yle.fi-etusivu

Lue täältä 11 tarinaa Suomen dramaattisista kohtalonhetkistä vuonna 1917

Kun Suomesta tuli Suomi -sarja on vuoristoratamatka kiihkeään vuoteen, joka vei Suomen monen mutkan kautta sortovuosista itsenäisyyteen.

Kun Suomesta tuli Suomi
Kun Suomesta tuli Suomi -sarjan pääkuva Luukkosen perheestä Taivalkoskella, joka joutui kesällä 1917 turvautumaan pettuleivän syöntiin. Kuva: Samuli Paulaharju / Museovirasto
Luukkosen perhe Taivalkoskella joutui turvautumaan pettuleivän syöntiin kesällä 1917. Kuva: Samuli Paulaharju / Museovirasto

Kun Suomesta tuli Suomi -sarja seuraa Suomen tietä itsenäiseksi valtioksi. Toimittaja Esko Varhon yhdentoista tarinan kokonaisuus kulkee tammikuusta 1917 aina vuoden loppuun. Jokaisesta osasta löytyy myös tv-versio areenavideona. Tv-tarinat on pääosin leikannut Petteri Latomäki.

Kun Suomesta tuli Suomi, ensimmäinen osa – Tammikuu 1917: Uppiniskainen kansa

Jääkäripataljoona 27:n jääkäreitä Misse-joella Kuurinmaalla.
Historian kuvakokoelma / Museovirasto. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19670129_28

Tammikuussa 1917 Suomi on Venäjän imperiumin erikoisin osa, autonominen alue, joka on pysynyt syrjässä maailmansodan taisteluista. Venäjä on mobilisoinut sotaan 16–18 miljoonaa sotilasta – vaan ei Suomesta. Meitä suojaa uppiniskaisuus. Emämaan mielestä olemme suorastaan vaarallisen epäluotettavia. Ensimmäisessä osassa valotetaan myös jääkärien värväystä ja venäläistämistoimia.

Kun Suomesta tuli Suomi – helmikuu 1917: Keisari kiirehti teelle, eikä nähnyt nälkäisen kansan raivoa

Venäjän keisari Nikolai II perheineen. Edessä vasemmalla Tatjana, Nikolai II, Anastasia, Aleksei ja Olga. Takana vasemmalta Maria Nikolaevna ja Aleksandra Feodorovna.
Museovirasto. www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19720617_174

Helmikuussa 1917 vallankumous on jo ovella. Tyytymättömyys sotaan ja pahenevaan elintarvikepulaan on tehnyt Pietarista ruutitynnyrin. Tsaarin kaatuminen on enää ajan kysymys. Suomessa on käynnissä toinen sortokausi, mutta suomalaisten tyytymättömyys ei kohdistu vain venäläisiin. Tuloerot ovat suuret. Työmiehen vuosipalkka on noin 1 000 markkaa, mutta säveltäjä Jean Sibelius laskee tarvitsevansa elämiseen 3 000 markkaa kuussa. Sarjan toisessa osassa kerrotaan venäläisistä vallanpitäjistä Suomessa ja sosiaalisista oloista vallankumouksen aattona.

Kun Suomesta tuli Suomi osa 3 – maaliskuun vallankumous: murha-aalto Helsingin jäillä

Venäläisiä sotilaita julisteineen kevättalvella 1917 Helsingissä.
Venäläisiä sotilaita julisteineen kevättalvella 1917 Helsingissä. Kuva: Museovirasto. https://www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK10000_2553

Venäjän vallankumous kaataa viimeisen tsaarin keväällä 1917. Venäjän keisarillisen armeijan kenraali Carl Gustaf Mannerheim herää Pietarissa keskellä vallankumousta ja huomaa, että hänen kantamansa univormu on käynyt vaaralliseksi. Valepuvun ja vahtimestarin avulla Mannerheim pakenee. Suomessa Venäjän vallankumousta tervehditään hurraten. Porvarikin pukee ylleen punaisen rusetin. Sarjan kolmas osa kuvaa maaliskuun vallankumouksen dramaattisia päiviä Suomessa ja Venäjällä.

