Koe uusi yle.fi

Luotsit saattavat tulevaisuudessa pysytellä kuivalla maalla – "Köysitikkailla tuntee oman pienuutensa"

Suomalaiset luotsit ovat liittyneet järjestelmään, joka tähtää itseohjautuvaan meriliikenteeseen Itämerellä. Kuinka käy köysitikkaille kipuamisen? Hyppäsimme luotsin matkaan Harmajan majakalta.

Meri- ja rannikkoliikenne
Luotsi Tarmo Nuutinen on aiemmin kulkenut maailman merillä rahtilaivan kapteenina.
Luotsi Tarmo Nuutinen on aiemmin kulkenut maailman merillä rahtilaivan kapteenina.Mårten Lampén/ Yle

Matka Helsingin Katajanokalta kohti Harmajan majakkaa kestää parikymmentä minuuttia. Talviseen merenkäyntiin tottumattomalle luotsiveneen kyyti on tempoilevaa, vesi roiskuu.

– Kuin kesäkeli, naurahtaa kokenut luotsi.

Viisikymppinen Tarmo Nuutinen tietää mistä puhuu, kun aiheena on meri. Sipoossa varttunut Nuutinen halusi jo koulujen yhteishaussa merenkulkua opiskelemaan ja eteni urallaan puolimatruusista lopulta rahtilaivan merikapteeniksi.

Edes karu alku ei saanut merimiestä vaihtamaan uraa. Ensimmäinen laiva, jolla Nuutinen työskenteli oli rahtilaiva Finnpolaris. Pohjastaan revennyt alus upposi Grönlannin länsipuolella vuonna 1991.

– Eihän sitä uskoisi, että sellaista omalle kohdalle sattuisi. Kaikki selvisivät, eikä kukaan kuollut.

Maailman merillä seilannut Nuutinen näki 2000-luvun alussa lehdessä ilmoituksen avoimista luotsipesteistä ja halusi ainakin toisen jalan mantereelle.

"Kyllä siinä adrenaliini virtaa ja tuntee oman pienuutensa"

Viikko töissä, viikko vapaalla. Luotsin lepoaika on minimissään seitsemän tuntia. Muutoin ammattilainen liikkuu aluksesta toiseen ja varmistaa, että meriliikenne sujuu eikä ympäristövahinkoihin ajauduta.

Työvuorossa laivoja lipuu Suomen vesille yötä päivää. Väylät ovat kapeita ja matalia, tuuli työntää jättimäisiä risteilyaluksia sivusuunnassa, jäänmurtajan puskema väylä on vieras näky etelänmeriltä seilanneelle kipparille.

– Itselläni on Harmajan luotsitukikohdassa tunnin herätysaika ja talvella hieman pidempi, koska matkanteko on hitaampaa, luotsi Nuutinen kertoo.

Nyt Nuutinen on matkalla Harmajalta ulommas kohti väylää, luotsipaikalle. Merellä odottaa rahtilaiva, jonka filippiiniläinen miehistö on Suomessa ensi visiitillä. Alus on tulossa Haminasta ja menossa Vuosaaren satamaan, jossa se lastataan.

Nuutinen tietää, että kippari todennäköisesti haluaa, että luotsi ohjaa aluksen laituriin asti.

Kun oranssi luotsivene ei ole enää Isosaaren suojissa, kyyti muuttuu rajummaksi. Veneenkuljettajat Kenneth Brandt ja Henri Hanski vakuuttavat, että harvassa ovat ne kerrat kun päätetty jäädä rantaan.

Navigointivälineet ovat ajansaatossa kehittyneet, mutta yksi asia on pysynyt: köysitikkaat.

Luotsi Tarmo Nuutinen nousee köysitikkaita aluksiin kelillä kuin kelillä.
Luotsi Tarmo Nuutinen nousee köysitikkaita aluksiin kelillä kuin kelillä.Nina Svahn/ Yle

Luotsivene kiilaa vauhdissa kylkensä kiinni rahtialukseen. Tarmo Nuutinen laittaa repun selkään ja siirtyy tilannetta varmistavan Brandtin kanssa veneen keulaan. Nuutinen ei jää keulille epäröimään vaan tarttuu varmalla otteella tikkaisiin ja kiipeää alukseen.

– Kyllä siinä adrenaliini virtaa ja tuntee oman pienuutensa.

Vaikka nouseminen laivaan tapahtuu päivänvalossa ja kohtuullisessa merenkäynnissä, herättää näky kunnioitusta. Kiipeämistä ei ole varmistamassa mikään muu kuin omat kourat.

– Kun on kova myrsky ja kova lumipyry, niin kyllä se silloin pelottaa. Varsinkin laivasta poispäin tuleminen, se on hankalampaa.

Onko laivojen etäluotsaus uhka vai mahdollisuus?

Suomessa luotsaus on valtion omistaman Finnpilot Pilotage -yhtiön toimintaa. 140 luotsina toimivaa merikapteenia pitää alukset väylillään Suomen aluevesillä ja Saimaalla.

Vaikka perinteet näkyvät luotsauksessa, on ala vahvasti ajassa kiinni.

Yksi merkki siitä on, että luotsit liityivät tänä vuonna osaksi yhteenliittymää (siirryt toiseen palveluun), joka tähtää autonomiseen eli itseohjautuvaan merenkulkuun Itämerellä.

