yle.fi-etusivu

7+1 syytä, jotka johtivat Suomen itsenäistymiseen Venäjästä – "Väki lähtee barrikadeille viimeistään silloin, kun leipä loppuu"

Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle alkoi vuonna 1809 suuriruhtinaskunnan aika, mutta suomalaisia yhdisti vain kieli ja vanhat lait. Reilussa sadassa vuodessa syntyi suomalainen identiteetti ja Suomi kasvoi valtioksi Venäjän valtion sisällä.

Suomen historia
Keisari Aleksanteri I kertova näyttely järjestettiin Turun linnassa
Aleksanteri I:n aikana syntyivät ensimmäiset vallankumoukselliset liikkeet. Venäläiset upseerit toivat mukanaan ajatuksia ihmisoikeuksista, edustuksellisesta hallituksesta ja kansanvallasta.YLE / Simo Kymäläinen

Tietokirjailija Ilkka Enkenberg on kirjoittanut useita teoksia Suomen historiasta ja vielä useamman sotahistoriasta. Espoolainen Enkenberg on myös Maailman Historia -lehden toimittaja. Siihen hän kirjoittaa lähinnä Suomen historiasta.

Kirjassaan 1917 – Suomen synty Ilkka Enkenberg käy läpi vuosia 1808–1918. Suomen sodan seurauksena Venäjä valloitti Suomen Ruotsilta ja alkoi suuriruhtinaskunnan aika, joka päättyi maamme itsenäistymiseen vuonna 1917.

Osana Venäjää suomalaisten kansallistunne alkoi kasvaa ja käsitys omasta valtiosta alkoi hahmottua.

Mitkä seikat johtivat lopulta Suomen itsenäistymiseen? Siihen Ilkka Enkenberg listasi seitsemän syytä.

1. Venäjän valistunut itsevaltias keisari Aleksanteri I

Venäjän keisari ja Suomen suuriruhtinas Aleksanteri I (1777–1825) halusi toteuttaa valistuneen itsevaltiaan ihannetta. Hän halusi delegoida osan vallastaan muille.

– Se helpotti hänen elämäänsä myös, sanoo Ilkka Enkenberg.

Suomalaiset säädyt kokoontuivat keväällä 1809 Porvoossa valtiopäiville keisarin määräyksestä. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa. Suomea ei liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas oli Aleksanteri I.

Emanuel Thelningin maalaus Porvoon valtiopäivien avajaiset vuodelta 1812
Porvoon valtiopäivät olivat Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen.Otava

– Aleksanteri I halusi pitää suomalaiset tyytyväisinä ja hiljaisina. Suomen yläluokassakin oli yllättävän paljon valmiutta vaihtaa monarkkia.

Vaihtoa venäläiseen hallitsijaan ei pidetty kovin huonona, varsinkaan kun Ruotsilla ei ollut suurta intoa puolustaa Suomea.

2. Kreivi Gustaf Mauritz Armfeltin suora yhteys keisariin

Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt (1757–1814) oli hovimies, diplomaatti ja jalkaväen kenraali, joka toimi Pietarissa Suomen Asiain Komitean ensimmäisenä puheenjohtajana ja vuosina 1812–1813 virkaa tekevänä Suomen kenraalikuvernöörinä.

– Kreivi Gustaf Mauritz Armfelt oli temperamenttinen ja äkkipikainen mies, mutta hänellä ja Aleksanteri I:llä synkkasi hyvin. Suomi pääsi näin kertomaan omista asioistaan ja omalta kannaltaan suoraan keisarin korvaan.

Ilkka Enkenbergistä onkin mielenkiintoista, kuinka paljon historian suuriin linjoihin voivat vaikuttaa yksittäiset asiat ja yksittäiset ihmiset.

– Armfeltin ja Aleksanterin toveruussuhde oli ihan selvästi yksi niistä.

3. Virkavaltaisuuden aika ja Kalevala

Porvoon jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu kokoon 54 vuoteen. Tätä pitkää valtiopäivien välistä aikaa nimitetään virkavaltaisuuden ajaksi.

Elämää pyörittivät virkamiehet ja mitä vähemmän Suomesta kuului keisarin korvaan, sen parempi suomalaisille.

– Virkakoneisto keskittyi lähinnä suitsimaan yli-innokkaita ylioppilaita. Muutkin edellä kulkijat alkoivat jo huutelemaan, että Suomi onkin valtio, mutta se huutelu meni vielä tyhjille saleille.

Omasta valtiosta haaveilleita ei vielä silloin syytetty kansankiihottamisesta, koska he arvostelivat lähinnä sensuuria.

