yle.fi-etusivu

Maikki Harjanne, Pro Finlandia -palkittu Minttujen ja Vanttujen äiti: "Haluan lasten olevan ylpeitä suomalaisuudestaan"

Suomen suosituimpiin lastenkirjailijoihin kuuluva Maikki Harjanne on 40-vuotisen uransa aikana kirjoittanut ja kuvittanut yli sata teosta.

Maikki Harjanne
Maikki Harjanne
Maikki Harjanne on suomalaisen modernin lastenkirjallisuuden klassikko.Tapio Rissanen / Yle

Kun Maikki Harjanne (72) vajaa viikko sitten sai tiedon Pro Finlandia-kunniamerkistä, posti toi samalla kutsun itsenäisyyspäiväjuhliin Presidentinlinnaan.

Mistä juhlapuku vajaassa viikossa? Harjanne kauhistui.

Kirjailija hyppäsi Kirkkonummelta Helsingin-junaan, marssi Marimekkoon ja pyysi saada nähdä juhlapuvut. Niitä oli kaksi. Hän osti toisen.

– Olen jo niin iäkäs, että ajattelin, ettei minun tarvitse kohauttaa erikoisella puvulla. Olen nyt puvullani suomalaista teollisuutta tukeva ihminen, kirjailija hymyilee.

Harjanne ja linnan juhlien puku
Maikki Harjanne esittelee juhlapukuaan itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoon Presidentinlinnaan.Yle

Oikeasti Maikki Harjanne on hätkähdyttänyt värikkäällä ja iloisen erikoisella pukeutumisellaan koko ikänsä.

Hänen vaalea tukkansa tapaa sojottaa sinne tänne, sukkahousut saattavat olla kirkkaan keltaiset, minihame vihreäpilkullinen ja pusero sinivalkoraitainen. Silmillä keikkuvat punaiset pyöreät rillit.

Ilmetty satutäti, saattaa äkkinäinen ajatella. Varsinkin, jos sattuu tietämään, millaisessa suuressa kansallisromanttisessa satulinnassa Harjanteet siuntiolaismetsässä asuvat. Aitakin on tehty värikyniksi maalatuista heinäseipäistä.

Vaan äkkinäisen aatokset eivät voisi enemmän vikaan mennä: Maikki Harjanne ei ole kuunaan satuillut. Hänen kirjailijansydämensä sykkii arjelle.

Maikki Harjanne työhuoneessa.
Maikki Harjanne kotiateljeessaan. Hän istuu työtuolissaan aina jalat solmussa allaan.Tapio Rissanen / Yle

Harjanteen missio on kertoa hyvästä suomalaisesta arjesta

Harjanne toi 1970-luvulla suomalaiseen lastenkirjallisuuteen arjen. Han haluaa lasten voivan samaistua lukemaansa ja olevan ylpeitä suomalaisuudestaan.

– Kun lapsi opettelee puhumaan, hänen ei ole älyttömän tärkeää osata ensimmäiseksi sanakseen "bambi", tai "norsu", Harjanne tuhahtaa.

Hänen Minttu-__Vanttu-, Santtu-, Alma ja Ruttu -, Mixi & mutsi -, ynnä muissa kuvakirjoissaan vilistävät supisuomalaiset jänikset ja hiiret, kissat ja koirat. Lehmät laiduntavat pelloilla.

Myös mööpelit ja astiat ovat mahdollisimman kotimaisia, lapsille tuttuja jokakodinvarusteita.

– Olen pyrkinyt kertomaan suomalaisesta kulttuurista ja normaalielämästä, että lapset ymmärtävät heidän elämänsä Suomessa olevan hyvää elämää. Vaikka meillä ei olekaan niitä bambeja.

Maikki Harjanne, Minttu-lastenkirja.
Maikki Harjanne on tehnyt yli sata kirjaa. Mukana on kuvakirjoja ja sarjakuvia lapsille ja aikuisille, novelleja sekä runoja.Tapio Rissanen / Yle

Jo kolmas sukupolvi rakastaa Harjanteen kuvakirjoja

Maikki Harjanne kertoo tavan takaa törmäävänsä äiteihin ja isiin, joka kysyvät "oleksä se"?

"Olen minä", kirjailija vastaa. Sitten vanhemmat kertovat lukevansa omalle jälkikasvulleen samoja Minttuja ja Vanttuja, joita aikanaan heille itselleen luettiin. "Älä ikinä lopeta", he pyytävät.

