”Hyvää itsenäisyyspäivää Buttesta!” – Suomi elää amerikkalaisen mainarikaupungin muistoissa

Kaivosteollisuuden kukoistaessa sata vuotta sitten Buttessa asui tuhansia suomalaista. Nykyään kaupungissa juhlitaan Pyhää Urhoa.

ulkosuomalaiset
Kaivos Buttessa.
Buttessa oli sata vuotta sitten useita kaivoksia. Jäljellä on enää yksi.Mika Hentunen / Yle

BUTTE, MONTANA East Side Athletic Club -baarissa on alkuillasta letkeä tunnelma. Takapöytään on kokoontunut seitsemän ihmistä, joita kaikkia yhdistää kaukainen Suomi.

Yhtä lukuun ottamatta kukaan heistä ei ole käynyt isovanhempiensa maassa.

– Olemme ylpeitä juuristamme, he kuitenkin vakuuttavat yksi toisensa perään.

Laitakaupungin baari on Boulder-vuoren juurella. Vuoren rinteessä nousee avolouhoksen kaistoja.

Kuparikaivos työllistää Montanan osavaltion sisämaassa sijaitsevassa Buttessa enää noin 300 ihmistä. Butten keskustassa on paljon tyhjiä tai remontoitavia punatiilitaloja, joiden seinissä on 1900-luvun alkupuolen mainoskylttejä.

Ne muistuttavat kulta-ajoista. Noin sata vuotta sitten kaupungissa oli 100 000 asukasta, nyt enää 30 000.

Finntownissa asui tuhansia suomalaisia

Suomalaisia asui Buttessa sata vuotta sitten noin 3 000. He olivat tulleet töihin kaupungin kulta-, hopea- ja kuparikaivoksiin. Kaivannaisia saatiin niin paljon, että paikalliset nimittivät kaupunkia ”maailman rikkaimmaksi kukkulaksi.”

Butten suomalaisten kaupunginosasta Finntownista ei ole enää juuri mitään jäljellä.
Butten suomalaisten kaupunginosasta Finntownista ei ole enää juuri mitään jäljellä.Mika Hentunen / Yle

Suomalaisten asuttamaa kaupunginosaa kutsuttiin Finntowniksi. Siellä oli majatalo, kapakoita, luterilainen kirkko ja 600-paikkainen rouva Riipin ylläpitämä ruokala.

Finntownista ei ole enää juuri mitään jäljellä. Vuosikymmeniä toiminut Helsinki-baarikin suljettiin hiljattain.

Butten kaupunginarkistossa on pari laatikollista suomalaisista kertovia dokumentteja. Arkistonhoitaja Ellen Crain availee kansioita, joista löytyy tietoja muun muassa suomalaisten luterilaisesta seurakunnasta ja ammattiyhdistystoiminnasta.

– Suomalaiset olivat innokkaasti mukana ammattiliitoissa. Monet heistä olivat sosialisteja, Crain kertoo.

Suomalaismainareilla oli jossain vaiheessa jopa oma liittonsa. Se ei ollut sinänsä epätavallista, sillä Buttessa oli lukuisia ammattiliittoja. Ne järjestivät lakkoja, joiden yhteydessä kaupungissa oli pahimmillaan mellakoita sekä aseellisia välikohtauksia.

Kaivosmiehet järjestäytyivät, koska työ oli raskasta ja vaarallista. Kaivoksissa työskentelevien keski-ikä oli 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä 35 vuotta. Buttessa louhittiin malmia enimmillään mailin eli reilun 1 600 metrin syvyydestä.

Onnettomuuksia sattui usein. Kesällä 1917 tapahtuneessa räjähdyksessä ja sitä seuranneessa tulipalossa kuoli yli 160 ihmistä. Uhrien joukossa oli myös suomalaisia.

Lauantaisaunasta ei luovuttu ulkomaillakaan

Nykyään suomalaisten jälkeläisiä on kaupungissa ehkä pari sataa. East Side Athletic Club-baariin kokoontuneet ovat heistä aktiivisimpia.

Cowboy-hattuinen Ray Karvinen tapailee lapsena maatilalla oppimaansa suomalaista kansansävelmää. Glen Blom muistaa muutaman sananparren.

Yhden sanan jokainen heistä tunteen: Saunan. Saunassa käytiin joka lauantai.

– Isovanhempani rakensivat tänne tullessaan ensin saunan ja vasta sitten talon. Talo oli siis toisarvoinen, Glenn Laitinen kertoo.

Terry Kivela kertoo vanhempiensa myös syöneen viiliä, mikä kummastutti häntä lapsena. Itse hän ei tuota vanhempiensa herkkua iljennyt maistamaan.

-Isovanhempani kaatoivat kahvinsa tassiin ja joivat siitä sokeripalan kanssa, Marlene Niemi Telling muistelee.

Kuusi amerikansuomalaista baarissa, edessään oluet tai drinkit.
Butten asukkaita koolla. Vasemmalta alkaen: Glen Blom, Terry Kivela, Marlene Niemi Telling, Ray Karvinen, Bob Chamberlin ja Glenn Laitinen. Mika Hentunen / Yle

Pyhän Urhon juhlista tehtiin uusi perinne

Butten suomalaiset järjestivät viime maaliskuussa East Side Athletic Clubissa St. Urho - eli Pyhän Urhon juhlat, jotka olivat menestys. Paikalla oli järjestäjien mukaan jopa 300 ihmistä.

Urho-juhlat ovat vastine irlantilaisten viettämälle Pyhän Patrickin suojelupyhimyksen juhlalle. Amerikansuomalaiset juhlistavat Urhoa useilla paikkakunnilla Yhdysvalloissa ja Kanadassa.

Pyhän Urhon alkuperästä on erilaisia versioita. Mystisimmän mukaan tämä Urho-niminen hahmo olisi joskus aikojen alussa karkottanut heinäsirkat Suomesta. Jotkut uskovat, että Urho viittaa Urho Kekkoseen.

– Hyvää itsenäisyyspäivää sinne Suomeen, Butten iloinen suomalaisjoukko toivottaa ja kilistää satavuotiaan Suomen kunniaksi.

*Lue lisää ulkosuomalaisista: *Australiassa raikaa maapallon eteläisin suomenkielinen rockradio – Tuula ja Kristian Olin vaihtoivat tangon Nightwishiin

"Itkisinkö muka täällä jotain salmiakkia" – Katso Suomi-imperiumista, missä maailmalle lähteneet suomalaiset työskentelevät, rakastavat ja downshiftaavat

Huippukoulutuksen kehto vai sittenkin kännisten joulupukkien kotimaa? Näitä asioita suomalaiset hehkuttavat ja häpeävät maailmalla