Presidentti Donald Trumpin uskotaan pitävän keskiviikkona puheen, jossa hän tunnustaa Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi. Hänen odotetaan silti säilyttävän Yhdysvaltain suurlähetystön toistaiseksi Tel Avivissa.

Trump lupasi vaalikampanjassaan (siirryt toiseen palveluun) siirtää lähetystönkin Jerusalemiin. Presidenttinä hän haluaa myös edistää Lähi-idän rauhanneuvotteluita, ja siksi empii voimakkaita liikkeitä.

Yhdysvaltain kongressi päätti jo vuonna 1995 siirrosta, mutta eri presidentit ovat lykänneet sitä tähän asti puolen vuoden välein annettavalla asetuksella. Myös Trump allekirjoitti lykkäyspäätöksen 1. kesäkuuta, uusi päätös pitäisi allekirjoittaa tänään maanantaina.

Israelin mielestä jakamaton Jerusalem on sen pääkaupunki. Israelin parlamentti ja ministeriöt sijaitsevat Jerusalemissa. Kaupunki ja erityisesti sen Temppelivuori on juutalaisille uskonnollisesti merkittävä paikka.

Kaupungissa asuu liki 900 000 asukasta, joten se on selvästi Israelin suurin kaupunki, kaksi kertaa Tel Avivin kokoinen.

Jerusalemille suunniteltiin erillisasemaa YK:n alaisuudessa YK:n Palestiinaa koskevassa jakosuunnitelmassa 1947. Vuoden 1948–49 sodassa Israel valloitti kaupungin länsiosat ja Jordania itäosat.

Vuoden 1967 kuuden päivän sodassa Israel valtasi – Länsirannan, Gazan alueen ja Siinain ohella – palestiinalaisten asuttaman Itä-Jerusalemin. Kansainvälinen yhteisö ei tunnusta kaupungin kuuluvan kokonaisuudessaan Israelille.

1) Mitä Israel tekee Itä-Jerusalemissa?

Israel on jo vuosia pyrkinyt sinetöimään kaupungin omakseen muun muassa rakentamalla voimakkaasti kaupungin ympärille ja Itä-Jerusalemiin. Itä-Jerusalemin palestiinalaisten asemaa on puolestaan hankaloitettu monin eri tavoin.

Hallituksen toimia kritisoiva israelilainen ihmisoikeusjärjestö B'Tselem kertoo (siirryt toiseen palveluun), että Israel on vuoden 1967 jälkeen pakkolunastanut yli kolmasosan Jerusalemiin liitetyistä alueista. Maat on pakkolunastettu pääosin palestiinalaisilta ja niille on rakennettu juutalaisille asukkaille toistakymmentä lähiötä.

Itä-Jerusalemiin on kaavoitettu paljon rakentamiskiellossa olevia puistoalueita, ja B'tselem arvioi, että vain noin 15 prosenttia palestiinalaisten asuttamista alueista on kaavoitettu asumiskäyttöön.

Rakennuslupien saaminen on hyvin vaikeaa. Sen seurauksena palestiinalaiset asuvat noin puolet (siirryt toiseen palveluun) ahtaammin kuin juutalaiset. Samaan aikaan juutalaisia siirtokuntalaisia on B'tselemin mukaan jopa kannustettu asettumaan Itä-Jerusalemin palestiinalaiskortteleihin, siirtokuntalaisia on liki kolme tuhatta.

Itä-Jerusalem on myös erotettu muista palestiinalaisalueista vuonna 2016 valmistuneella muurilla. Kymmeniä tuhansia palestiinalaisia jäi muurin ulkopuolelle, vaikka heidän asuinalueensa kuuluu kaupunkiin ja he maksavat kunnallisveroa Jerusalemiin.

Itä-Jerusalemin palestiinalaisilla ei ole kansalaisoikeuksia vaan pysyvä asumisoikeus. Se oikeuttaa asumaan ja työskentelemään Itä-Jerusalemissa, mutta ei esimerkiksi äänestämään valtiollisissa vaaleissa. Asumisoikeuden saaminen vaikkapa Länsirannalta naidulle puolisolle on käytännössä liki mahdotonta.

Jerusalemin kaupungin tarjoamissa palveluissa on räikeä epäsuhta. Esimerkiksi vain puolet palestiinalaisista on saanut kunnalta vesiliittymän.

Kaikki tämä on kiristänyt jännitteitä Itä-Jerusalemissa

2) Mitä kansainvälinen laki sanoo Jerusalemin asemasta?

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi vuosi sitten päätöslauselman 2334 (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan rajamuutoksia ei tunnisteta, vaan kuuden päivän sotaa edeltävät rajat ovat yhä voimassa. Niistä voidaan poiketa vain neuvotteluteitse.

