Belgiassa kieliriita syntyy vaikka melusaasteesta – Kaikki haluavat lentää, mutta kukaan ei halua kuunnella moottorien pauhua

Zaventemin lentoasema sijaitsee hollanninkielisen Flanderin puolella, mutta lentokoneiden melua kuuntelevat enimmäkseen ranskankieliset brysseliläiset.

äänisaaste
Kirjeenvaihtaja Petri Raivio.
Stina Tuominen / Yle

BrysselMistä huomaan, että kello on kuusi aamulla? Unesta havahtuviin korviini ei kantaudu kukonlaulua eikä monikulttuurisen kaupungin rukouskutsua.

Ääni alkaa etäisenä jyrinänä ja yltyy kunnon pauhuksi, kunnes häipyy hiljaisuudeksi. Pian sen rikkoo samanlainen ääni. Jos avaisin verhot, näkisin taivaalla 1 200 metrin korkeudessa ohi kaartavan matkustajakoneen.

Brysselin lentoaseman lähimmän kiitoradan päähän on tasan 6,5 kilometriä makuuhuoneestani. Se on kätevää, jos pitää matkustaa. Muulloin hermoja rassaavaa.

Kenttä on myös selvästi lähempänä kaupungin keskustaa kuin miljoonan asukkaan kaupungeissa yleensä. Brysselissä ramppaavat virkamiehet ja lobbarit osaavat arvostaa vartin matkaa junalla tai taksilla EU-kortteleihin.

Zaventemin kylässä sijaitsevalla lentoasemalla on kolme kiitorataa, joista kaksi osoittaa suoraan Brysselin keskustaan. Brysselin suuntaa myös käytetään paljon lentoonlähtöihin, sillä vallitseva tuulen suunta on yleensä lounaasta, ja lentoonlähtö kannattaa tehdä vastatuuleen. Siis makuuhuoneeni suuntaan.

Tästä voi syyttää natseja. Saksalaiset rakensivat lentokentän sotilaskäyttöön miehittäessään Belgiaa vuonna 1940. Alkuperäisiä kiitoratoja on pidennetty ja levennetty, mutta niiden suunnat ovat säilyneet samoina kautta vuosikymmenten.

Onneksi en ole yksin meluriesan kanssa. Sitä vastustamaan on perustettu kokonainen kansanliike. Brysselin metropolialueeseen kuuluvan kotikuntani kunnantalon seinässä ja monien asuntojen ikkunoissa on banderolleja, joissa vaaditaan, että aamukuuden sijasta lentoliikenne alkaisi vasta seitsemältä ja nykyisin poikkeusluvalla sallitut yölennot olisi lopetettava kokonaan.

Lentokentän ja kansalaisten välistä sovittelua varten perustettu virasto käsitteli viime vuonna 120 000 valitusta.

Aktivistien mukaan Zaventemin kiitotieltä 25R lähtevät koneet levittävät melusaastetta 280 000 brysseliläisen korviin. Touhu rikkoo erinäisiä määräyksiä, esimerkiksi Belgian ympäristölakia ja EU:n melunormeja.

Brussels Airlinesin kone lähestyy Brysselin lentoasemaa, etualalla rakennuksen kattoa ja savupiippu.
Brussels Airlinesin kone lähestyy Zaventemin lentoasemaa.Stephanie Lecocq / EPA

Kesällä mölyaktivistit saivat oikeusvoiton, kun brysseliläinen tuomioistuin totesi heidän olevan oikeassa. Tuomari vaati Belgian valtiota ryhtymään toimiin meluongelman ratkaisemiseksi, sadan tuhannen euron viikoittaisen sakon uhalla.

Viime viikon maanantaina valtio vastasi kaupungille, mihin toimiin se aikoo ryhtyä. Kuntien mukaan vastaus ei riitä. Tarvittaessa valtio voidaan viedä uudelleen oikeuteen.

Toinen voitto tuli aiemmin marraskuussa. Oikeus tuomitsi kaksi rahtilentoyhtiötä 10 000 euron sakkoihin melunormien rikkomisesta. Huolimatta siitä, että kanadalaisyhtiön mukaan kyydissä oli eläviä eläimiä, jotka piti saada kiireesti perille.

Tavanomainen meluriita, siis? Ei aivan. Olemmehan Belgiassa, missä melkein kiistassa kuin kiistassa on myös kielialueiden välinen ulottuvuutensa.

Zaventemin kenttä nimittäin sijaitsee Belgian hollanninkielisessä puoliskossa Flanderissa. Sen kupeessa on Bryssel, jonka asukkaista ylivoimainen enemmistö on ranskankielisiä.

Brysseliläisten aktivistien mielestä on epäreilua, että vilkas kansainvälinen lentoasema tuottaa Flanderille rahaa ja verotuloja, kun toiminnan haitat eli meteli ja saasteet laskeutuvat ranskankielisten brysseliläisten päälle.

Brysselin aluehallinto on päättänyt, että lentokentällä pitää noudattaa melunormeja kirjaimellisesti, eli mitään joustoa ei enää anneta. Flanderin hallitus on yrittänyt estää päätöksen täytäntöönpanoa.

Kaikki haluavat lentää. Kukaan ei halua kuunnella lentomelua.