80 vuoden ikäero ei haittaa golfkentällä – lähes satavuotiaan sotalentäjän svingi yhä kunnossa

Helsinkiläinen veteraani Mauri Maunula on harrastanut urheilua koko ikänsä. Yle Uutisluokka kutsui golfkentälle hänen kanssaan 16-vuotiaan Rasmuksen, joka on nyt samanikäinen, kun Maunula oli lähtiessään sotaan.

Linnan juhlat
Mauri Maunula pelaa golfia Talin golfkentällä.
Jukka Koski / Yle

Sotaveteraani Mauri Maunulan ryppyinen, mutta vakaa käsi asettaa pallon tiin päälle. Terävä vilkaisu golfväylälle ja reipas lyönti palloon.

– Mihin se meni? Maunula kysyy.

– Pitkälle ja keskelle väylää, vastaa 16-vuotias pelikaveri Rasmus Harmanen.

Yle Uutisluokan Rasmus Harmanen tapasi 96-vuotiaan Maunulan Suomi 100 -juhlavuoden kunniaksi. Lukiolainen halusi kuulla, minkälaista oli olla lentäjä sodassa lähes samanikäisenä kuin hän on nyt. Sotaveteraani ja opiskelija tapasivat Talin golfkentällä Helsingissä, koska Maunula ja Harmanen ovat molemmat intohimoisia golffareita.

– Tule Rasmus mulle kuskiksi, niin päästään liikkumaan vähän helpommin, Maunula sanoo ja istahtaa golfauton apukuljettajan paikalle.

Mauri Maunula ja Rasmus Harmanen istuvat golf-autossa.
Golf-auto toi helpotusta kentällä liikkumiseen. Rasmus Harmanen toimi kuljettajana Maunulalle Talin kentällä.Jukka Koski / Yle

Liikunta ja positiivinen asenne vievät pitkälle

Maunulan golf-harrastus alkoi 1960-luvulla Frankfurtissa, jonne hän lensi toimiessaan liikennelentäjänä Aerolla. Maunula etsi lentojen jälkeiselle vapaa-ajalle tekemistä ja ystävä suositteli kokeilemaan golfia.

– Halusin välttää hotellissa makoilua ja shoppailua, joten menin golfaamaan aina lennon jälkeen. Siitä se lähti, kertoo Maunula.

Maunula on kiertänyt golfaamassa eri puolilla maailmaa jo yli 60 vuotta sekä työmatkoillaan että yhdessä perheen ja ystävien kanssa. Parasta golfissa on Maunulan mielestä lajin haastavuus, kauniit kentät ja hyvä seura.

Mauri Maunula pelaa golfia Talissa.
Vaikka Maunulalla on ikää jo 96 vuotta, svingi taipuu yhä hienosti.Jukka Koski / Yle

Rasmus Harmanen ihmettelee, miten Maunula pystyy yhä pelaamaan golfia, vaikka ikää on lähes yhtä paljon kuin satavuotiaalla Suomella. Maunula kertoo, että kipinä urheilemiseen syttyi jo lapsena. Lajilla ei ollut väliä, talvella hän oli suksilla ja luistimilla, kesällä pelasi pallopelejä.

Liikunnallinen elämäntapa on säilynyt aina näihin päiviin saakka. Tänä kesänä Maunula on kiertänyt kentän 17 kertaa. Se on ikämieheltä kova suoritus.

– Pitäisikö nykynuorten harrastaa enemmän liikuntaa? Harmanen kysyy.

– Minun mielestäni nuoret räpläävät liikaa kännyköitä. Sen ajan voisi käyttää paremmin, Maunula vastaa.

Mauri Maunula keskittyy lähestymislyöntiinsä Talin kentällä.
Mauri Maunula ja Rasmus HarmanenJukka Koski / Yle

Virkeä veteraani pitää fyysistä kuntoaan yllä myös vesijumpalla ja pelaa ystävien kanssa bridgeä kaksi kertaa viikossa.

– Ajatus pysyy skarppina korttipelin avulla ja ajokorttikin on edelleen voimassa, Maunula sanoo.

Vaatimaton maanpuolustaja

Liikennelentäjänä uransa tehneen Maunulan kiinnostus lentokoneisiin heräsi jo pikkupoikana, kun hänen kaverinsa rakenteli lentokoneiden pienoismalleja. Maunulan lentäjän ura alkoi syksyllä 1939, kun hänet valittiin ilmavoimien ohjauskurssille Kauhavalle.

Harmasta kiinnostaa, millainen on veteraanin ensimmäinen sotamuisto. Maunula kertoo tarinan siitä, kun hän oli talvisodassa suojeluskunnan vartiointitehtävässä marraskuussa 1939.

