Koe uusi yle.fi

Yhteisvastuuta vai markkinakuria? Kolme tärppiä Suomen vieroksumaan euroalueen syventämiseen tänään

Rahaliiton uudistaminen on Euroopan isoimpia ja kiistanalaisimpia poliittisia hankkeita. Tänään kuullaan, mihin suuntaan EU haluaa euroaluetta viedä.

euroalue
Jean-Claude Juncker
Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker esitteli omia ajatuksiaan euron kehittämisestä linjapuheessaan syyskuussa.Mathieu Cugnot / EPA

BRYSSEL Euroopan komissio kertoo iltapäivällä, millaisia muutoksia se esittää rahaliitto EMU:un. Itsenäisyyspäivästä huolimatta ehdotusta seurattaneen tarkasti Suomessa, jonka hallitus vastustaa tiukasti yhteisvastuun kasvattamista euroalueella.

Näitä kolmea asiaa kannattaa seurata komission esityksessä:

1. Suomalaisia euroja Belgian työttömille – vai kukin vastaa omistaan?

Rahaliiton perusominaisuus on, että eri euromaat voivat olla samaan aikaan hyvin erilaisissa tilanteissa. Esimerkiksi Belgiassa voi olla lama kun Suomella menee lujaa.

Otetaan kuvitteellinen tilanne: Belgian talous sakkaa, työttömyys nousee jyrkästi. Valtion verotulot laskevat ja työttömyysmenot nousevat. Belgia joutuu ottamaan nopeasti paljon lainaa markkinoilta tilanteen hoitamiseen.

Valtion velan korot nousevat, velanhoitomenot kasvavat. Valtio horjuu maksukyvyttömyyden partaalla.

Samaan aikaan esimerkiksi Suomella menee loistavasti. Vienti vetää, budjetti on reilusti plussalla ja viimeinenkin työtön on saatu sorvin ääreen. Valtion kirstussa on rahaa.

Euroalue on pulman edessä. Keskuspankissa päätetty rahapolitiikka on sama Suomelle ja Belgialle, vaikka maiden tilanteet ovat päinvastaiset.

Olisiko järkevää käyttää Suomen ylijäämää helpottamaan Belgian alijäämää? Tämä olisi ääriesimerkki hallituksen vieroksumasta yhteisvastuusta.

Komissio pyöritteli ideapaperissaan keväällä vaihtoehtoja mekanismeiksi, joilla tällaisia suhdanne-eroja voitaisiin tasata. Mukana oli esimerkiksi eurooppalainen työttömyysvakuutusrahasto ja ns. pahan päivän rahasto, johon kerättyä rahaa voitaisiin käyttää ahdinkoon joutuneen jäsenmaan tukemiseksi.

Kolmas samansuuntainen malli olisi euroalueen budjetti. Komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker sanoi syyskuussa, että oma budjetti on syytä perustaa, mutta osaksi EU:n budjettia.

Suomi ei ennalta täysin tyrmää ajatusta eurobudjetista. Mutta rahojen pitää löytyä nykyisen budjetin sisältä, eikä euroalueen budjettia saisi hallituksen mielestä käyttää suhdanteiden tasaamiseen.

Jos komissio esittää tänään Junckerin näkemyksen mukaisesti euroalueen budjettia EU-budjetin sisälle, sen koko jää väkisinkin pieneksi.

Unionin budjettiin pääsevät nimittäin vaikuttamaan kaikki 27 jäsenmaata. Euron ulkopuoliset kahdeksan maata tuskin haluavat ryhtyä rahaliiton suhdannetasauksen maksumiehiksi.

Helpotus hallitukselle, siis.

Talouskomissaari Pierre Moscovici esitteli komission maakohtaisia suosituksia Brysselissä maanantaina.
Talouskomissaari Pierre Moscovici.Olivier Hoslet / EPA

2. Brysselin kirstunvartijan paikka auki?

Ajatus budjetista herättää kysymyksen siitä, kuka rahojen käytöstä päättäisi. Juncker ilmoitti puheessaan kannattavansa Euroopan valtiovarainministerin tehtävän perustamista.

