yle.fi-etusivu

Puolen miljoonan partamies valjastaa tekoälyn pelastamaan maailman: "300 miljoonaa ihmistä vielä ilman työtä"

Tekoälyfirma nappasi haastekilpailusta 500 000 euroa. Palkitun porilaisen yrityksen visionääri selittää nyt, mitä on tekoäly – siten että lapsikin sen ymmärtää.

tekoäly
Harri Ketamo
Soila Ojanen / Yle

Siinä se Harri Ketamo istuu innostuneena hieman miesmäisen rouheasti sisustetun toimiston neuvottelupöydän ääressä. Hän työskentelee Headai-yrityksessä, joka voitti marraskuun puolivälissä puolen miljoonan euron rahoituksen osaamisen tunnistamiseen tähtäävällä tekoälyn avulla toimivalla ratkaisulla.

Tämän miehen tunnistaa parrastaan. Pitkät partakarvat on kesytetty neljällä ponnarilenkillä – näin on ollut jo vuosia.

– Minulla on ollut parta siitä lähtien, kun se alkoi kasvaa – paitsi tietenkin armeijassa.

Ketamon parta onkin kuin Peter Vesterbackan punainen huppari. Se erottaa miehen muista tekoälyn sanansaattajista. Parta kuuluu sattumalta syntyneeseen henkilöbrändiin. Vahvaa brändiä kuitenkin tarvitaan, kun porilainen alkaa myydä tekoälyosaamistaan ympäri maan ja maailman.

Ponnariparran yrityksen asiakkaita on jo nyt maailman joka kolkassa. Porilainen firma kuvaa itseään kognitiivisen tekoälyn asiantuntijaksi.

Hänen puheenpartensa kuulostaa maallikosta ylipäätään pikkuisen monimutkaiselta, mutta ei hätää. Mies on luvannut selittää arkijärkisesti, mitä tarkoittaa tekoäly ja mitä hyötyä siitä meille on.

Matkaan siis.

Robotti tekee nopeasti

Selkokielinen selvitys käynnistyy nipulla a-nelosia, jotka Harri Ketamo nappaa pöydältä.

– Jos minun pitää kuvata tekoäly alakoululaiselle, teen sen näin. Paperinipun lajittelu on työ, jonka voi hyvin opettaa koneelle. Tämän tajuaa jokainen.

Mekaaninen robottikäsi pystyy helposti lajittelemaan papereita, mutta kun työhön lisätään älyä, kykenee kone myös päättämään, kuuluvatko arkit roskakoriin vai arkistoon.

Robotti voidaan siis ohjelmoida tekemään tietoista ajattelua. Se tunnistaa esimerkiksi ääntä, kuvaa tai matemaattisia sarjoja.

– Ja on pakko ottaa heti alusta asti kantaa tähän tietoisuuteen. Tekoäly ei koskaan ajattele paremmin kuin ihminen. Kone voi tehdä loogisia päätöksiä vain ihmiseltä saatujen tietojen avulla.

Tekoäly ei siis ajattele ihmisen kaltaisella tietoisella tavalla, jossa huomioidaan mennyt, nykyinen tai tuleva. Ihminen tiedostaa itsensä suhteessa ympäristöön. Sitä tekoäly ei tee.

Kone on kuitenkin ihmiseen verrattuna nopea, eikä oikein ohjelmoituna tee laskelmissaan virheitä.

Siksi se on oiva renki.

Parrakas mies seisoo toimistossaan
Soila Ojanen / Yle

Tekoäly on jo arkinen

Kun Harri Ketamo yksinkertaistaa tekoälyn käytännöllistä käyttöä, on helppo innostua. Esimerkiksi hankalasti tehtäviin syöpädiagnooseihin tekoäly antaa jo nykyään taustatukea. Kone voi tarkastaa sairastuneesta otettuja kuvia ja arvioida niitä. Silloin lääkäri saa käyttöönsä valmiiksi pureskeltua tarkkaa tietoa, joka helpottaa asiantuntijan päätöstä diagnoosin yksityiskohdista ja hoidosta.

– Sitten on jo vuosia käytössä olleita sovelluksia, jotka auttavat esimerkiksi liigakiekon sarjakierrosten suunnittelussa, kertoo Ketamo.

Myös tiedustelu käyttää tekoälyä havaitakseen vihapuheet tai uhkaukset, joista pitää huolestua. Massiivisten nettikeskustelujen haravoiminen ei olisi edes mahdollista ilman niiden koneellista seurantaa.

Tai pankkialalla monelle kuluttajallekin on tuttu tilanne, jossa luottokorttia on käytetty normaalista poikkeavasti, jolloin pankki varmistaa, onko kortti yhä tallessa. Robotti on hälyttänyt.

Tällaisia älykkäitä ohjelmistorobotteja kutsutaan boteiksi.

Osaajien ja yritysten yhdistäjä

Haastekilpailun, jossa porilaisyritys menestyi, järjesti Sitra eli Suomen itsenäisyyden juhlarahasto. Se kuulostaa kovin juhlalliselta ja pikkuisen vanhanaikaiselta. Nykyisillä nettisivuillaan Sitra luonnehtiikin itseään juhlarahaston sijaan tulevaisuustaloksi, jonka tavoitteena on nostaa Suomi kestävän hyvinvoinnin edelläkävijäksi.

