Saamelaisten pyhä paikka muuttuu valotaideteokseksi, joka hohtaa Suomen lipun väreissä – Tutkija kummeksuu

Tutkija kummeksuu sitä, että Saana-tunturin valotaideteoksen taustatiedoissa ja kuvauksessa ei mainita sanallakaan saamelaisia.

Saana
saana luminous
Saana hohtaa sinivalkoisissa väreissä 4.-5.12.2017.Luminous/Tiia Pulkkinen

Luminous Finland 100 -valotaidekokonaisuus koostuu kuudesta massiivisesta valotaideteoksesta, jotka toteutetaan eri puolille Suomea itsenäisyyden juhlavuoden aikana. Suomalaisille tutut maamerkit valaistaan Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi.

Kaikki eivät kuitenkaan ole innoissaan Saanalle tulevasta valotaidetoksesta. Suomen Akatemian tutkija Taarna Valtosen mielestä alueen alkuperäisasukkaat, saamelaiset on jätetty huomiotta projektissa.

– Saamelaisia ei mainita sanallakaan valotaideteoksen taustatiedoissa ja kuvauksessa. Aivan kuin saamelaisia ei edes olisi olemassakaan, toteaa Valtonen.

Taarna Valtonen
Suomen Akatemian tutkija Taarna Valtonen sanoo, että Saanan valoteoksen esittelytekstistä puuttuu alueen alkuperäiskansa eli saamelaiset.Mikael A. Manninen

"Kritisoin ajattelutapaa, en taitelijaa"

Saana-tunturin valaisuprojektissa painotetaan, että Saana on tärkeä ja pyhä paikka suomalaisille.

– Tekstissä puhutaan suomalaisten pyhästä paikasta, merkityksestä suomalaisille, ja suomalaiset sitä ja tätä. Ihmettelenkin, että ketä nämä suomalaiset ovat, joille Saana-tunturilla on suuri merkitys ja keiden pyhä paikka se on, ihmettelee Valtonen.

Valtosen mukaan tämä on aika erikoista, sillä suomalaiset tulivat alueelle vasta sodan jälkeen, kun saksalaiset olivat tehneet tien Kilpisjärvelle.

– En halua kritisoida valotaiteilijaa, vaan tätä ajattelutapaa, että saamelaisia "ei ole olemassakaan", sanoo Taarna Valtonen.

Paikallinen näkökulma on unohtunut

Valtosen mielestä paikallinen saamelaisväestö olisi pitänyt ottaa mukaan projektiin heti alusta lähtien.

– Olisi voitu kysyä, että mitä Saana-tunturi merkitsee saamelaisille. Ongelmana on, että valotaideteoksen tiedoissa mainitaan vain suomalaiset. Saamelaisetkin olisi voitu edes mainita tekstissä, sanoo Suomen Akatemian tutkija Taarna Valtonen.

Vaikka Saana-tunturi onkin yksi Suomen pohjoisimmasta kolkista, eivätkä suomalaiset ole asuneet alueella vielä kovin pitkään, siitä on tullut suomalaisen kulttuurin symboli, sanoo Valtonen.

– Mutta tämä on tapahtunut vasta viimeisen 50-60 vuoden aikana. Jos avaa vähänkin vanhemman historian kirjan ja lukee tekstejä Kilpisjärvestä, on heti selvää, että ne ovat saamelaisten maita, toteaa Valtonen.

Valotaiteilija: Tarkoitus on nostaa saamelaiskulttuuria esille

Saana-tunturin valotaideteoksen suunnittelija, valotaiteilija Kari Kola myöntää, että sanavalinnat teoksen kuvauksessa eivät ehkä miellytä kaikkia.

mies ja telineet rakenteilla
Valotaiteilija Kari Kola haluaa luoda positiivisuutta ja hän on suunnitellut ja rakentanut kuusi valoteosta eri puolille Suomea Suomen 100-vuotisjuhlan kunniaksi.Pekka Tynell / Yle

– En muista miten teksti on muotoiltu aikanaan. Itse pidän tärkeänä, että tärkeätä paikkaa nostetaan esille ja se tulee myös kansainväliseen tietoisuuteen. Sitä kautta tulee myös saamelaiskulttuuri esille. Kyllä minä näen etuna tämän kaikille.

– Olen keskittynyt positiivisuuteen ja tähän, että saadaan tehtyä poikkeuksellinen valoteos, tämmöinen teossarja, joka hyödyttää kaikkia. En ehkä näihin sanamuotoihin niin takertuisi tässä kokonaisuudessa, sanoo Kola.

Keskustellut saamelaiskäräjien kanssa

Valotaitelija Kari Kola kertoo keskustelleensa Saana-tunturin valaisemisprojektista muun muassa Suomen saamelaiskäräjien kanssa jo pari vuotta sitten.

Kola kertoo, että Saana ja Kilpisjärven alue ovat hänelle hyvin tärkeitä. Hän on kulkenut alueella vanhempiensa matkassa jo lapsesta saakka.

– Ensimmäisen kerran vanhempani veivät minut sinne, kun olin neljän kuukauden ikäinen. Olen käynyt melkein joka vuosi Kilpisjärvellä. Se on tuttu paikka ja tärkeä paikka itselleni. Tottakai siinä on kolmen valtion raja lähellä. Monta asiaa sitoutuu Saanan, kertoo Kola.

Suomen itsenäisyyden juhliminen tärkeää saamelaisille

Saana-tunturin valaiseminen on osa Suomen itsenäisyyden juhlimista. Valtonen ei halua kritiikillään polkea niitä ihmisä, joille Suomen 100-vuotis itsenäisyysjuhlat ovat tärkeät.

– Tiedän, että vanhemmanpolven saamelaiset ovat hyvin isänmaallisia ja juhlivat Suomen itsenäisyyttä. Osa on ollut puolustamassa Suomea rintamallakin. Mutta tämän valoteoksen toteuttamistavassa on moitittavaa. Toki Enontekiöllä voi olla ihmisiä, joille tämä on ihan ok. Mutta tiedän, että siellä on monia, joiden mielestä tämä ei ole hyväksyttävissä sanoo Valtonen.

Tutkijan tehtävä tuoda asioita esille

Valtonen näkee, että hänen roolinsa tutkijana on tuoda myös epäkohtia esille. Asian eteenpäin vieminen on hänen mielestään saamelaisten oma asia.

– En ole itse saamelainen. Olen tutkijana tuonut näkökantani esiin, koska en voinut olla sitä tekemättä, sanoo Valtonen.

Valtosen mukaan asiaan littyy myös se, että saamelaiset mielletään helposti mielensäpahoittajiksi ja valittajiksi.

– Jos saamelaiset nostavat esille asioita, he ovat valittajia, vaikka yrittäisivätkin käydä asiallista keskustelua, sanoo Valtonen.

Vaikka Taarna Valtonen ei olekaan itse kovin innoissaan valotaideteoksesta, hän ei halua ottaa varsinaiseen teokseen kantaa. Valtosen mielestä asia kuuluu paikallisille.

– Mielestäni kuitenkin tästä projektista paikallinen näkökulma on unohtunut, sanoo Suomen Akatemian tutkija Taarna Valtonen.

Lue tästä Luminous Finland 100 / Saana, Enontekiö-tapahtuman kuvaus (siirryt toiseen palveluun).