Ministeri toimisi samalla talouskomissaarina ja 19 euromaasta koostuvan euroryhmän puheenjohtajana. Hän hallinnoisi toimenpiteitä ja välineitä, joilla tuetaan rahoitusvaikeuksiin joutuneita jäsenmaita.

Näihin välineisiin voitaisiin komission visioissa mahdollisesti lukea myös hätärahastoksi perustettu Euroopan vakausmekanismi EVM, joka pystyy tarvittaessa torjumaan rahoituskriisiä 500 miljardin euron lainoituskassalla.

Siis ministeri, jonka näpeissä olisi komission talouspääosasto, euroalueen budjetti ja satojen miljardien hätälainoittaja. Mahdollisesti myös valtuudet ohjailla jäsenmaiden taloudenpitoa.

Yhteisvastuulinjaa kavahtava Suomen hallitus ei lämpene ajatukselle.

- Suomi ei näe tarvetta eikä perusteita luoda uutta toimielintä euroalueen valtiovarainministerin tai valtiovarainministeriön muodossa, kuuluu valtioneuvoston hyväksymä linjaus.

Ihmisiä kulkee kadulla mielenosoituslakanoiden kanssa, etualalla kaksi naista.
Ateenalaiset osoittivat mieltään hätälainan kovia ehtoja vastaan.Orestis Panagiotou / EPA

3. Eurooppa haluaa hoitaa itse omat talouskriisinsä

Euroopan vakausmekanismi EVM perustettiin velkakriisin keskellä EU:n ulkopuoliseksi laitokseksi. Se on euromaiden välisellä sopimuksella perustettu kansainvälinen rahoituslaitos, ei siis unionin toimielin.

Juncker sanoi puheessaan, että EVM pitäisi siirtää osaksi EU-lainsäädäntöä. Samalla sen nimi muuttuisi Euroopan valuuttarahastoksi, Washingtonissa toimivaa Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää mukaillen.

Nimen muutos tuonee mukanaan muutoksia myös tehtäviin. Rahasto voisi saada nykyistä laajemmat valtuudet hätälainojen ehdoista sopimiseen. Näin jatkossa ei välttämättä olisi enää tarvetta houkutella IMF:ää pulaan joutuneiden euromaiden lainoittajaksi. Rahasto kun on nähty talouskurin viime käden takuumiehenä.

Komissiossa on pyöritelty myös ajatusta siitä, että EVM:lle pitäisi antaa valtuudet järjestellä uudelleen rahoitusvaikeuksiin joutuneiden jäsenmaiden julkista velkaa.

Siis asettaa uudelleen maksuaikoja, korkoja tai jopa perua velkojien saatavia. Ja jos EVM tuodaan osaksi EU-lainsäädäntöä, vastaan tulee myös kysymys siitä, miten siellä tehdään päätöksiä.

Nykyisin rahoituspäätökset vaativat kaikkien osakasmaiden yksimielisyyden. Voitaisiinko jatkossa siirtyä määräenemmistöpäätöksiin?

Suomi ei ennalta torppaa ajatusta Euroopan valuuttarahastosta, mutta asettaa muutoksille tiukat reunaehdot. EVM:ää ei hallituksen mielestä pidä muuttaa unionin toimielimeksi. Päätökset pitää jatkossakin tehdä yksimielisesti.

Mutta velkajärjestelyissä EVM:lle voitaisiin hallituksen mielestä antaa roolia.

_Lähteet: Jean-Claude Junckerin Unionin tila 2017 -puhe (siirryt toiseen palveluun); Komission pohdinta-asiakirja talous- ja rahaliiton syventämisestä (siirryt toiseen palveluun); Valtioneuvoston perusmuistio: EMU:n kehittäminen (siirryt toiseen palveluun)_

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Facebook

Entinen Facebook-johtaja kritisoi voimakkaasti somea:

"Huonot näyttelijät voivat manipuloida ihmisjoukkoja tekemään mitä haluavat"

Tuloerot

Yli puolet Ruotsin naisten maajoukkueen kiekkoilijoista harkinnut lopettamista: "Olemme liian huonoja saadaksemme lisää rahaa"

Kittilä

Kittilän vs. kunnanjohtaja: Syytetyt luottamushenkilöt pois päätöksenteosta

Lähi-itä

Israelin Suomen suurlähettiläs: Olemme valmiita neuvottelemaan Jerusalemista