yle.fi-etusivu

Suomen sotahistorian synkkä päivä jätti syvät arvet – 46 Rantasalmen miestä kaatui samana päivänä samaan paikkaan

Viikko ennen talvisodan päättymistä 6.3.1940 koettiin Laatokan Petäjäsaaressa tulihelvetti, johon kaatui 46 miestä Rantasalmelta ja 23 miestä Nilsiästä.

Taistelussa kuolleet sotilaat
Rantasalmen sankarihautausmaan muistolaatta on kiinnitetty Petäjäsaaresta tuotuun kiveen.
Muistolaatta on kiinnitetty Petäjäsaaresta tuotuun kiveen.

Talvisota päättyi rauhaan 13. maaliskuuta. Viikkoa aiemmin Suomen kannalta tilanne rintamalla oli kriittiinen. Valtiojohto neuvotteli rauhasta.

Suomi oli onnistunut pysäyttämään Neuvostoliiton suurhyökkäyksen Pitkärantaan Laatokan koillispuolella. Neuvostojoukot olivat onnistuneet jo tunkeutumaan kymmeniä kilometrejä Suomen silloisen rajan sisäpuolelle. Tavoite oli murtaa suomalaislinjat ja katkaista yhteys Laatokan pohjoisosista Suomenlahdelle Viipurin lähistölle.

Suomalaiset onnistuivat rakentamaan jo tammikuussa niin kutsutun Kitilän-Koirinojan motin, jonka sisällä oli ilmeisesti yli 20 000 Jalkaväkidisioona 168:n neuvostosotilasta. Suomalaiset olivat miehittäneet muutamia Pitkärannan läheisyydessä sijaitsevia Laatokan saaria. Niistä käsin pystyttiin vaikeuttamaan motitettujen neuvostojoukkojen huoltoa.

Petäjäsaarta piti hallussaan JR35:n kuudes komppania. Saari on puolisen kilometriä leveä ja vajaat kaksi kilometriä pitkä. Rantasalmen ja Nilsiän miehistä pääosin koostunut komppania teki iskuja huoltokolonniin ja pommitti jäähän leveitä railoja. Puna-armeija oli jo saanut haltuunsa muita lähistön saaria, joten Petäjäsaaren merkitys oli korostunut.

Puna-armeija oli yrittänyt useita kertoja tuhota suomalaisten asemat saarissa ja turvata näin huoltotien mottiin. Kuudes maaliskuuta puna-armeija iski Petäjäsaareen ennennäkemättömällä voimalla.

Kahden tunnin tykistökeskityksen jälkeen kymmenet pommikoneet kylvivät tuhoa, jalkaväki tuli panssarivaunujen suojaamina jään yli ja tulitti suomalaisten asemat palasiksi. Vain muutama saaren puolustaja selvisi tulimyrskystä hengissä.

Kuudennen komppanian päällikkö oli tiettävästi vielä edellisiltana hiihtänyt 15 kilometrin päähän (Savon Sanomat 1.3.2015) (siirryt toiseen palveluun) pataljoonan komentopaikalle pyytämään joko lisää voimia tai lupaa vetäytyä. Kumpaakaan ei luvattu.

Jukka Putkinen on sotahistorian harrastaja, joka on tehnyt 20 matkaa Petäjäsaareen.
Jukka Putkinen.Petri Vironen / Yle

Useita sukulaisia kaatui saareen

Petäjäsaareen jäi lopulta 118 vainajaa. Kymmenen pelastui. Rantasalmelaisia jäi Petäjäsaareen 46, nilsiäläisiä 23, kaikki yhden päivän aikana kaatuneina.

– Se on enemmän kuin mistään muusta pitäjästä yhtenä päivänä suhteellisesti, rantasalmelainen sotahistorian harrastaja Jukka Putkinen sanoo.

Putkisen suvusta Petäjäsaaressa taisteli kaksi setää, tädin mies ja vaimon eno. Vain toinen sedistä selvisi tulimyrskystä. Hän kaatui kesällä 1941 Impilahdella.

Jukka Putkisen isä ja toisen tädin mies selvisivät hengissä, mutta haavoittuivat jatkosodassa.

