Koe uusi yle.fi

Norja harkitsee geenimuunneltuja elintarvikkeita koskevan säätelyn keventämistä

Tulevaisuudessa geenimanipuloitu lohi voi löytää tiensä norjalaiseen ruokapöytään.

geenitekniikka
Kaloja Bergenin torilla.
Toistaiseksi mitään geneettisesti muunneltua ruokaa ei ole hyväksytty myytäväksi Norjassa. Kuva Bergenin kalatorilta.AOP

Norjassa halutaan muutoksia geneettisiä elintarvikkeita säätelevään lakiin. Mikäli poliitikot päättävät tukea bioteknologian neuvoston ehdotuksia, geenimuunneltu ruoka voi saapua ensi kertaa norjalaisiin kauppoihin.

Tällä hetkellä Norjassa ei ole yleiskieltoa geenimuunnellulle ruualle, mutta kaikkien tällaisten tuotteiden pitää saada erillinen hyväksyntä viranomaisilta. Nykyiset säännöt ovat hyvin tiukat. Toistaiseksi mitään geneettisesti muokattua ruokaa ei voi myydä.

Uusia sääntöjä esittänyt bioteknologian neuvosto on Norjan hallituksen nimittämä riippumaton asiantuntijaelin, jonka tehtävä on edistää biotekniikan vastuullista käyttöä.

Neuvoston puheenjohtajan Kristin Halvorsenin mukaan Norjan lait kaipaavat päivitystä. Geenimuuntelun avulla voidaan esimerkiksi parantaa kasvien ja eläinten vastustuskykyä taudeille.

– Geneettinen suunnittelu kehittyy nopeasti. Ennen oli suuria eroja kasvien ja eläinten välillä sen suhteen, olivatko ne jalostettuja vai geneettisesti muunneltuja. Nykyään tällaiset erot eivät ole väistämättä yhtä selviä, Halvorsen arvioi Norjan yleisradioyhtiön NRK:n haastattelussa (siirryt toiseen palveluun).

Riskit huolestuttavat

Geenimuuntelua vastustavan kansalaisjärjestön puheenjohtaja Aina Bartmann on huolissaan siitä, että bioteknologisen neuvoston ehdotus heikentää varovaisuusperiaatetta, joka on nykyisen lainsäädännön kulmakivi.

Varovaisuusperiaatteen mukaan kieltoihin on joskus tarpeen ryhtyä, vaikka tuotteen haitasta ei ole täyttä tieteellistä varmuutta.

– Tämä on ympäristölainsäädännön periaate sekä Norjassa että EU:ssa. Se tarkoittaa, että geenimuunnellun tuotteen on osoitettava oleva terveydelle ja ympäristölle turvallinen ennen kuin se voidaan päästää markkinoille, Bartmann sanoo.

Halvorsenin mukaan nyt tehty ehdotus ei poistaisi tuotteille asetettuja terveys- ja ympäristövaatimuksia.

– Myös me ehdotamme, että geenimuunneltuja tuotteita koskevat vaatimukset pysyvät ennallaan. Geenimuunneltujen eliöiden tulisi olla eettisesti kestäviä, sosiaalisesti hyödyllisiä ja edistää kestävää kehitystä. Nämä kriteerit auttavat varmistamaan, että mitään geenimuunneltuja organismeja ei oteta huomaamatta käyttöön Norjassa.

Geenimuunnellut elintarvikkeet ovat herättäneet vastustusta ympäri Euroopan. Protestoijat osoittavat mieltään Puolan Wrocławissa syyskuussa 2011.
Geenimuunnellut elintarvikkeet ovat herättäneet vastustusta ympäri Euroopan. Protestoijat osoittavat mieltään Puolan Wrocławissa syyskuussa 2011.Maciej Kulczynski / EPA

Kolmiportainen luokittelu

Ehdotuksessaan Norjan bioteknologian neuvosto jakaa eliöt kolmeen eri luokkaan sen perusteella, miten voimakkaasti niiden perimää on muokattu.

Alimmalla tasolla muutokset ovat tapahtuneen luonnollisilla tai perinteisillä menetelmillä kuten jalostuksella. Esimerkkinä tällaisesta ovat kasvatetut lohet, jotka eivät pysty lisääntymään villilohien kanssa. Tämänkaltaiset eliöt täytyisi ehdotuksen mukaan jatkossa ainoastaan ilmoittaa viranomaisille.

