yle.fi-etusivu

Ensin opeteltiin käyntikortista oikea ote – nyt Suomessa on menossa valtava Kiina-buumi, ja silkkitien pää on Kouvola

Kuluva vuosi on ollut poikkeuksellisen vilkas Suomen ja Kiinan välisissä suhteissa.

Kiina
Kiinan lippu ja suurkaupungin siluetti
Stina Tuominen / Yle

Kuluva vuosi on ollut supervilkas Suomen ja Kiinan välisissä suhteissa. Ilmiö on näkynyt myös Kouvolassa: Pitkään suunniteltu tavaraliikenteen junayhteys Kiinaan avautui marraskuussa. Työpaikkoja Kouvolan ja Kiinan välisellä junayhteydellä havitellaan satoja. Kyse olisi Kouvolassa tehtävästä kontittamisesta, lastauksesta ja tavaran siirtämisestä.

– Koko reitin luominen oli yli kolmen vuoden mittainen työ. Se alkoi siitä, että Kymenlaakson maakunta etsi Kiinasta samantapaisen vastakumppanin. Tämän jälkeen järjestettiin tapaaminen Kiinaan, sanoo Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu.

Vahvasta Kiina-vireestä viestii myös se, että keskiviikkona Kouvolassa alkoi kiinalaismatkailijoiden viisumihakemusten käsittely. Taustalla on se, että viime vuosina Kiinasta Suomeen tulevien turistien määrä on kasvanut vauhdilla.

Pelkästään viime vuonna kasvua oli 30 prosenttia. Kouvolan kaupungin johdosta kerrotaan, että myös matkailuun liittyvä yhteistyö on tapetilla.

Martti Husu
Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu on tottunut Kiinan kävijä.Pyry Sarkiola / Yle

"Ilman nokakkain kohtaamista asiat eivät etenisi"

Kiina-Kouvola-junayhteyden yksi vahva taustatekijä on kehitysyhtiö Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husun Kiina-kokemus. Aiemmin Husu työskenteli mittalaitteita ja -järjestelmiä valmistavalle Vaisalalle. Sinä aikana hän vietti viitisen vuotta Kiinassa ja oppi tuntemaan paikallisia tapoja.

– Ilman nokakkain kohtaamista asiat eivät etenisi ollenkaan. Ennen kuin aletaan toimia, pitää rakentaa vahva luottamus. Luottamuksen synnyttäminen on hyvin monimutkainen asia, joka kestää pitkään, sanoo kehitysyhtiö Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu.

Neuvotteluissa on huomioitava vivahteita, jotka johtuvat kulttuurieroista. Yhtenä pienenä esimerkkinä Husu nostaa esille käyntikorttien vaihtamisen. Se on tapa, jolla neuvottelut Xi'anissa usein alkoivat. Käyntikortti piti ojentaa aina kahdella kädellä. Jos sen olisi tehnyt yhdellä, olisi ele tulkittu epäkunnioittavaksi.

Kartta, jossa näkyy rautatiereitti Kouvolasta Kazakstanin halki Kiinaan.
Tätä reittiä Kouvolan Kiina-juna kulkee. Tällä hetkellä ensimmäinen juna on paluumatkalla.Yle Uutisgrafiikka

Ensin kortti piti antaa vastapuolen johtavalle henkilölle, joka on usein vanhin mies, ja vasta sitten hänen alaisilleen.

– Neuvottelupöydässä saattoi istua pöydän vastapuolella toistakymmentä Xi'anin kaupungin edustajaa. Se johtuu siitä, että neuvottelussa on läsnä koko kulloinenkin kaupungin alainen organisaatio. Siitä huolimatta äänessä on aina organisaation johtaja, jota hänen alaisensa kuuntelevat, sanoo Martti Husu. Organisaatiolla Husu tarkoittaa Xi'anin kaupungin eri osastoja esimerkiksi liike-elämän kehittämisestä logistiikkaan

Luottamuksen syntymisen ehtona on virkamiestason kontaktit. Ilman virkamiesyhteistyötä kaupallisen yhteistyön aloittaminen on hyvin hankalaa.

– Me olemme herätellleet viranomaistaholla Kiinan viranomaisten kanssa sitä, että voisimme tiivistää Kymenlaakson ja Kiinan maakuntien välistä matkailuyhteistyötä. Olemme julkisyhteisönä mahdollistajan ja ovien avaajan roolissa. Kiinassa viranomaisyhteistyö on portti, jolla tapaamisia mahdollistetaan, sanoo Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

Erityislaatuinen vuosi Suomi-Kiina-suhteissa

Kiina on Suomen noin viiden tärkeimmän kauppakumppanin joukossa.

– Vuosi 2017 on ollut erityisen vauhdikas ja erityislaatuinen Suomen ja Kiinan kahdenvälisissä suhteissa. Korkean tason vierailuja on tapahtunut useampia. Tämä kaikki kertoo hyvästä vireestä ja aktiivisesta yhteistyöstä Suomen ja Kiinan välillä, sanoo neuvotteleva virkamies Maria Kauko työ- ja elinkeinomisteriöstä.

Vuosi 2017 on ollut erityisen vauhdikas ja erityislaatuinen Suomen ja Kiinan kahdenvälisissä suhteissa.