Pelkkää suitsutusta Harjanteen tuotanto ei toki ole saanut.

Aikanaan muutama tiukkapipoinen uranainen närkästyi siitä, että Mintun äiti ei käy töissä. Kirjailija lohdutti heitä. "Heti kun Minttu lähtee kouluun, äiti menee kioskille myyjäksi".

Toistaiseksi Minttu käy vasta esikoulua eikä äiti ole vieläkään päässyt töihin.

Maikki Harjanne piirtää.
Maikki Harjanteella on kuvaamataidon opettajan koulutus.Tapio Rissanen / Yle

"Lastenkirjallisuus ei saa ansaitsemaansa huomiota"

Harjanne sanoo Suomessa olevan valtavasti hyviä lastenkirjantekijöitä, jotka jäävät pimentoon.

– Julkisuudessa kyllä puhutaan, miten tärkeää on tehdä kirjoja lapsille. Käytäntö on toista, se on plus miinus nolla, kirjailija paukauttaa.

Kustantajat julkaisevat lastenkirjoja, mutta eivät mainosta niitä Harjanteen mukaan riittävästi. Niinpä vanhemmat eivät löydä kotimaisia lastenkirjoja.

Myös lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinto myönnetään Harjanteen mukaan aniharvoin pikkulasten kirjoille.

Maikki Harjanne piirtää.
Kana virkattuine valjaineen on kuvitus keväällä 2018 ilmestyvään kirjaan.Tapio Rissanen / Yle

"Lukeminen on maailman helpoin tapa olla yhdessä lapsen kanssa"

Harjanteen näppituntuma on, että nykyvanhemmat lukevat lapsilleen vähemmän kuin aiemmin. Ajanpuutetta vai mitä lie, hän ihmettelee.

– Monet isät sanovat, että he eivät tiedä, mitä tehdä pikkulastensa kanssa. He odottavat, että nämä tulisivat futiksenpeluuikään. Mitä ihmettä! Kyllä kai nyt jokainen osaa lapselle kirjaa lukea, Harjanne parkaisee.

Hän jatkaa, ettei mikään ole helpompaa ja mukavampaa, kuin köllötellä sängyssä yhdessä lapsen kanssa kirjaa ääneen lukien.

– Lapsi tuntee, että häntä rakastetaan. Että hän on hyvä ihminen. Ja kenestä nyt ei olisi mukava tuntea olevansa tärkeä? Harjanne kysyy.

Maikki Harjanne
Minttu- ja Vanttu-kirjoja on julkaistu myös ruotsiksi, norjaksi, tanskaksi ja saksaksi.Tapio Rissanen / Yle

Harjanne ei lopeta kirjoittamista, sillä ideat eivät lopu

Maikki Harjanne aloitti lastenkirjailijanuransa vuonna 1978. Silloin ilmestyi ensimmäinen Minttu-kirja. Nyt teoksia on kaikkiaan yli sata, eikä loppua näy.

Maaliskuussa ilmestyy Minttu ja kananvaljaat, noin viideskymmenes Minttu-kirja. Tarkkaa lukua tuskin kukaan tietää, ei ainakaan kirjailija itse.

– Olen kysynyt ystäviltäni, mitä eläkkeellä pitäisi tehdä. Laiskotella, he sanovat, Harjanne nauraa.

Hän ei aio toteuttaa neuvoa. Uusiin ideoihin ja aiheisiin kun suorastaan törmäilee.

Eräskin kirja syntyi, kun Harjanne kompastui metsäkävelyllään tv-vastaanottimeen. Joku laiskimus ei ollut jaksanut viedä rotiskoaan kaatopaikalle.

– Ajattelin että metsäneläimet ovat ihmisiä fiksumpia. Laitoin ne seuraavassa kirjassani tekemään ihmisten heittämistä roinista uusia juttuja, Harjanne muistelee.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Facebook

Entinen Facebook-johtaja kritisoi voimakkaasti somea:

"Huonot näyttelijät voivat manipuloida ihmisjoukkoja tekemään mitä haluavat"

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueen kiekkoilijoista harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"

Kittilä

Kittilän vs. kunnanjohtaja: Syytetyt luottamushenkilöt pois päätöksenteosta

Lähi-itä

Israelin Suomen suurlähettiläs: Olemme valmiita neuvottelemaan Jerusalemista