yle.fi-etusivu

NY Timesin hehkuttama RSO:n itsenäisyyskonsertti suorana klo 15 – Magnus Lindberg: "Väitän, että jokainen suomalainen tunnistaa Finlandian"

Finlandia kajahtaa itsenäisyyspäivän kunniaksi eri puolilla Suomea. Klassinen musiikki on osa identiteettiämme, iloitsee maan tunnetuimpiin nykysäveltäjiin lukeutuva Magnus Lindberg.

suomalainen klassinen musiikki
Radion Sinfoniaorkesteri
Joht. Hannu Lintu, Niina Keitel, mezzosopraano, ja Tuomas Pursio, baritoni. Polyteknikkojen kuoro. Lotta Wennäkoski: Uniin asti. Magnus Lindberg: Tempus fugit. Jean Sibelius: Kullervo. Toimittajana Lotta Emanuelsson.

Klassisella musiikilla Suomi maailmankartalle! Onko lause kulunut latteus vai yksinkertaisesti niin totta?

Varmaan molempia, mutta väite pitää paikkansa. Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti komeili listan ensimmäisenä, kun New York Times julkaisi (siirryt toiseen palveluun) paketin kiinnostavista talvikauden konserteista maailmalla.

Loppuunmyyty konsertti näytetään suorana Yle Areenassa, Yle Teemalla ja Helsingin Musiikkitalon mediaseinällä. Voit aloittaa katselun klo 15 myös tämän jutun pääkuvaa klikkaamalla.

Konsertissa kuullaan kaksi kotimaista kantaesitystä, vuoden aikana kansainvälistä nostetta saaneen Lotta Wennäkosken Uniin asti sekä Suomen maineikkaimpien säveltäjien joukkoon kuuluvan Magnus Lindbergin Tempus fugit.

Jälkimmäinen herätti vilkasta keskustelua maanantaina Helsingin Musiikkitalon taiteilijakahviossa, kun säveltäjä Lindberg ja kapellimestari Hannu Lintu pureksivat teosta harjoitusten jälkeen.

– Hannu bongasi kappaleestani linjoja, jotka ovat yhteydessä Sibeliukseen. Suoria sitaatteja ei ole, mutta olenhan minä Sibeliuksen musiikin kanssa viettänyt koko elämäni. Ehkä se on sointivärien, tunnelman ja temperamentin yhdistelmässä, Lindberg kertoo.

Magnus Lindberg
Magnus Lindberg huomauttaa, ettei klassisella musiikilla ole vastaavaa asemaa Ruotsissa kuin sillä on Suomessa. – Ruotsilla on popmusiikin puoli, josta he voivat olla ylpeitä, ja hyvä niin.Yle

Vuonna 1958 syntynyt modernisti on antanut periaatteilleen ainakin osittain periksi.

– Nuorempana sitä pelkäsi Sibeliuksen ja muiden vaikutusta omaan tekemiseen, mutta tänä päivänä antaa mennä vaan.

"Musiikissa tila ja avaruus ovat suomalaisuutta"

Latteudesta ei klassisen musiikin vientiarvossa ole kysymys, jos Lindbergiltä kysytään. Säveltäjän kotimaalla on merkitystä.

– Yleisö on kiinnostunut juurista. Mistä teokset tulevat? Mitä siellä on tehty aiemmin? Suomalaisuudesta puhutaan aina, kun meidän musiikkiamme soitetaan maailmalla. Vielä enemmän teoksen kotimaalla on merkitystä esimerkiksi kirjallisuudessa, joka on kiinni kielessä. Siinä ilmiö korostuu entisestään.

Vastaavasti ei ole ihme, että musiikilla on toisinaan kansakunnan identiteettiä kohentava vaikutus. Kuunnellapa Finlandia Suomi 100-vuotispäivänä!

Jos Sibeliuksen kaltaisten kansallisromantikkojen musiikkiin suomalaisuus on varta vasten koodattu, sinivalkoisia värejä saattaa aistia myös nykypäivän klassisessa musiikissa.

– Tietty temperamentti kaipaa tilaa ja avaruutta. Selkeyttä. Oma musiikkini ei aina ole selkeää, sillä tykkään myös monimutkaisista asioista, mutta isossa mittakaavassa kyse on siitä. Puhtaudesta. Koen sen hyvin suomalaisena – jopa suomalaisena ennen kuin pohjoismaisena, Lindberg analysoi.

Ruotsia äidinkielenään puhuvalle Lindbergille suomalaisuuden hienoja erityispiirteitä on kaksikielisyys.