Osa 4: Kun Suomesta tuli Suomi – kevät 1917: Tulevat presidentit juhlivat Pietarin yössä Otto Wille Kuusisen kanssa

Asessori P. E. Svinhufvud on saapunut Siperian karkotusmatkaltaan Viipurin asemalle maaliskuun lopussa 1917. P. E. Svinhufvud veturin edessä kukat kädessä.
Asessori P. E. Svinhufvud on saapunut Siperian karkotusmatkaltaan Viipurin asemalle maaliskuun lopussa 1917. P. E. Svinhufvud veturin edessä kukat kädessä.Museovirasto. www.kuvakokoelmat.fi/pictures/view/HK19660901_2

Kun keisarikunta kaatuu, Pietariin lähtee neuvottelemaan valtuuskunta, jossa on mukana kolme tulevaa Suomen presidenttiä, mutta myös sosialistien johtohahmoja. Maaliskuun manifesti palauttaa Suomen laillisen aseman. Poliitikot juhlivat railakkaasti Pietarin yössä. Vajaa vuosi myöhemmin samat miehet ajautuvat sisällisodan eri puolille. Sarjan neljäs osa kuvaa sortokauden päättymistä Suomessa.

Osa 5: Kahdeksan tunnin työpäivä saavutettiin sata vuotta sitten yhdessä päivässä – aseella uhaten

Högforsin takomo ja sen työntekijöitä vuonna 1905.
Högforsin takomo ja sen työntekijöitä vuonna 1905.Karkkilan ruukkimuseo

Vappuna 1917 tunnelma kiristyy ja järjestysvalta järkkyy. Teollisuustyöpaikoilla kuohuu. Epäsuosittuja työnjohtajia herjataan ja kannetaan ulos tehtaista. Tavoitteena on kahdeksan tunnin työpäivä. Metallityöväen liitto ajaa asiaa maan laajuisella lakolla ja mielenosoituksilla. Työajan lyhennys heltiää lopulta yhden päivän aikana – aseella uhaten. Mielenosoitukset huipentuvat vappukulkueisiin. Kymmenettuhannet ihmiset marssivat eri puolilla Suomea. Sarjan viidennessä osassa kerrotaan vapun tapahtumista, metallityöväen lakosta ja poliisien korvaamisesta miliisillä.

Osa 6: Sata vuotta sitten Turku kiehui minivallankumouksen kourissa ja kaupunginvaltuusto otettiin panttivangiksi

Mielenosoitus Turun kaupunginvaltuustoa vastaan 30.5.1917
Mielenosoitus Turun kaupunginvaltuustoa vastaan 30.5.1917 Työväen arkisto

Toukokuussa Turku on vallankumouksen partaalla. Palomiehet ovat vaatineet epäsuositun palomestarin erottamista. Mitätön riita kasvaa ja sosialistien lakkomiliisit hallitsevat useiden päivien ajan Turkua. Ylioppilaat ja muut porvarinuoret kahakoivat miliisin kanssa, joka vie heitä työväentalolle kuulusteltavaksi. Kaupunginvaltuusto otetaan panttivangiksi. Sosialistien oma senaattori Oskari Tokoi ja prokuraattori P.E. Svinhufvud saapuvat Turkuun sovittelemaan kriisiä. Sarjan kuudennessa osassa ollaan loppukeväässä: punakaartit ja suojeluskunnat saavat alkukipinänsä.

Osa 7: Sosialistit pyrkivät itsenäistämään Suomea jo heinäkuussa 1917 – porvarit harasivat vastaan

Kun Suomesta tuli Suomi, heinäkuu.
Ylen arkisto/Museovirasto

Kesällä 1917 Helsingin Senaatintori on jatkuvien mielenosoitusten näyttämö. Tsaarin kaaduttua on epäselvää, kenelle korkein valta Suomen suuriruhtinaskunnassa kuuluu. Suomen eduskunnassa sosialidemokraateilla on enemmistö. Maan hallituksessa eli senaatissa porvarit ja sosialistit jakavat vallan. Maassa on yli 100 000 venäläistä sotilasta. Perinteinen poliisilaitos on korvattu paikallisella miliisillä. Järjestyshäiriöt pahenevat, talous heikkenee. Työttömyys ja nälkä vaivaavat. Sarjan seitsemäs osa kuvaa valtataistelua ja kertoo, miten sosialistit pyrkivät itsenäistämään Suomea ja miten salaisissa järjestöissä valmistaudutaan aseelliseen taisteluun venäläisiä vastaan.

Osa 8: Helsingin Fabianinkadulla ammuttiin elokuussa 1917, ja silloin porvarit vielä auttoivat työläismiliisiä – Kun Suomesta tuli Suomi osa 8

Simo Saarikon hautajaiskulkue.
Simo Saarikon hautajaiskulkue.Kuvaaja Urho Järvelä, Maurits Hietamäen kokoelma.

Venäjän väliaikainen hallitus määrää Suomen eduskunnan hajotettavaksi. Kaupungeissa nälkäinen työväestö epäilee, että ruokaa piilotellaan keinottelutarkoituksessa. Turussa puhkeavat voimellakat. Helsingissä puolestaan riehuvat työttömyysmellakat. Järjestysvallan järkkyminen alkaa kääntyä valtataisteluksi, jossa sosialistit ja porvarit syyttelevät toisiaan. Sarjan kahdeksas osa kertoo eduskunnan ja Venäjän väliaikaisen hallituksen valtataistelusta, nälästä ja kuolonuhrin vaatineesta välikohtauksesta.

