yle.fi-etusivu

Lasten lukutaidon kärkimaita ovat nyt Venäjä ja Singapore – meillä perhetausta näkyy koululaisten lukutaidossa

Suomalaiskoululaisten lukutaidosta ei tarvitse olla huolissaan, mutta asenteissa olisi parantamisen varaa, kertoo tuore tutkimus.

lukutaito
lapsia istumassa pöydän ääressä
Suomalaiset neljäsluokkalaiset ovat hyviä lukijoita, vanhempien asenteissa sen sijaan on toivomisen varaa.Eveliina Matikainen / Yle

Suomalaisten neljäsluokkalaisten koululaisten lukutaito on edelleen maailman kärkeä, mutta muut maat ovat kirineet osaamista kiinni.

Kansainvälisen lasten lukutaitoa mittaavan PIRLS-tutkimuksen (siirryt toiseen palveluun) mukaan lukutaidon kärkimaita ovat nyt Venäjä ja Singapore.

Suomen edellisessä tutkimuksessa vuonna 2011 saavuttama toinen sija vaihtui nyt viidenteen. Tutkimukseen osallistui yhteensä 50 maata.

– Suomalaislasten lukutaidon taso on säilynyt ennallaan, mutta muut maat ovat kirineet, ja siksi sijoituksemme on laskenut, sanoo tutkimuksen kansallinen koordinaattori Kaisa Leino Jyväskylän yliopiston koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Tästä linkistä (siirryt toiseen palveluun) voit katsoa, millaisia tehtäviä koululaisilla teetettiin (linkki vie tutkimuksen sivuille).

Perhetausta vaikuttaa lukutaitoon

Leino ei näe koululaisten tuloksissa hälyttäviä merkkejä, mutta aikuiset häntä huolestuttavat. Tutkimustuloksissa suomalaislasten lukutaidon eroa selitti vahvasti lasten sosioekonominen tausta.

– Tuloksissa näkyy selvästi, minkälaisesta perheestä lapsi tulee, ja mitä lapsen kanssa on tehty jo ennen kouluikää. Näillä asioilla on iso merkitys lukutaidon kehitykselle. Lapselle lukeminen tukee merkittävästi lukutaidon kehittymistä. Perheet, joissa on korkeampi sosioekonominen tausta, myös tekevät tällaista lastensa kanssa enemmän.

Vaajakosken uusittu kirjasto
Tutkija kehottaa perheitä lukemaan iltasatuja ja käymään yhdessä kirjastossa.Matti Myller / Yle

Tutkimuksen vanhemmille suunnatussa kyselyssä yhä useampi aikuinen vastasi, ettei lukeminen kiinnosta lainkaan. Myös erityisen paljon lukemisesta pitävien aikuisten joukko on harventunut.

Kyse on siis myös asenneongelmasta.

– Vanhempien vastausten kehitys on huolestuttavaa, koska lukemisen malli saadaan kotoa, Leino korostaa.

Kansainvälisessä vertailussa myös suomalaisoppilaat sijoittuvat vähiten lukemisesta pitävien joukkoon.

Iltasadut ja kirjastokäynnit kannattavat

Neljäsluokkalaisten lukutaidossa ei PIRLS-tutkimuksessa havaittu suuria sukupuolten tai alueiden välisiä eroja. 15-vuotiaille nuorille tehtävissä PISA-tutkimuksissa niitä sen sijaan on jo nähty.

– Peruskoulu antaa tasaista opetusta, eikä siinä mielessä erottele oppilaita. Erot tulevat esiin myöhemmin. Suhde lukemiseen luodaan jo lapsuudessa, Leino huomauttaa.

Mitä sitten pitäisi tehdä, jos lapsen lukuharrastusta haluaa edesauttaa?

Suhde lukemiseen luodaan jo lapsuudessa.

Jo pienen lapsen kanssa voi lorutella ja isompien kanssa rutiiniksi kannattaa ottaa iltasadut, Leino neuvoo. Lisäksi luetusta pitäisi keskustella lapsen kanssa.

Hyvä arjen rutiini olisivat myös yhteiset kirjastoretket.

– Ei ole niinkään kyse siitä, paljonko perheellä on rahaa tai koulutusta. Kyse on enemmän siitä, annetaanko lukemisesta myönteinen malli ja kannustetaanko lasta siihen, Leino sanoo.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Onnettomuudet

Rakenteet romahtivat kesken joulukonsertin Vaasassa – seitsemän sairaalaan

Lähdesuoja

HS: Poliisi teki kotietsinnän Viestikoekeskuksesta kirjoittaneen toimittajan kotiin

Kotimaan uutiset

Sanoman hallitus pyysi HS:ltä selvitystä tiedustelu-uutisoinnista

Kansallisen turvallisuuden vaarantaminen

Asiantuntijat: Media teki tehtävänsä vuotouutisessa