– Se on rikkaus, kun meillä on edelleen kaksi virallista kieltä, hän sanoo ja huomauttaa, ettei asialla ole syytä politisoida enempää.

Sibelius on suomalaisten erityisosaamisaluetta

Suomalaista identiteettiä musiikissa etsitään ympäri maata järjestettävissä kaupunginorkestereiden ja pienempien yhtyeiden itsenäisyyspäivän konserteissa. Joillain paikkakunnilla päivää on juhlistettu etukäteen – näyttävästi ja monen orkesterin voimin muun muassa Oulussa.

Lindberg muistuttaa, että jo tarjonnan määrä on suomalaisittain ylpeydenaihe.

– Kun tämän kokoiseen maahan mahtuu 30 orkesteria, niin onhan se fantastista.

Suomi 100 -juhlien itsestäänselvyys on Jean Sibelius. Finlandia kuultaneen lähes kaikissa tilaisuuksissa. Lahteen on tilattu kotimainen kantaesitys, Tapio Tuomelan _Sinfonia nro 3 _ja torstaina Kuopiossa kuullaan suomalaistuneen Itzam Zapatan uusi tilausteos.

Tampereella kuullaan Sibeliuksen lisäksi Uuno Klamia, ja Turussa soivat muun muassa kansanlaulut ja Toivo Kuulan musiikki. Helsingin kaupunginorkesteri tarjosi kotimaista musiikkia eri vuosikymmeniltä ja Kansallisooppera ja -baletti juhlii suomalaisen sävel- ja tanssitaiteen sikermällä.

– Jukka-Pekka Sarasteen kanssa joskus puhuimme siitä, että suomalaisten orkestereiden soundi ainakin osittain rakennetaan Sibeliuksen musiikilla. Sehän on nimittäin myös niin, että sen musiikin soittamiseen tarvittavan soinnin löytäminen on vaikeaa. Kun orkesterit Espanjassa tai Portugalissa soittavat Sibeliusta, niin he tuovat mielellään Suomesta konserttimestarin ohjaamaan soittoa.

Sibeliuksen merkityksen ja rajallisten aikataulujen puolesta on selvää, että moni merkittävä säveltäjä jää Suomi 100 -juhlissa paitsioon. Lindberg muistuttaa puhuvansa aina elävien säveltäjien musiikin esittämisen puolesta, mutta rajaa asian tällä kertaa kuolleisiin säveltäjiin.

– Kyllähän minäkin Sibeliusta itsenäisyyskonserttiin valitsisin, vaikka onhan meillä fantastista musiikkia kaikilta vuosikymmeniltä. Englund, Kokkonen, Bergman, Meriläinen – heitä kaikkia voisi soittaa enemmän Suomessa. Ja paljonko heidän musiikkiaan viedään ulkomaille?

Toisaalta Lindberg tietää, että asian puolesta tehdään jatkuvasti töitä.

– Ilolla olen seurannut, mitä orkesterit ovat tänä vuonna soittaneet, hän huomauttaa ja viittaa esimerkiksi Väinö Raition musiikin saamaan huomioon.

Vanhemmille polville suomalaisuus ei ollut itsestäänselvyys

Lindberg säveltää parhaillaan teoksia Berliinin filharmonikoille ja Lontoon filharmoniselle orkesterille. Jälkimmäinen tilasi teoksen ensimmäisen maailmansodan päättymisen satavuotispäivälle marraskuuksi 2018.

– Päivässähän ei ole mitään juhlistettavaa. Ensimmäinen maailmansota ei johtanut yhtään mihinkään. Ratkaisin asian säveltämällä teoksen Edith Södergranin (1892–1923) teksteihin. Hänen luova kautensa oli maailmansodan aikoihin.

Entä toinen maailmansota, jonka tapahtumat nekin ovat Suomen itsenäisyyden kannalta ratkaisevia?

– Pidämme itsestään selvänä sitä, että elämme vapaassa Suomessa. Isäni oli veteraani. Vanhemmille sukupolville suomalaisuus ei todellakaan ollut itsestään selvää. Siinä hengessä olen ehdottomasti mukana kunnioittamassa heitä, jotka ovat tehneet itsenäisyyden puolesta töitä.

Juuri tänään kotimaiset teokset soivat ehkä tavallista sinivalkoisempina. Lindberg muistuttaa, että Suomessa klassinen musiikki on osa identiteettiä.

– Väitän että jokainen suomalainen tunnistaa Finlandian.

Radion sinfoniaorkesterin itsenäisyyspäivän konsertti suorana Yle Areenassa ja Yle Teemalla tänään klo 15.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja