Lapuan liikkeen alkuhetket roolipelataan uudelleen Lapualla

Kuvataideakatemian opiskelijoiden Geir Byrkjelandin ja Moona Pennasen videoteoksessa rekonstruoidaan Lapuan työväentalolla marraskuussa 1929 järjestetyt haastejuhlat. Haastejuhlat oli sysäys kommunisminvastaisen Lapuan liikkeen synnylle.

Lapua
Moona Pennanen ja Geir Byrkjeland
Tuomo Rintamaa / Yle

Kommunistit järjestivät Lapuan työväentalolla haastejuhlat 23.–24.11.1929. Jännitteet lapualaisten ja kommunistien välillä johtivat lopulta yhteenottoon. Lapualaiset päättivät lopettaa kommunistien juhlallisuudet riisumalla heidän punaiset paitansa. Tapahtumat sysäsivät Lapuan liikkeen alulle.

Haastejuhlat rekonstruioidaan Geir Byrkjelandin (s. 1989) ja Moona Pennasen (s. 1989) johdolla. Taiteilijat etsivät teokseensa alunperin 150 vapaaehtoista Lapuan nuorisotalolla lavastettavaan ja näyteltävään esitykseen. Osallistujat saavat valita historiallisen roolihahmonsa itse.

Esitys kuvataan ja lopullinen videoteos tulee olemaan osa Helsingin Taideyliopiston Kuvataideakatemian Suomi 100: Kriittinen kartta -taidenäyttelyä.

Tekijät löysivät innoituksen arkistoista.

– Arkistot veivät meidät mukanaan. Työväen Arkistosta löysimme erinäisiä Lapuan liikkeen papereita uhkauskirjeistä Suur-Suomen karttoihin. Sitä kautta päädyimme Lapualle peilaamaan historiaa nyky-Lapuaan. Viimeisen puolen vuoden aikana olemme vierailleet Lapualla paljon, Pennanen sanoo.

Myös omat pohjalaisjuuret innoittivat tutkimaan alueen historiaa. Pennasen isoäiti työskenteli Lapuan patruunatehtaalla 1930-luvulla. Byrkjelandilla on sukua Isossakyrössä.

Linkki nykyaikaan

Nuoret taiteilijat löytävät 1930-luvun ilmapiiristä yhtymäkohtia nykyaikaan.

– Retoriikasta löytyy mielestäni linkki nykyaikaan. Jos lukee Hilja Riipisen tai Vihtori Kosolan puheita, tai Lapuan liikkeen toimittamia lehtiä, löytää samanlaisia puheita kuin nykyään kuulee eri tahoilta, Byrkjeland pohtii.

– Ääriliikkeiden retoriikka on nykyisin samantyyppistä, mutta vahva työväenliikkeen aate on mielestäni kadonnut, Pennanen lisää.

Ritva-Leena Heikkinen ja Jaakko Muilu
Ritva-Leena Heikkinen ja Jaakko MuiluTuomo Rintamaa / Yle

Pääroolit varattu lapualaisille

Lapuan liikkeen johtajan Vihtori Kosolan ja Sosialistisen työväen ja pienviljelijöiden eduskuntaryhmän kansanedustajan Emil Tabellin roolit on varattu lapualaisille Jussi Muilulle ja Ritva-Leena Heikkiselle.

Esityksessä sukupuoliroolit vaihtuvat ja Heikkisen roolihahmon nimi on Emma Tabell. Historian tapahtumat herättävät Lapualla tunteita.

– Jonkinlaista tietämättömyyttä ja aiheen väistelyä olen ollut havaitsevinani täällä. Tulin tänne Itä-Suomesta venäjänopettajaksi 30 vuotta sitten ja aluksi minut leimattiin heti kommunistiksi sekä vanhempien että yläasteikäisten toimesta. Myöhemmin menin kuntapolitiikkaan sosiaalidemokraattien riveissä ja huomasin kuitenkin, että täällä kunnioitetaan sitä että seisoo omien mielipiteidensä takana, Heikkinen kertoo.

Jaakko Muilu lähtee esittämään Vihtori Kosolaa huvittunein mielin.

– Isäni oli yksi tunnetuimmista muiluttajista ja siinä mielessä maistelen minkälainen tunnelma olisi voinut olla. Vihtori Kosola oli lapsuudenkodissani hyvin arvostettu persoona. Omat mielipiteeni eivät ole samansuuntaisia kuin Kosolalla, Muilu sanoo.

Videoteos esitetään Kuvataideakatemian Exhibition Laboratoryssä 14.12.