Kalevalakirjoja hyllyssä.
Kalevala perustuu Elias Lönnrotin vuodesta 1828 alkaen kokoamiin suomalais-karjalaisiin kansanrunoihin.Kalevi Rytkölä / Yle

Åbo Morgonbladet -lehdessä kirjoitettiin jo kansallistunteesta, mutta suomalaisille se oli vielä vieras käsite. Suomi koostuu lähinnä eri heimoista, on savolaisia, karjalaisia ja hämäläisiä. Suomalaisiksi sanottiin lähinnä heitä, jotka asuivat nykyisen Varsinais-Suomen alueella.

Sitten ilmestyi Kalevala. Kielentutkija ja lääkäri Elias Lönnrotin (1802–1884) kokoama kansalliseepos ilmestyi ensimmäisen kerran 1835.

Kalevalalla oli suuri merkitys suomalaisen kansallistunteen luojana.

– Johan Vilhelm Snellmanin (1806–1881) ja muiden suomalaisuuden brändin rakentajien idea oli rakentaa suomalainen identiteetti kielen ja kansan historian varaan. Molempia aukkoja tuli paikkaamaan Kalevala, jossa kirjoitettiin Suomen kulttuurihistoriaa. Teos herätti huomiota ulkomaita myöten.

4. Ajatus kansallisvaltiosta syntyi ja kansakouluissa luettiin Vänrikki Stoolia

1860-luvulla alkoi hahmottua ajatus Suomesta kansallisvaltiona. J. V. Snellman kirjoitti lehteen, että Suomi on valtio. Se herätti laajan keskustelun.

– Kadettikoulun oppimateriaaliksi tarkoitetussa kirjasessa puhuttiin Suomen laeista, mutta ei Suomesta valtiona. Se sai Snellmanin ottamaan kantaa, ja hän esitti hyvin vahvasti, että Suomi on valtio ja Suomea pitää kutsua valtioksi. Kohta koko suomalainen lehdistö kirjoitti, että Suomi on valtio.

Venäjään kuulunut Puola nousi kapinaan vuonna 1863 ja se tukahdutettiin verisesti. Suomi oli sen jälkeen Venäjän vallan alla ainoa suuriruhtinaskunta, jolla oli autonominen asema.

Vänrikki Stoolin tarinat
Vänrikki Stoolin tarinat on runoteos, joka ilmestyi ruotsinkielisenä kahdessa osassa vuosina 1848 ja 1860.Jyrki Lyytikkä

Ensimmäiset kansakoulut perustettiin Suomeen 1850-luvulla. Tietokirjailija Ilkka Enkenberg painottaa myös kansakoulun merkitystä.

– Siihen aikaan suomenkielistä kirjallisuutta oli vähän. Kaikki lukivat esimerkiksi Vänrikki Stoolin tarinoita kansakoulussa. Niinpä se kuva, joka siellä annetaan suomalaisuudesta vaikkapa Sven Tuuvan hahmossa, vaikutti hyvin moneen sukupolveen.

Enkenberg näkeekin yhtäläisyyden siinä, millainen sotilaskuva Sven Dufvan ja talvisodassa taistelleiden suomalaisten välillä oli.

– Se on varmaan aika lähellä sitä samaa kuvaa.

5. Aleksanteri III ja Helmikuun manifesti

Aleksanteri II, joka oli ollut Suomelle myötämielinen hallitsija, murhattiin pommiattentaatissa keväällä 1881. Valtaan nousi Aleksanteri III, joka oli konservatiivinen hallitsija. Hän halusi yhdistää Suomen tullilaitoksen, postin ja verotuksen osaksi Venäjää.

Puolan verisen kapinan jälkeen Venäjällä oli käynnistynyt keskustelu Suomen ja Puolan asemasta. Nuo maat kun olivat alkaneet pitää itseään valtioina.

– Tämä keskustelu voimistui pikkuhiljaa ja keisarin vaihtuessa nämä konservatiiviset mielipiteet saivat yhä enemmän tilaa, kertoo Enkenberg.

Venäjän hallintokoneistosta alkoi kuulua ihmettelyä, miksi Suomella oli vielä autonominen asema.

– Kun venäläiset ylimykset hankkivat kesämökkejä Karjalankannakselta, niin he joutuivat käymään suomalaisten byrokraattimyllyn läpi, ennen kuin saivat hankituksi edes tontin. Venäläisten mielestä Karjalankannas oli kuitenkin heidän omaa takapihaansa.

Venäjän keisari Aleksanteri III ja keisarinna Maria Fjodorovna.Pavlovsk Palace museum

Sen lisäksi venäläisiä ärsytti suuresti, kun heidän piti maksaa suomalaisille tullia, jos toi kesämökilleen viinejä. Se oli monen viinilasissa viimeinen pisara. Tilanne kiristyi.