– Muistan, kun yhtäkkiä alkoi kuulua voimakasta moottorin jylinää. Katsoin taivaalle ja sieltä tuli viiden pommikoneen letka. Hetken päästä alkoi kuulua kovaa jyskettä, Maunula kertoo.

Harmanen kuuntelee hiljaa Maunulan kertomusta hyökkäyksen tuhoista. Kyseessä oli Neuvostoliiton ilmahyökkäys, joka tuhosi pahoin Helsingin kantakaupunkia.

Mauri Maunula lensi jatkosodan aikana yhteensä 69 sotalentoa. Maunula kertoo, että hänen tärkein taisteluvoittonsa on se, että selvisi sodasta hengissä. Maunulan suhtautuminen isänmaan puolustamiseen on sotilaallisen neutraali.

– Minä olin lentäjä ja se oli velvollisuuteni. Sotatehtävät eivät herättäneet koskaan sen kummempia ajatuksia. Nuorena miehenä ajattelin jopa raa’asti, että on kiva päästä mukaan.

Mauri Maunula Morane-Saulnier-hävittäjän ohjaamossa.
Mauri Maunula lensi yhteensä 69 sotalentoa. Kuvassa Maunula on Morane-Saulnierin ohjaimissa.Mauri Maunula

Hyppy ojaan pelasti nuoren pilotin hengen

Maunula ja Harmanen juttelevat sodasta avoimesti. Alkujännitys on hävinnyt ja Harmanen uskaltaa kysyä myös arkoja asioita, eikä se tunnu Maunulaa vaivaavan.

– Mikä oli vaarallisin sotatehtävä, jossa olit mukana? Harmanen kysyy.

– Olin vuonna 1944 Wärtsilän kentällä Moranen ohjaimissa valmiina lähtöön. Juuri ennen liikkeellelähtöä huomasin taivaalla vihollisen koneita, jotka alkoivat pudottaa pommeja. Koskaan en ole jättänyt konetta niin nopeasti kuin silloin, Maunula kertoo.

Nuori pilotti oli hypännyt suojaan läheiseen ojaan. Kentällä olleet koneet olivat iskun jälkeen täynnä sirpaleiden aiheuttamia jälkiä. Nopeat jalat pelastivat Maunulan hengen.

Marskin ruumis haettiin Genevestä Suomeen kunniamerkit rinnassa

Sodan jälkeen Maunula teki pitkän uran ensin Aerolla ja myöhemmin Finnairilla. Yksi erityinen lento on jäänyt Maunulan muistoihin ikiajoiksi. Se oli Marsalkka Mannerheimin ruumiin haku Genevestä Suomeen vuonna 1951. Maunula sai kunnian toimia perämiehenä tällä Aeron lennolla.

Maunula oli pohtinut, voiko edes lähteä pitkälle työmatkalle, koska hänen vaimonsa oli juuri viimeisillään raskaana.

– Vaimoni oli sitä mieltä, että sellaisesta kunniatehtävästä ei voi kieltäytyä. Teimme yhdessä päätöksen, että lähden mukaan, Maunula kertoo.

Maunula sai tiedon esikoispojan syntymästä Malmin lennonjohdon välityksellä kesken menomatkan Tukholman yllä. Malmin kentällä historiallista lentoa oli vastaanottamassa maan johto, tiedotusvälineet ja iso joukko kansalaisia.

– Se on ainoa lento, jonka olen lentänyt kunniamerkit rinnassa. Oli se niin juhlallista, Maunula herkistyyy.

Harmanen kurvaa golfautolla viheriön reunalle. Molemmat nappaavat lähipelimailansa mailakasseistaan ja valmistautuvat viimeisiin lyönteihinsä. Kaksikon golfkierros on sujunut jouhevasti toisiaan tsempaten. Molemmat lyövät muutamalla puttauksella pallonsa kuppiin. Viileä tuuli tuntuu sen verran, että Maunula puhaltelee käsiinsä.

Mauri Maunula ja Rasmus Harmanen istuvat Talin golfkentän vierellä.
Jukka Koski / Yle

– Meidän puttikisa taisi mennä tasan? Maunula kysyy.

– Niin meni. On sinulla tuo svingi vielä hyvässä tikissä, Harmanen kehuu.

– Minulla tuli ihan nuoruus mieleen, kun katselin noita sinun lyöntejä, Maunula sanoo.

Maunula ottaa golf-etiketin mukaisesti lakin pois päästään. Pelikaverit kättelevät ja kiittävät mukavasta kierroksesta.

– Olipa hienoa pelata kauden viimeinen kierros näin arvokkaassa seurassa, sanoo Harmanen lopuksi.

Mauri Maunulan haastattelu nähdään 6.12. klo 13 alkavassa Kohti Linnan juhlia -lähetyksessä Yle TV1:ssä.