Myllää, nipistää, närästää – Yllättävän moni keliakiaa sairastava oireilee tiukasta ruokavaliosta huolimatta

Jopa neljännes keliakiaa sairastavista kärsii vatsavaivoista enemmän kuin muut, vaikka keliakia on jo hoidossa. Selvästi yleisin vaiva on närästys.

keliakia
nainen katsoo keksipakettia
Jarno Kuusinen / AOP

Kun keliakia varmistuu, lautaselta jäävät pois gluteenia sisältävät viljat vehnä, ruis ja ohra. Tiukalla ruokavaliolla oireet yleensä helpottavat muutamassa viikossa, vaikka itse sairaus ei paranekaan.

Lääketieteen lisensiaatin Pilvi Laurikan mukaan ruokavalion pitkäaikaisesta tehosta tiedetään aivan liian vähän. Hän tarttui aiheeseen ja väittelee siitä vielä ennen joulua Tampereen yliopistossa (siirryt toiseen palveluun).

– Tutkimuksessa kysyttiin muun muassa vatsan täysinäisyyttä, kipua, ripulia, ummetusta ja närästystä. Selvisi, että keliakiaa sairastavilla on noin neljänneksen enemmän näitä vatsavaivoja kuin muilla, Laurikka kertoo.

Laurikka selvitti tukimuksessaan vaivojen syytä ja vakavuutta. Selvästi yleisin vaiva on närästys.

Muu sairaus jää helposti pimentoon

Laurikka muistuttaa, että kaikilla ihmisillä on joskus vatsavaivoja. Näiden "tavallisten" erottaminen jostakin vakavammasta sairaudesta ei ole helppoa. Ei varsinkaan, kun lisänä on keliakia.

Jokin muu ruuansulatuskanavan sairaus jää helposti keliakian varjoon.

Pilvi Laurikka

– Jos keliakian oireet jatkuvat vielä vuoden kuluttua diagnoosista ja ruokavalion aloittamisesta, on syytä mennä lääkäriin ja ryhtyä tutkimaan tarkemmin.

Pilvi Laurikan mukaan syynä voi olla jokin muu ruuansulatuskanavan sairaus, joka jää helposti keliakian varjoon.

– Kaikki tulehduksellinen pitää ensin sulkea pois tutkimuksin ja laboratoriokokein. Esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymä on huonosti tunnettu, sanoo Pilvi Laurikka.

Hänen mukaansa pitää varmistaa myös, ettei ole kysy refluksitaudista eli siitä, että ruokatorven läppä vuotaa. Jos taas oireena on vaikkapa ripuli, tulisi miettiä tähystyksiä, ja niin edelleen.

Vatsan mikrobit "kuuma tutkimusaihe"

Pilvi Laurikka sanoo, että tässä väitöstutkimuksessa varmistui selvästi kuitujen tärkeys varsinkin keliaakikolle.

Vatsaoireita voi usein helpottaa syömällä hyviä, liukoisia kuituja.

Pilvi Laurikka

– Keliakiaan sairastava voi usein helpottaa muita vatsaoireitaan syömällä hyviä, liukoisia kuituja. Niitä on paljon kaurassa, ja lähes kaikki keliakiaa sairastavat voivat sitä syödä.

Tutkija pitää siis perinteistä kaurapuuroa hyödyllisenä. Keliaakikon puurokauran vain pitää olla niin sanottua puhdasta eli siinä ei saa olla pieniäkään jäämiä muista viljoista.

Gluteenittomia kaurahiutaleita
Kaura sopii melkein kaikkien keliaakikkojen ruokavalioon, ja on hyvä kuitulähde kaikille muillekin.Antti Eintola / Yle

Laurikan mukaan tutkijoiden "kuuma aihe" juuri nyt ovat ruuansulatuskanavan mikrobit. Niitä myös hän itse haluaisi keliakiaan liittyen tutkia lisää.

– Ehkä ohutsuolen mikrobisto ei olekaan korjaantunut, vaikka keliakia on diagnosoitu ja ruokavalio alkanut?

– Onko keliakiaa sairastavan ohutsuolessa enemmän tulehdusta edistäviä ja vähemmän hyviä bakteereita kuin muilla?

– Onko suoliston mikrobisto köyhempää kuin niin sanotuilla terveellä, pohtii Laurikka tulevia tutkimusaiheita.

Tutkijat ympäri maailmaa etsivät myös lääkettä tai rokotetta gluteenin aiheuttamiin ongelmiin. Ihan pian ei kuitenkaan ole luvassa mitään uutta tuotetta tai hoitoa potilaalle asti.

Tunnolliset suomalaiset

Pilvi Laurikka on tällä hetkellä lääkärinä Seinäjoen keskussairaalassa. Hän on myös Keliakialiiton asiantuntijalääkäri.

Gluteenittomia tuotteita kaapissa
Keliakiaa sairastavan ruokahyllyltä puuttuvat rukiista, ohrasta ja vehnästä valmistetut tuotteet.Antti Eintola / Yle

Keliakiaa on Suomessa ja koko Pohjolassa paljon moneen muuhun maailmankolkkaan verrattuna, tai ainakin se tunnistetaan täällä useammin.

Silti parantamisen varaa on meilläkin vielä aika paljon.

Keliakiaa sairastaa jopa kaksi prosenttia suomalaisista. Vain alle puolet on diagnosoitu.

Pilvi Laurikka

– Arvioiden mukaan keliakiaa sairastaa Suomessa jopa kaksi prosenttia väestöstä. Tauti on diagnosoitu kuitenkin vain alle puolella heistä eli noin 0,7 prosentilla suomalaisista. Tehtävää siis on, toteaa Pilvi Laurikka.

Tutkija kiittää suomalaisia huolellisuudesta keliakian kanssa: kun ruokavalio on annettu, sitä noudatetaan tunnollisesti. Gluteenittomuuteen suhtaudutaan yleensä myös ravintoloissa vakavasti.

Lisäksi tavallisesta kaupastakin saa gluteenittomia tuotteita, ja "kaikki" tietävät ainakin suurin piirtein, mistä keliakiassa on kyse.