Seuraavalla tasolla olisivat organismit, joihin on siirretty geenejä toisesta saman lajin edustajasta. Esimerkiksi viljelyperunan kestävyyttä voidaan parantaa siirtämällä siihen geenejä villiperunasta. Tällaiset tuotteet pääsisivät jatkossa markkinoille käytyään ensin läpi nykyistä yksikertaisemman vaikutusarvioinnin.

Viimeisimmässä ryhmässä olisivat eliöt, jotka ovat saaneet geenejä joko muista lajeista tai niihin on lisätty täysin keinotekoisia geenejä. Näitä lajeja käsiteltäisiin tulevaisuudessakin nykyisten säädösten puitteissa. Esimerkiksi paprikan geenejä saanut – ja siksi paremmin kylmää kestävä – banaani kuuluisi tähän luokkaan.

EU-lait vanhentuneet

Kasvibiotekniikan professori Teemu Teeri Helsingin yliopistosta on yllättynyt bioteknologian neuvoston aloitteesta.

– Voihan sitä aina ehdottaa, mutta en kyllä usko, että tämä uusi luokittelujärjestelmä tullaan hyväksymään. Sille tuskin löytyy Norjassa kannatusta. Heillähän on hyvin tiukat säännöt geenimuunteluun, Teeri sanoo.

Euroopassa geenimuunneltuja tuotteita koskevat päätökset tehdään Euroopan unionissa. Norja ei kuulu EU:hun, mutta se noudattaa sisämarkkinoiden sääntöjä.

– Norjassa voidaan käsittääkseni muuttaa sääntöjä vapaammin. Se on sitten eri asia, voidaanko muunneltuja tuotteita viedä ulkomaille. Nyt ehdotettu kolmiportainen luokittelujärjestelmä kuulostaa kovasti samalta kuin Hollannin jokin aika sitten tekemä ehdotus. Se torpattiin EU:ssa nopeasti, Teeri kertoo.

Europarlamentaarikot vastutivat geenimanipuloituja elintarvikkeita maaliskuussa 2010.
Europarlamentaarikot vastutivat geenimanipuloituja elintarvikkeita maaliskuussa 2010.THIERRY SUZAN / EPA

Suomessa noudatetaan EU:n geenitekniikkaa koskevia määräyksiä. Teerin mukaan ongelma on siinä, että EU:sta nouseva lainsäädäntö on vanhentunut.

– EU:n geeniteknologiaan liittyvä lainsäädäntö on peräisin vuosikymmenten takaa. Tuolloin ei pystytty edes kuvittelemaan kaikkia nykypäivän mahdollisuuksia. Nyt näitä sääntöjä sitten yritetään soveltaa nykypäivään.

Sosiaali- ja terveysministeriön yhteydessä toimiva Geenitekniikan lautakunta on Suomessa EU:n geenilakien soveltamista valvova viranomainen. Lautakunnan varapuheenjohtaja Irma Saloniemi allekirjoittaa Teerin näkemyksen tarpeesta uudelle lainsäädännölle.

– Perinteinen geenien siirto on uusien tekniikoiden myötä vähentynyt. Nyt samaan vaikutukseen päästää muokkaamalla suoraa perimää. Lainsäädäntö on hyvin epäselvää sen suhteen, mikä on sallittua ja mikä ei. Olemme joutuneetkin tekemään erilaisia ehdollisia, toistaiseksi voimassa olevia päätöksiä, Saloniemi kuvailee.

Norjassa uuden ehdotuksen on pelätty heikentävän varovaisuusperiaatetta. Teeri ei seiso täysin varauksetta varovaisuusperiaatteen takana. Hän huomauttaa sen myös vaikeuttavan kehitystyötä.

– Minusta geenimuuntelun vastustuksessa päällimmäinen syy ei ole turvallisuus. EU:n tasolla vastustus liittyy enemmän maatalouspolitiikkaan. Jos geenimuunnellut tuotteet sallittaisiin, maataloudessa nousisivat uudet voittajat, Teeri arvioi.

Lähteet: NRK

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Teiden kunnossapito

Rekkakolareissa menetetään joka talvi ihmishenkiä: Teiden talvihoitoon vaaditaan pikaisesti parannusta

Yleisurheilu

BBC: Oscar Pistorius loukkaantui vankilatappelussa

Turkki

Venäjä lainaa Nato-maa Turkille rahaa ohjushankintoihin

Kiina

Vuotanut dokumentti: Kiina rakentaa Pohjois-Korean rajalle pakolaisleirejä