Samanaikaisesti myös liikenne- ja viestintäministeriö valmistelee lakimuutosta, joka mahdollistaisi tulevaisuudessa laivojen etäluotsauksen Suomessa.

Herää kysymys, onko etäluotsaus uhka vai mahdollisuus?

– Ehdottomasti mahdollisuus, vakuuttaa luotsiyhtiö Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen.

Luotsausyhtiö Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen näkee merenkulun digitalisoitumisen mahdollisuutena.
Luotsausyhtiö Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen näkee merenkulun digitalisoitumisen mahdollisuutena.Mårten Lampén/ Yle

Toimitusjohtaja Kososen mukaan etäluotsauksessa on vielä paljon selvitettävää, kuten mitä osaamista laivan henkilökunnalta ja luotseilta vaaditaan, mitä teknologiaa käytetään ja millaiselta työpisteeltä etäluotsausta tehdään.

– Asiakkaalle, jonka osaaminen ja teknologia on sillä tasolla, että mies pitää viedä laivaan, niin mehän viedään. Mutta jos on kehittyneempiä aluksia ja henkilökunnalla parempi osaaminen sekä kokemusta Suomen käynneistä, niin silloin tietyin menettelyin voidaan harkita etäluotsausta, Kosonen selventää.

Käytännössä aluksen, väylän ja etäluotsauspisteen kommunikoinnin pitää olla saumatonta.

Asiakkaalle, jonka osaaminen on sillä tasolla, että mies pitää viedä laivaan, niin mehän viedään.

toimittusjohtaja Kari Kosonen, luotsausyhtiö Finnpilot Pilotage

Etäluotsaus voisi sopia aluksille, jotka tänä päivänä kulkevat linjaluotsaten. Se tarkoittaa, että aluksen päällikkö voi suorittaa alus- ja väyläkohtaisen linjaluotsitutkinnon, jolloin luotsi ei tänäkään päivänä nouse kyytiin. Esimerkiksi ruotsinlaivojen ja tallinnanlaivojen päälliköillä on linjaluotsikirjat.

Silti edelleen osalle asiakkaista luotsi on tärkeä tuki aluksen komentosillalla.

– Joskus tilanteet tulevat eteen niin nopeasti, että mietityttää miten ne hoidettaisiin maista käsin etäluotsauksessa, luotsi Tarmo Nuutinen pohtii.

Kuskiton luotsivene voisi tulevaisuudessa ajaa saaritukikohtiin

Myös luotsiyhtiö Finnpilot suunnittelee kokeilevansa itseohjautuvaa meriliikennettä - luotsiveneillä. Ensi vaiheessa kokeilu voisi tarkoittaa sitä, että kuskiton vene hoitaisi syöttöliikennettä saaritukikohtiin, Finnpilotin toimitusjohtaja Kari Kosonen kertoo.

– Meillä on neljä saaritukikohtaa: Örregrund, Harmaja, Utö ja Isokari. Se on ehdottomasti meille oppimisen kannalta tärkeä hanke.

Tulevaisuudessa luotsivene saattaa kuljettaa väkeä saaritukikohtiin ilman kuljettajaa.
Tulevaisuudessa luotsivene saattaa kuljettaa väkeä saaritukikohtiin ilman kuljettajaa.Mårten Lampén/ Yle

Luotsi Tarmo Nuutinen on onnistuneesti ohjannut rahtilaivan Vuosaaren satamaan ja istuu kahvilla. Juuri nyt hänen ei tarvitse siirtyä muualle, sillä seuraava asiakas on toinen rahtilaiva, jonka hän luotsaa myöhemmin iltapäivällä ulos Vuosaaresta.

Nuutinen pitää ajatusta itsekseen väkeä siirtelevästä luotsiveneestä jännittävänä. Ehkä liiankin jännittävänä.

– Varmaan syöttöliikenteessä saaritukikohdille sitä kannattaisi kokeilla. Mutta jos ajatellaan, että ilman kuskia vietäisiin luotsattavaan laivaan, niin siihen kyytiin en ainakaan ihan heti lähtisi. Ainakaan ensimmäisenä!

Lue myös:

Yle Elävä Arkisto: Helsingin viimeisen majakkalaivan kannella

Finnpilot: Luotsauksen historia (siirryt toiseen palveluun)

Ensimmäiset itseohjautuvat alukset testiin Selkämerelle aikaisintaan syksyllä

Itseohjautuvat laivat lipuvat pian omalla testimerellä

Merimies-Unioni tyrmää miehittämättömät laivat utopiaksi – laiva ei ole lennokki

Luotsi Tarmo Nuutinen matkalla Harmajan majakalta kohti luotsattavaa alusta.
Luotsi Tarmo Nuutinen matkalla Harmajan majakalta kohti luotsattavaa alusta.Mårten Lampén/ Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Alkoholijuomat

Nelosolut tulossa ruokakauppoihin: Eduskunta äänesti prosenttirajan nostosta

Alkoholijuomat

Täpärä äänestys ratkaisi nelosoluen tulon kauppoihin – Katso listasta, miten kukin kansanedustaja äänesti

Nuorisoliikkeet

Hipsterioikeiston pomo: "Seuraava suuri nuorisoliike Euroopassa on Generation Identity tai jihadismi"

Perheet

Jaana Koponen kertoi hädästään, tuntemattomat pelastivat kylmältä talvelta: "En ole kokenut mitään tällaista"