Kieltenopetuksen varhentaminen kiihtyy – Sekä Helsingissä että Tampereella kaikki aloittavat vieraan kielen jo ekaluokkalaisena

Ekaluokkalaisten kieltenopetus vaatii opettajalta paljon: pitää osata käsitellä lukutaidottomia lapsia sekä hallita itse kieli ja sen hyvä opetus.

Kielikoulutus ja kieliopinnot
Kalle Solin ja Miska Miettien
Kuusivuotiaat veijarit Kalle Solin ja Miska Miettinen aloittavat ensi vuonna koulun – ja samalla vieraan kielen opiskelun.Antti Kolppo / Yle

Pakilan päiväkodin kuusivuotiaat esikoululaiset valmistautuvat Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan laulamalla Maamme-laulua. Seisaaltaan tietysti, kuten hyviin tapohin kuuluu.

Pian näiden lasten koteihin tulee tiedustelu, jossa kysytään lasten tulevista kielivalinnoista. Ensi syksystä lähtien ensimmäisen vieraan kielen opetus aloitetaan koko Helsingissä jo ensimmäisellä luokalla. Kielen varhentaminen koskee aivan kaikkia oppilaita. Ikäluokka on kasvava ja ensi vuonna siihen kuuluu hieman alle 6 000 oppilasta.

Ensimmäisen vieraan kielen opiskelu voi alkaa kunnasta ja koulusta riippuen joko ensimmäisellä, toisella tai viimeistään kolmannella luokalla. Opetus on pääkaupungissa tähän asti alkanut pääsääntöisesti kolmannelta luokalta.

Katja ja Miska Miettinen
Miettisen perheen lähikoulussa tarjotaan englannin, ruotsin ja saksan opetusta. Jos Miska-pojalta kysyttäisiin, hän lukisi englannin ja saksan lisäksi vielä kiinaa.Antti Kolppo / Yle

Helsingin uudessa kaupunkistrategiassa kiinnitetään huomiota kansainvälisyyteen ja helsinkiläisten kielitaitoon. Siksipä kielenopetuksen varhentamiseen on myönnetty lisämääräraha, jotta koulut voivat rahoittaa ylimääräiset kaksi vuosiviikkotuntia kieltenopetusta.

Opetuksesta vastaavan apulaispormestari Pia Pakarisen (kok.) mukaan asiassa etenemisessä ei ole edessä mitään poliittisia kiistoja. Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että koulujen johtokunnat antavat parhaillaan omia lausuntojaan, joita käsitellään parin viikon päästä. Jäljellä on enää "käytännön asioita" ratkaistavaksi.

Hyvää palautetta vanhemmilta

Ensi vuonna kouluun menevän Miskan äiti Katja Miettinen sanoo, että opetuksen aloitus heti koulutaipaleen alussa on "ehdottoman hyvä asia".

– Mitä aikaisemmin kieleen tai kieliiin pääsee kiinni, sitä parempi se lapselle on.

Kaisa ja Kalle Solin sekä Katja ja Miska Miettinen
Solinin ja Miettisen perheissä sekä äidit että pojat ovat tyytyväisiä kieliopintojen aloittamiseen. Useimmat helsinkiläisvanhemmat ovat toivoneet laajaa kielipalettia ekaluokkalaisille.Antti Kolppo / Yle

Helsingin kaupunki on kysynyt tulevien koulu-untuvikkojen vanhemmilta mielipiteitä asiasta sekä asukasilloissa että verkossa. Perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että kaupungille on tullut monenlaista palautetta, mutta monet vaikuttavat hyvin tyytyväisiltä muutokseen.

– Tulee pidempi aika opiskella kieltä. Suurin osa toivoo monipuolista kielitarjontaa, mutta osa toivoo taas, että aloitettaisiin englannilla.

Helsingissä on Suomen mittakaavassa jo tähän asti tarjottu poikkeuksellisen laaja valikoima kieliä, joita koulussa opetetaan. 80 prosenttia oppilaista on aloittanut englannin pitkänä kielenä. Sen lisäksi on voinut valita espanjan, kiinan, ranskan, ruotsin, saksan, venäjän tai viron.

Tuskin ilmenee "koulushoppailua"

Pääsääntöisesti oppilaat ohjataan opiskelemaan perheen kotipaikan lähikouluun. Kaikkia kieliä ei tietenkään pystytä tarjoamaan koululaisen omassa lähikoulussa.

Tämä on johtanut epäilyihin siitä, että jotkut vanhemmat voivat taktikoida käyttämällä kielivalintaa keppihevosena niin sanottuun koulushoppailuun. Tämä tarkoittaa sitä, että lasta ei laitettaisikaan lähikouluun, vaan kielivalinnan avulla saataisiin hänet mieluisampaan kouluun jonnekin kauemmas.