– Petäjäsaaren lisäksi Rantasalmea kohtasi toinen suuren surun päivä. Uukuniemellä meni yhdessä taistelussa kolmisenkymmentä rantasalmelaista, Jukka Putkinen muistuttaa.

Rantasalmen kohtalokasta päivää muistetaan nykyisin vuosittain 6. maaliskuuta ja itsenäisyyspäivänä.

Jukka Putkinen on ollut tekemässä kolmea rantasalmelaisten sotakokemuksista kertovaa kirjaa. Putkinen on käynyt eri ryhmien kanssa 20 kertaa Petäjäsaaressa. 2013 saareen siunattiin muistolehto piispa Seppo Häkkisen johdolla.

– Minun lapsuudessa ja nuoruudessa 1950- ja 1960-luvuilla näistä asioista puhuivat sodan käyneet miehet vain keskenään. Muuten niistä oltiin hiljaa.

Rantasalmen suuri menetys pukeutui mustiin väreihin saman vuoden elokuussa, jolloin kirkonmäellä pidettiin suuret sankarihautajaiset, neljä kuukautta kammottavien tapahtumien jälkeen.

– Tässä oli neljä tuhatta kuntalaista seuraamassa hautajaisia. Tyhjät arkut hautaan laskettiin, sillä ei miehistä tainnut jäädä mitään jäljelle, Jukka Putkinen arvelee.

Surun määrä ei voi edes ymmärtää

Tiistaina aamupäivällä Rantasalmen koululaiset marssivat kynttilöiden kera sankarihaudoille ja kansalaissodan muistopatsaalle. Petäjäsaaren murheelliset tapahtumat seuraavat paikkakunnan elämässä tarinoiden muodossa.

– Rantasalmella on paljon isoja vanhoja sukuja, joissa muistetaan Petäjäsaaressa ja muissakin taisteluissa kuolleita sukulaisia. Heistä kerrotaan myös nykyisille lapsille, kertoo yläkoulun opinto-ohjaaja Sari Leppiniemi.

Leppiniemelle Petäjäsaaren tapahtumat ovat tuttuja myös lapsuuden kautta, sillä hän on kotoisin Nilsiästä. Sotavuosista vaiettiin pitkään, mutta hänen sukupolvelleen ne ovat tuttuja lapsuudesta lähtien.

– Oli tietyt vuosikymmenet, jolloin sota haluttiin unohtaa ja painaa taka-alalle. Minun aikana ne ovat tulleet uudelleen, niistä halutaan tietää ja niitä halutaan arvostaa.

Seurakunnan nuoriso-ohjaajana työskentelevä Jussi Halme pohti, että 46 miestä koskevan suru-uutisen saapuminen pitäjään on ollut tapaus, jota jälkipolvien on mahdoton ymmärtää.

– En muista, että omassa nuoruudessani Kainuussa näitä olisi niin paljon muisteltu, mutta täällä Savon suunnalla tapahtumilla ja ehkä itsneäisyyspäivällä on suurempi merkitys, pohtii Rantasalmen seurakunnan nuoriso-ohjaajana työskentelevä Jari Halme.

– Sitä ei pysty edes käsittämään nykyajan näkökulmasta, millainen kollektiivinen suru on paikkakunnalla ollut. Sen jälkeen kai muutetttiinkin tapoja niin, ettei saman kylän miehiä laitettu enää samoihin pataljooniin.

– Itse ajattelen, että yksi yllättävä kuolemantapaus on iso kollektiivinen suru on iso asia. Mutta Petäjäsaaresta tuli tieto niin moneen taloon samana päivänä.

Jari Halme ja Sari Leppiniemi Petäjäsaaren muistomerkillä.
Jari Halme ja Sari Leppiniemi.Petri Vironen / Yle

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

New York

New Yorkin vilkkaimman bussiaseman luona yritettiin pommi-iskua – tekijä otettu kiinni

Golden Globe

Tom of Finland ei saanut Golden Globe -ehdokkuutta

Turistibussi

Kauppiaat hämillään itärajalla:

Venäläisten jättiostokset jäihin bussikiellon takia

Länsimetro

Länsimetron seuraava vaihe saattaa saada apuja ulkomailta saakka – vanhat virheet halutaan välttää palkkaamalla uutta osaamista