Näin ollen YK:n näkökulmasta Israel miehittää Itä-Jerusalemia, eikä palestiinalaisalueiden asuttamista juutalaisilla hyväksytä. Israelia vaaditaan lopettamaan asutustoiminta palestiinalaisalueille, myös Itä-Jerusalemiin.

Miehitettyjen alueiden liittäminen ja asuttaminen on kiellettyä neljännen Geneven sopimuksen perusteella. Myös Israel on sen ratifioinut, mutta Israelin mukaan sopimus ei koske palestiinalaisalueita (siirryt toiseen palveluun). Valtaosa muista maista – myös EU ja Suomi – katsoo sen koskevan.

3) Miksi ulkovaltojen lähetystöt ovat Tel Avivissa?

Kansainvälisen lain ja YK:n päätöslauselmien mukaan kaupungin itäosa uskonnollisesti pyhine Vanhoinekaupunkeineen on siis miehitettyä aluetta. Israel ei siten voi omia koko kaupunkia pääkaupungikseen.

Kaupungin kohtalo on äärimmäisen tulenarka aihe. Sen nimeäminen Israelin pääkaupungiksi tulkittaisiin asettumiseksi Israelin puolelle, ja se vaikeuttaisi rauhanneuvotteluja.

Siksi muut valtiot ovat pitäneet lähetystönsä Tel Avivissa. Monilla EU-mailla on jonkinasteinen konsulaatti Jerusalemissa, Suomellakin kunniakonsulaatti.

Sinänsä juutalaisten oikeutta kaupunkiin ei tietenkään kiistetä, mutta ulkovallat haluavat kunnioittaa myös palestiinalaisten sidettä Jerusalemiin – tai al Qudsiin, kuten kaupunki arabiaksi tunnetaan.

4) Miksi palestiinalaiset vastustavat?

Jerusalem on pyhä kaupunki kolmelle isolle uskontokunnalle: juutalaisille, kristityille ja muslimeille.

Muslimeille Jerusalemin Temppelivuorella sijaitseva Kalliomoskeija on paikka, josta profeetta Muhammad nousi taivaaseen tapaamaan Moosesta. Viereinen Al-Aqsan moskeija on muslimien kolmanneksi pyhin paikka Mekan ja Medinan jälkeen.

Palestinalaishallinto pitää tavoitteenaan itsenäistä palestiinalaisvaltiota, jonka pääkaupunki on Itä-Jerusalem.

Jos Trump tunnustaa jakamattoman Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi, Yhdysvaltain katsotaan puolustavan Israelia rauhanneuvotteluissa. Palestiinalaishallinnon presidentin, Mahmud Abbasin tiedottaja sanoi viikonloppuna, että tunnustus ravisuttaisi koko aluetta ja päättäisi rauhanprosessiin palestiinalaishallinnon ja Israelin välillä.

5) Miten muut arabimaat suhtautuvat?

Alueen muut arabimaat tukevat palestiinalaishallintoa. Palestiinalaishallinnon presidentti Abbas neuvotteli viikonlopun aikana (siirryt toiseen palveluun) seitsemän alueen valtionpäämiehen kanssa keinoista estää Trumpin tunnustus.

Viime viiikolla Washingtonissa vieraillut Jordanian kuningas Abdullah II ja Arabiliiton pääsihteeri Ahmed Aboul Gheit varoittavat, että tunnustus olisi vakava provokaatio ja saattaisi lietsoa terrorismia.

Lähi-idän tutkijat varoittavat, että vaikka presidentti Trump konsultoisi kuinka perusteellisesti tahansa alueen valtionpäämiehiä, jakamattoman Jerusalemin katsominen Israelin pääkaupungiksi aiheuttaisi vastareaktion.

– Ongelmat piilevät Trumpin ilmoituksen yksityiskohdissa, arvioi Martin S. Indyk New York Timesille (siirryt toiseen palveluun). Indyk toimi Yhdysvaltain suurlähettiläänä Israelissa presidentti Bill Clintonin aikana.

– Jos päätöstä ei muotoilla huolellisesti, se ei todellakaan ratkaise ongelmia, vaan pudottaa hallinnon yhä kuumempaan veteen, sanoi Indyk.

Indykin mukaan päätöksessä on olennaista se, rajoittaako Trump tunnustuksen Länsi-Jerusalemiin, mainitseeko hän palestiinalaisten Itä-Jerusalemia koskevia vaatimuksia ja miten hän käsittelee Jerusalemin asemaa pyhänä kaupunkina. Viimeksi mainittu on tärkeää muun muassa Saudi-Arabialle.

Lue lisää aiheesta: Analyysi: Pudottaako Trump uutispommin Jerusalemiin?