Ensi syksynä koulunsa aloittavan Kallen äiti Kaisa Solin arvelee, että koulushoppailua tulee tapahtumaan pienessä mittakaavassa.

– Kun katson omaa lähipiiriäni, kavereita ja tuttavia, niin en usko, että tämä muuttuu kovin laajaksi [ilmiöksi].

Kaisa ja Kalle Solin Helsink
Kaisa Solin ei usko, että "koulushoppailusta" tulee kovin laaja ilmiö kielenopetuksen varhentamisen takia.Antti Kolppo / Yle

Perusopetusjohtaja Outi Salo ei pidä sanasta koulushoppailu.

– Jos lähikoulu ei voi tarjota haluttua kieltä, perhe miettii, mikä olisi lähellä oleva seuraava koulu. En usko, että puhumme suurista määristä koululaisia.

Opettajan pitäisi hallita, miten kieltä opetetaan lukutaidottomille nuorimmille

Suomen kieltenopettajien liiton entinen puheenjohtaja Kari Jukarainen on ollut mukana ministeriön johtamassa työryhmässä, joka on pohtinut kieltenopetuksen uudistamista. Jukarainen kertoo, että suosituinta pitkää kieltä englantia opetetaan hyvin monin eri tavoin, ja opettajien taustat vaihtelevat.

Opettajina toimii luonnollisesti aineenopettajia ja kieleen erikoistuneita luokanopettajia.

– Mutta kyllä englantia opetetaan myös omalta lukiopohjalta.

Kari Jukaraisen mielestä nuorimpien koululaisten opettajalta vaaditaan paljon.

– Pitää osata ohjata luku- ja kirjoitustaidottomia nuoria oppilaita. Tämän lisäksi pitäisi osata kielen didaktiikka. Väärien mallien pois oppiminen on myöhemmin erittäin vaikeaa.

Outi Salo, perusopetusjohtaja, Helsingin kaupunki.
Helsingin perusopetusjohtaja Outi Salo kertoo, että toisinaan kieliä opettaa yhdessä kieltenopettaja ja luokanopettaja.Ronnie Holmberg / Yle

Helsingissä päätös siitä, toimiiko ekaluokkaisten kielenopettajana luokanopettaja vai kieltenopettaja, on kouluilla. Outi Salo sanoo, että pääsääntöisesti opettajana toimii joko kieltenopettajan tai kieleen erikoistunut luokanopettaja.

– Meillä on myös erinomaisia malleja yhteisopettajuudesta, joissa molempien pedagoginen taito tulevat oppilaiden käyttöön.

Myös Tampereella varhennetaan kielenopetusta

Kieltenopetusta on voinut varhentaa jo aiemminkin. Opetushallitus jakoi tänä keväänä 95 kunnalle ja muulle opetuksen järjestäjälle valtionavustuksia kieltenopetuksen varhentamiseen, kertoo opetusneuvos Annamari Kajasto Opetushallituksesta.

Avustuksen saajille tehtiin kysely, josta selvisi, että ainakin 54 kuntaa aloitti tänä syksynä pitkän A-kielen jo ensimmäisellä tai toisella luokalla. Mukana on 25 000 lasta.

Osa kunnista on varhentanut myöhemmin alkavien kielten opetusta.

Kaikki kunnat eivät ota kaikkia koulujaan mukaan kielenopetuksen varhaistamiskokeiluihin.

– Esimerkiksi Tampere teki päätöksen, että kaikki lähtevät mukaan. Silloinhan sitä rahoitetaan kunnan rahoituksella. Kun Helsinki nyt lähtee tarjoamaan A-kieltä kaikille ekalla luokalla, kaupunki rahoittaa tämän käytännössä itse, Annamari Kajasto toteaa.

Nyt vielä ei pystytä arvioimaan, moniko kunta ensi vuonna varhentaa opetustaan.

Kalle Solin
Kalle Solin aikoo käyttää tulevaisuudessa englantia "salakielenä" omilta lapsiltaan.Antti Kolppo / Yle

Entä sitten Pakilan tulevat ekaluokkalaiset, mitä kieliä he haluavat ensi vuonna lukea?

Kalle Solin sanoo, että englantia. Miska Miettinen panee paremmaksi: kiinaa, englantia ja saksaa. Myös kielen tulevat käyttötarkoitukset tuntuvat olevan pojille jo selvänä.

– Pääsen puhumaan erimaalaisten kanssa, Miska sanoo.

– Käytän englantia salakielenä minun lapsiltani, Kalle keksii.