Geofyysikot voisivat varmistaa turistien revontulielämyksen – tutkimustiedon jalostajaa etsitään

Geofysiikan observatorion mittalaitteet tietävät, missä loimuaa ja miltä näyttää taivas pilvimaton päällä.

revontulet
Revontulet
Revontulet Sodankylässä tammikuussa 2016.Jukka Brusila

Sodankylän Tähtelästä on tähytty taivaalle jo yli sadan vuoden ajan. Kitisen rannalle tuskin olisi perustettu geofysiikan observatoriota ilman 1800-luvun lopulla vaikuttanutta Selim Lemströmiä. Hän tutki revontulia ja väitti peräti saaneensa niitä itse aikaiseksi kuparipiikeistä ja rautalangasta rakentamallaan "virtailukoneella". Lemström teki kokeitaan Inarissa ja Sodankylän Kommattivaarassa.

Nyt revontulista tiedetään paljon enemmän ja Sodankylässä aivan erityisen paljon.

– Tuo punainen käppyräviiva on tutkakaiku yläilmakehästä. Tähän tutkakuvaan ilmestyvät myös revontulet, mutta juuri tässä kuvassa ei revontuli-ilmiötä nyt näy, selvittää observatorion johtaja Esa Turunen. Observatorion pihalla EISCAT-suurtehotutkan signaaleja vastaanottaa jättimäinen lautasantenni, joka on halkaisijaltaan 38 metriä. Revontulitilanne tiedetään Huippuvuorille asti.

Parinsadan metrin päässä, pienten punaisten hirsimökkien suojissa on magnetometrejä mittaamassa revontuliin viittaavia muutoksia maan magneettikentässä. Yksi mökeistä on rakennettu ilman rautanauloja, jotta laitteet eivät häiriinny.

Observatorion erilaiset mittalaitteet raksuttavat tauotta tietoa, jota matkailuala voisi Turusen mukaan hyödyntää nykyistä paremmin.

– Erittäin paljon paremmin. Jos ajatellaan, että säätilahan on hyvin paikallinen kuitenkin eli Itä-Lapissa voi olla eri tilanne kuin Länsi-Lapissa. Matkailija voidaan kuljettaa sinne, missä on pilvetöntä. Ja vaikka taivas olisi pilvessä silloin kun siellä ylhäällä on komeat revontulet, niin me pystymme mallintamaan ne revontulet tarkasti mittausten perusteella.

revontulikamera
Revontulikameralle etsittiin 70-luvulla uusi paikka kauempaa Sodankylän keskustasta, koska kasvavan keskustan valosaaste alkoi häiritä taivaan näkymiä.Annu Passoja / Yle

Mittaustiedon jalostajaa etsitään

Mittaustulosten perusteella tiedetään tarkasti, missä loimuaa, vaikka maahan asti ei pilvien vuoksi mitään näkyisikään. Rako pilvipeitteessä toisi taivaallisen värinäytelmän niitä hartaasti odottavien turistien näkösälle. Lapin eri kolkkien revontulitilanne voidaan saman illan osalta ennustaa hyvin tarkasti ja lähi-illoistakin pystytään sanomaan kohtuullisella varmuudella.

Observatorion mittaustieto on vapaasti käytettävissä, mutta geofyysikoilla ei ole aikaa paketoida niitä vaikkapa helppokäyttöisiksi paikallisennusteiksi. Jonkun muun pitäisi se tehdä.

Lapin Safarit Luoston toimitusjohtaja Jukka Hirvonen kertoo, että matkailuyrittäjät puhuvat paljon revontulitiedon tarpeesta.

– Suuri visio on, että jos tulevaisuudessa saataisiin sellainen ennustesysteemi, joka huomioisi revontulten todennäköisyyden ja paikallissään, ja siihen saataisiin yhdistettyä matkailuyrittäjät. Ja toimintakentäksi koko Skandinavia.

Hirvonen ajattelee, että maailman ääristä Lappiin matkanneita voitaisiin tarvittaessa kuljettaa muutaman tunnin matka revontulten perässä, vaikkapa Luostolta Inariin tai Norjan puolellekin. Tai toisinpäin. Revontuliöitä on Pohjois-Lapin leveysasteilla parisataa vuodessa ja jostain yleensä löytyy se kirkas taivas.

Esa Turunen
Esa Turunen johtaa Oulun yliopiston alaista geofysiikan observatoriota Sodankylässä.Annu Passoja / Yle

Lappi-satelliitista kuvaa kännykkään

Jos ei löydy, pitäisi pilvien päällä loimottavat revontulet Turusen mielestä siirtää matkailijan kännykkään.

– Minun mielestä meillä pitäisi olla taivaalla Lappi-satelliitti, joka ottaa videokuvaa revontulista ja antaisi kuvat matkailun käyttöön, Lappi-satelliitin mahdollisuuksia parhailaan selvittävä Turunen toteaa. Hän sanoo, että joitakin satojatuhansia euroja maksavan, revontulikameralla varustetun satelliitin voisi täräyttää taivaalle vaikka hotelliketju.

Kännykässä näkyvä reaaliaikainen revontulinäytös voisi lievittää taivaalle tähyilevien pettymystä silloin kun pilvimatto peittää näkymät. Nyt tilanteen pelastaminen on safarioppaan työtä.

– Hänen on sitten osattava kertoa varttitunti vaikka oravan jäljistä, jos tarve vaatii, tietää Jukka Hirvonen Luostolta. Ensimmäiset safariretket järjestetään tällä viikolla eikä Hirvonen voi muuta kuin toivoa yhtä henkeäsalpaavia avaruussään häiriöitä, kuin lappilaiset ovat syksyn ja alkutalven mittaan saaneet todistaa.

– Joskus on tullut äkkilähtö sängystä vähissä vaatteissa katsomaan revontulia, vaikka niitä on jo satoja kertoja nähnyt. Ne ovat niin upeita, toteaa Hirvonen.

Geofyysikko Turunen ei ole yhtään vähemmän innostunut taivaallisesta valoilmiöstä. Hän kertoo eräänä vuonna valvoneensa kaikki tammi-helmikuun yöt aamuviiteen asti. Hän näki revontulia kaikkina muina paitsi kahtena yönä.

Havainnekuva uuden EISCAT 3D-tutkan antennijärjestelmästä
Havainnekuva Enontekiön Karesuvantoon rakennettavasta EISCAT 3D-tutkan antennijärjestelmästä. Tutka kuvaa kolmiulotteista kuvaa yläilmakehän sähkövirroista.National Institute of Polar Research, Tokyo