Siihen hommaan on nyt napattu euronipun avulla myös porilainen Headai ja heidän verkon avointa dataa hyödyntävä ratkaisunsa.

Harri Ketamo muistuttaa, että Headain työ tehdään tiimissä ja muuallakin kuin Porissa. Ansioituneeseen kilpailutiimiin kuului Anu Passi-Rauste, joka edustaa Headaita Washington DC:n toimistolla. Opetusministeriön opetuskoulutusfoorumissa työskentelee tiimiläinen Sanna Vahtivuori-Hänninen. Yrityksen Porin toimistossa tekoälyä kehittävät Antti Koivisto, Jari Savinainen, Simo Santavirta, Eero Hammais ja Marko Laiho.

Ratkaisu 100 –haastekilpailussa palkitun innovaation on tarkoitus tekoälyn hankkiman tiedon avulla yhdistää hiukan piilossa tai vajaakäytössä olevia osaajia sekä sopivista työntekijöistä haaveilevia työnantajia.

On trendikästä verrata asioiden yhdistämistä Tinderiin, mutta palkittu ratkaisu ei ole kuin nettideittipalvelu Tinder tai viihteen suoratoistopalvelu Netflix.

– Tällä ei ole mitään tekemistä pinnallisen tai satunnaisen viihteen kanssa. Eikä sovellus ole myöskään uusi työvoimatoimisto tai headhunter, vaan jotain muuta – isompaa, Harri Ketamo lupaa.

Kyltti toimiston seinällä
Soila Ojanen / Yle

Kohti maailmanvalloitusta

Netissä on jo nyt valtava määrä julkista tietoa, jota rouhimalla voi tiivistää täsmällistä dataa suomalaisesta osaamisesta, tutkimuksesta ja yritysten toiminnasta. Tarjolla ovat koulujen ja oppilaitosten opetussuunnitelmat, valtavasti avointa tutkimustietoa sekä yritysten nettisivut ja rekrytointi-ilmoitukset.

Houkuttelematta Ketamo riehaantuu valloittamaan koko maailman.

– Maailmassa on 300 miljoonaa ihmistä ilman työtä, miljardi hakee juuri nyt koulutusta sopivaa löytämättä ja on 1,5 miljardia ihmistä, jotka kokevat osaamisensa olevan vajaakäytöllä. Firmoista vähintään 70 prosentilla on parhaillaan osaamisvajetta. Näiden yhdistäminen on mahdollista tekoälyn avulla, hän lupaa.

Esimerkiksi kiinalaisten yritysten houkuttelu kutkuttaa.

– Kun saamme suomalaisen osaamisen kuvattua tarkasti, on esimerkiksi Eurooppaan pääkonttoria perustavan kiinalaisen firman helppoa tehdä päätös tulla Suomeen. Kaikki tarvittava on täällä, eikä osaamisvajeesta ole riskiä.

Mies seisoo fläppipaperien vieressä.
Soila Ojanen / Yle

Tekoäly istuu jo nyt johtoryhmässä

Miten tekoälyä käytetään jatkossa?

– Olen varma, että iso määrä työtehtäviä siirtyy lähivuosina tekoälyn tekemäksi, Harri Ketamo sanoo.

Perinteisen ennusteen lisäksi hän kertoo, että yhä useamman ison yrityksen johtoryhmässä istuu yhtenä jäsenenä tekoäly, joka pystyy tekemään nopeasti loogiset laskelmat esimerkiksi suunniteltujen investointien kaikista kuluista.

- Tekoälyn avulla päätöksenteon taustaksi saadaan nopeasti oikeaa dataa, Ketamo uskoo.

Ketamo tyrmää saman hengenvetoon tiedefiktion klassiset kauhukuvat, jossa älykkäät koneet tekevät ihmisten selän takana juonen maailman valloittamiseksi ja ihmisen alistamiseksi.

Häneltä pääsee taas luento.

– Se joka väittää koneiden ottavan vallan, on hän Keisarin uudet vaatteet –sadun kankaankutoja, Ketamo vertaa.

Sadussahan vaatturi huijaa keisaria. Hän pyytää työnsä palkkioksi kultaa ja silkkiä. Kankaankutoja ei tee lainkaan vaatteita, mutta väittää keisarille vaatteiden näkyvän vain älykkäille ihmisiille. Tyhmät eivät näe vaatteita ollenkaan.

Samaa tapahtuu myös tekoälymarkkinoilla. Ketamo muistuttaa, että tekoäly on työkalu, joka on opetettu toimimaan kuten ihminen haluaa. Omaan tahtoon kykenevää, niin sanottua vahvaa tekoälyä, ei ole olemassakaan.

– Kaikkeen teknologiaan liittyvät vaarat ja riskit pitää tunnistaa, mutta scifiä tästä ei kannata tehdä. Tällaisia profeettoja alalla on jo liikaa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Lumityöt

Lumitöitä tehdään Suomessa edelleen ottamalla kuuppa liian täyteen

Äkkikuoleman riski kasvaa kylmässä – Suomalaismiehillä vieläkin liian iso lumikola

Jalkapallo

Koreat ottivat mittaa toisistaan jalkapallokentällä – "Erityinen peli"

Facebook

Tuhoaa yhteiskuntaa – Facebookin entinen johtaja arvostelee sosiaalista mediaa kovin sanoin

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueesta harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"