Kokeneet ensihoitajat ihmettelevät autoilijoiden käyttäytymistä liikenteessä: "Ihmiset väistävät suoraan ojaan meitä"

Ambulanssit ovat vuosittain osallisena yli sadassa liikenneonnettomuudessa. Laki ei määrittele ensihoitajille hälytysajokoulutusta pakolliseksi.

ensihoito
Mies ajaa ambulanssia
Markku Pitkänen / Yle

Ensihoitajat kohtaavat kentällä päivittäin tilanteita, jotka jaksavat yllättää vuodesta toiseen. 15 vuotta ensihoitajana työskennellyt Henri Laamanen kertoo, että autojen koko ajan paremmaksi muuttuvat äänieristeet vaikeuttavat ambulanssin huomaamista. Lisäksi moni kuski on ajatuksissaan.

– Ihmiset saattavat säikähtää ambulanssia ja sitten joku ajaa toisen puskuriin, selittää Laamanen.

Laamasen kollega Anssi Ahtiainen kertoo, että hälytysajossa vaikeinta on muiden kuskien toiminnan ennakoimattomuus.

– Olen nähnyt, että ihmiset väistävät suoraan ojaan meitä.

Ahtiainen kertoo tuoreen esimerkin tosielämästä. Hän oli syksyllä ratissa Kehä lll:lla, ja ajoi vasemmanpuoleisinta kaistaa valot ja sireenit päällä. 50–100 metrin päässä ambulanssin edellä ajoi auto. Kaksi kaistaa oikealla oli tyhjänä.

– Auto löi liinat kiinni ja väisti sille kaistalle, missä me olimme. Toki meillä oli tilaa mennä oikealta puolelta ohi, mutta siinä heräsi ajatus, että ai, näinkin voi tehdä, muistelee Ahtiainen.

Laamanen ja Ahtiainen kehottavat muita tiellä liikkujia tarkkailemaan ympäristöään ja hälytysajoneuvon lähestyessä tekemään rauhallisia ratkaisuja.

Henri Laamanen ja Anssi Ahtiainen
Henri Laamanen (vasemmalla) ja Anssi Ahtiainen starttaavat tehtäville Helsinki-Vantaan lentokentän viereiseltä paloasemalta.Markku Pitkänen / Yle

Liikenneturvallisuuden unohtaminen ensihoitoalan oma heikkous

Laki ei tällä hetkellä määrittele ajo-opetusta pakolliseksi ensihoitajille, eikä vuoden vaihteessa voimaan astuva uusi ensihoitoasetus ole muuttamassa tilannetta. Ensihoitajat ajavatkin ensimmäistä kertaa tositilanteessa pillit päällä vasta ensimmäisessä työpaikassaan.

– Näin ei tulisi olla, FinnHEMSin tutkimus- ja kehitysasiantuntija Jukka Pappinen sanoo.

Vastaavaa ei Pappisen mukaan ole poliiseilla tai palomiehillä, joiden opintoihin kuuluu pakollisena auton käsittelyä ja hälytysajoa.

Reilut parikymmentä vuotta ensihoitoalan kanssa tekemisissä olleen Pappisen mielestä ensihoitoala ja työnantajat voisivat tehdä liikenneturvallisuuden eteen nykyistä enemmän töitä.

– Suunnittelu ja kehittäminen on keskittynyt potilaan hoitamiseen ja lääketieteelliseen toimintaan. Tähän muuhun ympärillä olevaan ei ole pystytty tarttumaan. Se on ensihoitoalan ja ensihoitoalalla työskentelevien oma heikkous.

Mies ajaa ambulanssia
Markku Pitkänen / Yle

Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksessa tällä hetkellä työskentelevä Henri Laamanen kertoo, että hänen 15-vuotisella työurallaan on kerran ollut koulutusta, jossa käytiin läpi hälytysajoa. Opiskeluaikana Laamanen pääsi kokeilemaan harjoitusajoa ambulanssilla, mutta hänen mukaansa se ei vastannut työelämän tositilanteita.

Sosiaali- ja terveysministeriön Lasse Ilkan mukaan ambulanssikolarit ja niiden vähentäminen ei ole kovin yksinkertainen asia, sillä kolareissa on osallisena useita osapuolia.

– Tähänhän liittyy liikennekulttuuri kaiken kaikkiaan eli esimerkiksi se, havaitaanko hälytysajossa oleva ambulanssi.

Vakaviakin onnettomuuksia sattuu

Ambulanssit ovat vuosittain osallisena yli sadassa onnettomuudessa eri puolilla Suomea. Suurin osa vakuutusyhtiöiden korvaamista tilanteista on pieniä peltikolareita tai ambulanssin huolimattomasta käsittelystä johtuvia peltivaurioita.

Laamasen mukaan Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen autoja paikkaillaan lähes viikoittain. Tyypillisintä on, että parkkipaikalla ambulanssin kulma tai katto osuu jalkatien kiveykseen tai esimerkiksi lyhtypylvääseen.

Toisinaan käy huonommin. Viime vuosista synkimpänä eli vuonna 2015 yhteensä 33 ihmistä vammautui ja kolme menehtyi kolareissa, joissa ambulanssit olivat osallisena. Suurimmassa osassa onnettomuuksista syy oli ambulanssin kuljettajan.

Grafiikka: Vakavat kolarit, joissa ambulanssi osallisena
Yle Uutisgrafiikka

Onnettomuustietoinstituutin yhteyspäällikön Tapio Koisaaren mukaan vuosittainen vaihtelu on niin pientä, että ambulansseille tapahtuvien kolareiden määrän voidaan katsoa pysyneen viime vuodet ennallaan.

Sosiaali- ja terveysministeriön erityisasiantuntija Lasse Ilkka sanoo, että kokonaistehtävämäärään nähden onnettomuuksia ja vaaratilanteita on ambulansseilla suhteellisen vähän. Vuosittain ensihoidossa on tehtäviä yhteensä noin 900 000.

– Jokainen henkilövahinko on silti liikaa, Ilkka toteaa.

Jukka Pappinen näkee, että kyseessä on potilasturvallisuuskysymys.

– Jos samalla tavalla potilaita esimerkiksi loukkaantuisi väärän lääkehoidon takia, tai tapahtuisi muita virheitä, niin asiaan olisi kiinnitetty aivan toisella tavalla huomiota, sanoo Pappinen.

Hän valmistelee parhaillaan väitöskirjaa ensihoidosta Itä-Suomen yliopistoon.

Lue myös:

"Emme voi lähteä opiskeluvaiheessa ajamaan keskustaan pillit päällä" – Ensihoitajat ajavat hälytysajoa ensimmäistä kertaa vasta tositilanteessa

Kuolleita isiä ja yksinäisiä vanhuksia: Ensihoitajan työvuoro tuo esiin korpiseudun kaikki kasvot

Ensihoitajat ja palomiehet saavat luodinkestävät kypärät ja suojaliivit – syynä on kohonnut uhka-arvio

Ambulanssipotilaiden hoitoon uusi lisä: ensihoitajan kenttäkamera välittää suoraa kuvaa sairaalaan