Maria Kauko

Tavaravienti puolestaan Suomesta Kiinaan kasvoi samaan aikaan viitisen prosenttia. Sen arvo oli 2,7 miljardia euroa. Palvelujen, joihin myös matkailu kuuluu, ja tavaraviennin yhteisarvo oli vajaat neljä miljardia euroa.

Huhtikuussa Kiinan presidentti Xi Jinping teki valtiovierailun Suomeen. Sen aikana hän teki yhteisjulistuksen yhdessä presidentti Sauli Niinistön kanssa. Julistuksella maat haluavat lisätä poliittista luottamusta ja laajentaa yhteistyötä.

Kesäkuussa puolestaan pääministeri Juha Sipilä vieraili Kiinassa. Lisäksi marraskuussa eduskunnan puhemies Maria Lohelan johtama valtuuskunta vieraili Kiinassa.

Suomi tunnusti kommunistisen maan ensimmäisten joukossa

Kouvolaan asti heijastuvien kaupallisten kehitysaskeleiden perustana on Suomen ja Kiinan luottamuksellinen suhde. Sen perustaa voidaan pitää vuodessa 1950, kun Suomi tunnusti kommunistisen Kiinan kansantasavallan ensimmäisten länsimaiden joukossa.

Luottamusta vankisti se, mitä tapahtui vuonna 1989. Silloin Kiina lopetti taloudellista ja poliittista vapautta vaatineiden opiskelijoiden suurmielenosoitukset. Tapahtumia, jotka tiivistyivät Taivaallisen rauhan aukiolla Pekingissä, on kutsuttu myös Tiananmenin verilöylyksi.

Suomi oli ensimmäisiä maita, joka Taivaallisen rauhan aukion tapahtumien jälkeen lähetti ministeritason vieraan Kiinaan. Kiinaa on hallinnut 1940-luvun lopusta yksipuoluejärjestelmä. Valtiollinen muisti onkin usein pitkä.

Suuri kiinalainen portti räntäsateessa.
Kouvola tähtäsi Kiinaan kovin odotuksin jo vuosikymmen sitten. Muistona on portti, joka kohoaa edelleen logistiikka-alueella Teholassa.Pyry Sarkiola / Yle

– Suomi aina ollut hyvä Kiina-kumppani. Ongelmia maiden välisissä suhteissa ei ole ollut. Verrattuna moneen muuhun maahan Suomi on helppo ja hyödyllinen kumppani Kiinalle, sanoo Turun yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja ja Itä-Aasian politiikan professori Lauri Paltemaa.

Suomen arvoa nosti EU-jäsenyys.

– Suomi on yksi maa, jonka kautta Kiina voi vaikuttaa Euroopan unioniin, sanoo professori Lauri Paltemaa.

"Tässä on silkkitien pää, tulkaa tänne"

Kaupankäynnillä on Kiinassa myös ulkopoliittinen ulottuvuus. Paltemaan mukaan kaupunki- ja maakuntatason kaupallinen yhteistyö Kiinaan on hedelmällistä. Siitä pitäisi ottaa täysi hyöty irti. Myös Kouvolassa.

– Toivottavasti Kouvola osaa ottaa Kiinan junayhteydestä hyödyt irti. Kaupungin kannattaa hyödyntää sitä markkinoinnissaan Kiinan suuntaan muutenkin. Kertoa, että tässä on silkkitien pää. Tulkaa tänne. Tänne teidän junannekin tulevat, sanoo professori Lauri Paltemaa.

Kiinan Presidentti Xi Jingping Presidentti Sauli Niinistön järjestämällä Juhlaiillallisella.
Kiinan presidentti Xi Jinping ja presidentti Sauli Niinistö.Antti Aimo-Koivisto / Lehtikuva

Aina Kouvolan Kiina-suhde ei ole ollut samalla tolalla kuin tänä vuonna. Vuosikymmen sitten Kouvola kurkotti suurin toivein itään. Kaupunkiin piti nousta kiinalaisen tukkukaupan keskus, mutta Nordic China Centerin ajatus vesittyi pikkuhiljaa, koska liiketoiminta ei ollut.

Viimeinen pisara oli Rajavartiolaitoksen, Tullin ja poliisin yhteisoperaatio. Epäilyt muun muassa törkeän laittoman maahantulon järjestämisestä eivät johtaneet syytteeseen. Tänä päivänäNordic China Center on muisto, ja Kouvola on aloittanut Kiina-yhteistyön uusin eväin.

Toimitusjohtaja Martti Husu sanoo, että Nordic China Centeriä ei nostettu esille neuvotteluissa rautatieyhteydestä.

– Se mistä me nykyään puhumme, on täysin nollasta rakennettu konsepti, joka liittyy kansainväliseen logistiikkaan, ei kulutustavaroihin. Logistiikan pääväylät ovat maailmantalouden verisuonia ja niiden solmukohdissa on hyvin hyödyllistä olla. Se tarkoittaa taloudellista toimeliaisuutta ja työpaikkoja suoraan tälle seudulle, sanoo Kouvola Innovationin toimitusjohtaja Martti Husu.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Uusnatsismi

Yle seuraa asema-aukion hyppypotkun hovioikeudenkäyntiä

Syyttäjä: Jesse Torniainen ylpeili teollaan Twitterissä

Onnettomuudet

Ruotsin poliisi tutkii epäiltyä ampumista Tukholman-laivalla

Perheet

Jaana Koponen kertoi hädästään, tuntemattomat pelastivat kylmältä talvelta: "En ole kokenut mitään tällaista"