Osa 9: Päivälleen sata vuotta sitten Suomessa äänestettiin historian tärkeimmissä vaaleissa – maata riivasi nälkä ja pelko

SDP:n vaalimainos lokakuun 1917 eduskuntavaaleihin.
SDP:n vaalimainos lokakuun 1917 eduskuntavaaleihin.Kansan Arkisto

Suomen lopullinen kahtiajakautuminen sosialisti- ja porvarileireihin käynnistyy alkusyksystä. Kaupungeissa on huutava pula elintarvikkeista. Nälän lisäksi kasvaa pelko. Venäläissotilaat tekevät rikoksia rankaisematta. Turvattomuutta lisäävät huhut, joita lehdistön yhä kiihkeämmäksi käyvä syyttely vauhdittaa. Eri puolilla Suomea alkaa syntyä kunnallisia järjestysjoukkoja, suojeluskuntia. Sosialidemokraattien puoluetoimikunta perustaa oman järjestysmiehistön. Lenin pakenee kesällä Suomeen ja piilottelee alkusyksystä Helsingin Hakaniemen torin laidalla sijaitsevassa talossa. Suojan tarjoaa Helsingin miliisin päällikkö Kustaa Rovio. Sarjan yhdeksäs osa kuvaa Suomen kahtiajaon kärjistymistä alkusyksyllä 1917. Se kertoo tunnelmista ennen lokakuun eduskuntavaaleja.

Osa 10: "Ase sano klik vaan" – tuleva presidentti Risto Ryti pelastui täpärästi venäläismatruusien luodeilta marraskuun 1917 kahakassa

Suojeluskaarti
Vöyrin suojeluskunta.Yle arkisto / yksityiskokoelma

Lokakuussa suojeluskuntia ja työväen järjestyskaarteja perustetaan kiihtyvään tahtiin. Lehdissä aletaan puhua kansalaissodan, siis sisällissodan uhasta. Marraskuun 7. päivänä Lammilla Mommilan kartanossa koetaan pelätty aseellinen yhteenotto venäläisten sotilaiden ja suojeluskunnan välillä. Sekavassa tilanteessa venäläismatruusi surmaa suurliikemies Alfred Kordelinin. Kahakassa kuolee 20 ihmistä. Läheltä pitää, ettei heidän joukossaan ole myös tuleva presidentti Risto Ryti. Leninin bolševikit tekevät vallankumouksen Pietarissa. Sarjan kymmenes osa kuvaa historiallisia käänteitä loka-marraskuussa 1917.

Osa 11: Suomen itsenäisyysjulistus allekirjoitettiin sata vuotta sitten synkissä tunnelmissa – “Joulukaan ei tuntunut joululta”

Svinhufvudin senaatti.
Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti.Yle arkisto

Marraskuussa Suomen sosialistit aloittavat suurlakon, joka on kääntyä täydeksi vallankumoukseksi. Samaan aikaan eduskunta julistautuu korkeimman vallan haltijaksi Suomessa. Svinhufvudin itsenäisyyssenaatti nimitetään ja se julistaa Suomen itsenäiseksi. Itsenäisyyden tunnustamisen saamiseksi ulkomailta tarvitaan kuitenkin sosialistien apua. Hurjan vuoden päättävät poliiittiset käänteet nähdään aivan vuoden 1917 viimeisillä minuuteilla. Sarjan yhdestoista ja viimeinen jakso käsittelee vuoden 1917 loppuvuoden historiallisia tapahtumia.

Ensi vuonna tarina jatkuu samojen tekijöiden tv-dokumentilla Suomen sisällissodasta.

Sarjan tv-jaksot löytyvät omalta kanavalta Yle Areenassa.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Tonttuovet

Tonttuovi paisui joulun jätti-ilmiöksi, ja tutkija ymmärtää hyvin, miksi

Cheerleading

Cheerleaderit pääsivät vihdoin eroon pyllynkeikuttajien leimasta – pienen seuran jäsenmäärä räjähti: "Emme pysty perustamaan tarpeeksi joukkueita"

Joululahjat

Tuntemattoman lahjoitus lämmittää yksinhuoltajaperheen joulua: "Ei ole häpeä pyytää apua"

Tiede

Tutkimus: Rasvaiset maitotuotteet voivat olla terveellisempiä

Kolme asiantuntijaa vastaa rasvakiistan väitteisiin