Onnistuisiko ihmisen massamuutto toiselle planeetalle? – Valtaoja: Mars mahdollinen, mutta ei tällä vuosisadalla

Kaukomatkat muiden tähtien planeetoille eivät onnistu ainakaan tuhanteen vuoteen.

Avaruuden asuttaminen
Proxima Centauria kiertävä planeetta.
Jos tuhoamme ympäristön tai asteroidi iskee, kuinka meidän käy? Toimittaja Ilpo Pajunen pohtii, voisiko ihmiskunta muuttaa Marsiin.

65 miljoonaa vuotta sitten suuri asteroidi iskeytyi Maahan Jukatanin niemimaalla Meksikossa. Se aiheutti niin laajaa tuhoa, että dinosaurukset ja monet muut lajit katosivat maapallolta. Jossain hyvin kaukaisessa avaruudessa voi olla uusi tappaja-asteroidi matkalla tähän suuntaan.

Brittikosmologi Stephen Hawkingin mukaan maailma muuttuu suureksi tulipalloksi vuoteen 2 600 mennessä – ihmisen toiminnan takia.

Onkohan ihmistä enää olemassakaan viiden miljardin vuoden kuluttua? Tuolloin nimittäin kotiplaneetallamme on lopun aika edessä. Oma Aurinkomme laajenee niin, että lopulta myös Maa jää sen kuumaan syleilyyn.

No, ennenaikainen synkistely sikseen.

Siirtokunta Marsissa voisi olla ihmiskunnan henkivakuutus

Optimistitkaan eivät pysty estämään Auringon laajenemista, mutta esimerkiksi ilmaston ja ympäristön ongelmien suhteen ehdimme vielä laittaa asiamme kuntoon.

Mitä voimme tehdä, jos kaikki menee kuitenkin pieleen, eikä Maa enää kelpaa ihmisen asuinpaikaksi?

Lyhyellä aikavälillä voisimme ehkä rakentaa siirtokunnan Marsiin.

Esimerkiksi miehitettyjä Mars-lentoja jo lähivuosille kaavaillut Elon Musk uskoo, että punaiselle planeetalle voidaan perustaa vuosisadan loppuun mennessä pysyvä siirtokunta, joka tulee toimeen omillaan.

Tosin jopa optimistiksi tunnustautuvan emeritusprofessori Esko Valtaojan mukaan Muskin puheet jopa miljoonasta Mars-asukista vuosisadan lopulla kuulostavat ylioptimistisilta, elleivät peräti mahdottomilta.

Massamuutto Marsiin ei ole realistinen ajatus, hän sanoo. Mars on kuitenkin Valtaojan mielestä vielä muutaman sadan vuoden ajan ainoa realistinen paikka, johon kannattaisi suunnitella siirtokuntaa.

Valtaoja viittaa Muskin näkemykseen, jonka mukaan ihmiskunnan toinen tukikohta olisi paras henkivakuutus pahimman mahdollisen varalta. Kaikki munat eivät olisi samassa korissa, jos maapalloa kohtaisi suuri vahinko. Ihminen voisi jossain vaiheessa jopa palata takaisin tänne.

Piirroskuva, jossa raketti lentää avaruudessa.
Yksityisen avaruusteknologiayhtiö SpaceX:n perustaja Elon Musk kaavailee lennättävänsä ihmisiä Marsiin suurilla aluksilla kenties jo vuonna 2024. SpaceX julkaisi vuoden 2016 syyskuussa futuristisen videoanimaation, jossa hahmotellaan planeettojen välistä liikennettä.

Tulevaisuudessa kauemmas kosmiseen naapurustoon

Marsia kaukaisemmista, muiden tähtikuntien planeetoista, emme tiedä paljoa. Tiedotusvälineet kertovat aika ajoin maankaltaisen planeetan löytymisestä, mutta kukaan tiedä, voiko niillä oikeasti elää. Tietämys elinkelpoisuudesta saattaa lisääntyä merkittävästi jo ensi vuosikymmenellä, kun uuden sukupolven teleskoopit Maassa ja lähiavaruudessa saadaan käyttöön.

Uudet teleskoopit voivat paljastaa, onko kaukaisen planeetan kaasukehässä elämästä kieliviä merkkejä, kuten otsonia tai metaania.

– Se on siinä kinthaalla, pystytäänkö me niillä paikallistamaan maapallon kaltaisia planeettoja ja varmistumaan, että siellä voisi elelläkin. Kymmenisen vuotta pitäisi vielä odotella.

Tällainen kaukomatkailu ei Valtaojan mukaan ole realismia ainakaan noin tuhanteen vuoteen. Eikä se silloinkaan ole massojen matkailua.

– Olen veikannut, että tuhannen vuoden sisällä saadaan tehtyä ensimmäiset matkat lähimpiin tähtiin, hän sanoo.

Eräs tällainen voisi olla aurinkokuntamme lähin tähtinaapuri Proxima Centauri. Melko tuoreen löydön mukaan sitä kiertää mahdollisesti elinkelpoinen planeetta.

Tähtitieteilijä Esko Valtaoja.
Paula Koskinen / Yle

Pelkästään tekniset haasteet ovat kuitenkin valtavia.

– Tähtiin matkustaminen vaatii minimissään, että käytettävissä on ydinkäyttöisiä fuusioraketteja, joilla päästään järjelliseen osaan valonnopeudesta, ettei matkaa pidä tehdä tuhansia vuosia.

Jos tehokasta moottoria ei pystytä kehittämään, pitäisikö ihminen jäädyttää matkan ajaksi? Onnistuisko se edes? Kuinka paljon tavaraa pitäisi kuljettaa mukana uuden siirtokunnan käynnistämiseksi? Uudessa asuinpaikassa ei ehkä heti kasvaisi mitään ravinnoksi kelpaavaa. Pitäisikö sitäkin viedä mukana? Tai kahvia? Saludoa vai Presidenttiä?

Entäpä jos veikkaisimme väärää hevosta? Hyvästä ennakkotiedustelusta huolimatta päätyisimme ihmiselle vihamieliselle planeetalle. Se taitaisi olla sen tarun loppu.

Kaikesta huolimatta Valtaoja uskoo, että ihminen ei loputtomiin pysy kotiplaneetallaan.

– Emme voi vain istua täällä kurahousissa tähtiä katsellen.

Oma koti kullan kallis?

Kehitykseen optimistisesti suhtautuva Valtaoja on vakuuttunut, että ihminen pystyy ratkaisemaan itse synnyttämänsä ongelmat, ja muutkin.

Valtaojan mukaan tiedämme, mitä ympäristöongelmista pahimmillekin pitää tehdä. Meillä on keinot ja teknologia. Enää puuttuvat tahtotila ja päätökset. Esimerkiksi fossiilisista polttoaineista voidaan luopua kokonaan.

– Kyllähän se maksaa maltaita, mutta vähemmän kuin kunnon sota.

Tappaja-asteroideistakin voidaan selvitä.

– Tappaja-asteroidin suistaminen radalta tai räjäyttäminen on huomattavasti helpompi tekninen ongelma ja taloudellinen haaste kuin se, että lähdetään Marsiin miljardiporukalla, vaikka se olisi periaatteessa mahdollista. Ihmiskunnan pelastaminen lähtemällä Marsiin tai kauemmas ei ole realistinen vaihtoehto ainakaan noin vuosituhannen mittakaavassa.

Lisää aiheesta:

Helsingin kokoinen kaupunki Marsiin ja kultaryntäys asteroidelle − Valtiot Nigeriasta Intiaan tähtäävät kilpaa avaruuteen