paljon seudulla liikkunut kirjakauppias joka osasi tarjota heti apua pulaan joutuneelle pariskunnalle. Alatossava hyppäsi kirjakauppiaan kyytiin, joka kuljetti tämän noin kilometrin päähän talolle, josta apua löytyisi.

Talon poika oli juuri valmistunut autoasentajaksi. Alatossava astui tupaan sisään ja esitti asiansa. Tuvassa oli pitkä pirtin pöytä, jonka ääressä istui paljon porukkaa. Pöydän päässä istui isäntä, joka tuumasi heti Alatossavan esiteltyä itsensä: Tästähän se on tämän talon navetan vintiltä venäläinen tarkka-ampuja ampunut sinun isäsi.

– Jos auto olisi pelannut, se olisi jäänyt kokematta. En ole koskaan uskonut yliluonnollisiin, Alatossava sanoo.

Lapsenlapsi kunnioittaa papan muistoa

Suomen täyttäessä 50 vuotta Aatu Alatossava oli veljensä kanssa kunnioittamassa sodassa kaatuneen isänsä muistoa Tervolan hautausmaalla. Nuoret miehet olivat silloin lähes samanikäisiä kuin isänsä sodassa kaatuessaan.

Perheen perinne jatkuu Suomen 100-vuotisjuhlavuonna. Tervola osallistuu poikkeukselliseen kunniavartioon, jossa tarkoituksena on, että jokaisella sankarihaudalla seisoo samanikäinen henkilö kuin vainaja oli kuollessaan. Suomessa on kymmeniätuhansia sankarihautoja (siirryt toiseen palveluun), joissa lepää valtaosa vuosien 1939–1945 sodissa menehtyneistä lähes 95 000 miehestä ja naisesta. Poikkeuksellisen kunniavartion ajatus on muistaa maamme itsenäisyyden turvanneita. Kunniavartiot tuovat konkreettisella tavalla esiin rintamalla menehtyneiden suuren määrän ja heidän nuoren ikänsä.

Tulevana itsenäisyyspäivänä on Iltalehden (siirryt toiseen palveluun) tietojen mukaan ilmoitettuja kunniavartioita 30–40. Kaikkia ei ole ilmoitettu Suomi 100-sivustolle. Lapissa ainakin Tervolassa ja Rovaniemellä (siirryt toiseen palveluun) järjestetään kunniavartiot.

Tervolan kirkkomaalla on 109 sankarivainajaa ja yksi heistä on 38-vuotiaana Kuhmon taistelussa menehtynyt Pekka Alatossava.

Tervolan kirkkoherra Heikki Holma pyysi sankarivainaja Pekka Alatossavan lapsenlapsen mukaan vartioon ja tämä suostui.

Erityisen kunnioittamisesta tekee sukulaissuhteen lisäksi se, että myös lapsenlapsen nimi on Pekka Alatossava ja hän on samanikäinen kuin pappansa oli kaatuessaan, 38-vuotias.

Oikealla Pekka Alatossava ja vasemmalla hänen isoisänsä Pekka Alatossava vaimonsa kanssa.
Oikealla kuvassa 38-vuotias Pekka Alatossava. Vasemmalla on hänen sodassa kaatunut isoisänsä hääkuvassa.Pekka Alatossava.

"Kyllä se varmasti tunteellista on"

Oulussa asuva 38-vuotias Pekka Alatossava tarttui mielellään tarjoukseen tulla kunniavartioon mukaan ja seisomaan pappansa sankarihaudan edustalla. Itsenäisyyspäivänä kunniavartiota tulee todennäköisesti seuraamaan myös hänen veljensä ja äitinsä. Äiti asuu edelleen Alatossavan perheen sukutilalla Kemijoen rannalla. Sukutilalla on pitkä historia aina 1600-luvulta lähtien ja siellä viljellään edelleen maata Pekka Alatossavan ja tämän veljen toimesta.

Kunniavartiosta on tulossa tunteellinen hetki ja Alatossava toteaa, että vartiossa seisominen on kunnia asia.

– Täytyy muistaa oman maan historiaa ja mitä kaikkea siihen liittyy ja minkälaisia uhrauksia sitä varten on joutunut tekemään, että on itsenäinen maa. Kyllä se varmasti tunteellista on.

Pekka Alatossava on kuullut sedältään Aatulta pappansa tarinan ja miehet ovat puhuneet myös mahdollisuudesta käydä Kuhmossa kunnioittamassa kaatunutta isoisää.

– Aikaisemmin en ole ajatellut, että olen samanikäinen kuin pappa oli kaatuessaan. On hienoa, että nyt on Suomi100-vuosi, kunniavartioon osallistuva Pekka Alatossava sanoo.

Setä uskoo, että Pekka tulee muistamaan kunniavartion myös vanhempana. Hän on myös iloinen siitä, että kunniavartion perinne jatkuu uudessa polvessa.

– Se on tosi mukava itsellekin jälkeenpäin muistella. Vaikka Pekka ei ole ukkia koskaan nähnyt on se mukava muisto sitten vanhempana muistaa. Se jää ikuisesti mieleen, Aatu Alatossava sanoo.

Lue myös: ”He olivat todella nuoria” – Kenraalimajuri ideoi kunniavartion, joka tuo sankarivainajien ikäiset tuhansille haudoille

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lumityöt

Lumitöitä tehdään Suomessa edelleen ottamalla kuuppa liian täyteen

Äkkikuoleman riski kasvaa kylmässä – Suomalaismiehillä vieläkin liian iso lumikola

Jalkapallo

Koreat ottivat mittaa toisistaan jalkapallokentällä – "Erityinen peli"

Facebook

Tuhoaa yhteiskuntaa – Facebookin entinen johtaja arvostelee sosiaalista mediaa kovin sanoin

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"