Aleksanteri III:n jälkeen valtaan tullut keisari Nikolai II antoi vuonna 1899 Helmikuun manifestin. Siinä keisari määritteli, mikä on yleisvaltakunnallista lainsäädäntöä ja mikä Suomen paikallista lainsäädäntöä.

Suomalaisten mielestä kyseessä oli valtiokaappaus, sillä yleisvaltakunnallinen laki ei vaatinut Suomen säätyjen hyväksyntää. Suomalaiset katsoivat sen kaventavan Suomen autonomista asemaa.

– Tämä on se hetki historiassa, kun tuli julkiseksi se, miten kansallistunne läpäisi koko kansan. Vain yhdessätoista päivässä kerättiin puoli miljoonaa nimeä manifestia vastustavaan adressiin. Suomalaiset halusivat uskoa, ettei Nikolai II tiedä mitä hän tekee. Mutta keisari ei ottanut adressia tuonutta suomalaisvaltuuskuntaa edes vastaan.

6. Kutsuntalakot ja jääkärit hakevat tukea Saksasta

Ruotsalaiset olivat koko ajan toimineet aktiivisesti suomalaisten tukena, kun kansallistunnetta oli herätetty liekkeihin. He olivat toimittaneet rajan yli vaivihkaa kaikenlaista kirjallista materiaalia.

Vastarinta venäläisiä kohtaan nousi.

Mies lukee kirjaa jonka nimi on 1917.
Ilkka Enkenberg kirjoittaa säännöllisesti Suomen historiasta.Miki Wallenius / Yle

Kun Suomen armeijaa pyrittiin integroimaan osaksi Venäjää, syntyivät kutsuntalakot. Maanalainen passiivisen vastarinnan järjestö Gagalin järjesti näitä lakkoja ja ohjeisti kirkkojen pappeja, etteivät he lukisi kirkonmenoissa kutsuntailmoituksia.

Lakot tehosivat ja suomalaiset välttivät Venäjän armeijan.

Mutta politiikassa kuohui. Suomen suuriruhtinaskunnan eduskunnat hajotettiin useita kertoja peräkkäin. Senaatti miehitettiin joko venäläisillä tai venäläismielisillä.

– Usein vielä upseereilla, joten senaattia kutsuttiin sapelisenaatiksi.

Tuli ensimmäinen maailmansota. Suomalaiset jääkärit päättivät ryhtyä valtiopetokseen. He uskaltautuivat hakemaan sotilaskoulutusta Venäjän vihollismaasta Saksasta. Tarkoitus oli tarvittaessa asevoimin irrottautua Venäjästä.

– Tässä oli jo tosi kyseessä. Jääkäreidenkin pääosa oli ruotsinkielisiä ylioppilaita. Näkyi siis sama jatkumo 1800-luvun alun kansallistunteen luomisessa ja toteuttamisessa, kuten myös jääkäriliikkeen luomisessa.

7. Venäjän vallankumous

Tilanne Venäjällä paheni. Vuonna 1917 tapahtui kaksi vallankumousta ja keisarikunta kaatui. Saksalaiset hoputtivat suomalaisia, että nyt olisi tilaisuus julistautua itsenäiseksi, kun Venäjän bolševikkihallitus oli vielä heikko.

Suomen senaatti teki esityksen uudeksi hallitusmuodoksi 4. joulukuuta ja eduskunta hyväksyi esityksen 6. joulukuuta 1917.

Jotta muutkin valtiot voisivat tunnustaa Suomen, oli itsenäistymisjulistukselle kuitenkin saatava Venäjän tunnustus.

Vladimir Lenin
Lenin ei olisi ollenkaan halunnut tavata Svinhufvudia, mutta suostui lopulta lyhyeen keskusteluun bolsevikkien päämajan Smolnan käytävällä vuoden 1917 viimeisillä hetkillä. AOP

Itsenäisyyssenaatin puheenjohtajaksi oli valittu Pehr Evind Svinhufvud (1861–1944), joka vastentahtoisesti matkusti 30. joulukuuta Pietariin hankkimaan Venäjän tunnustusta maan itsenäisyydelle. Kansankomissaarien neuvosto tekikin myönteisen päätöksensä 31. joulukuuta 1917.

Suomalaiset halusivat vielä ennen kotiinpaluuta tavata valtaan nousseen Leninin henkilökohtaisesti. Se onnistui.

– Svinhufvud ja Lenin kättelivät varmaan hyvin sähköisen kättelyn Pietarin Smolnassa, Ilkka Enkerberg arvelee.

Miehet eivät voineet sietää toisiaan.

+1: Sisällissota ja Suomesta tulee lopulta riippumaton

Suomen sisällissota käytiin Suomen senaatin ja sitä vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan joukkojen välillä talvella ja keväällä 1918. Senaatin joukkoja sanottiin valkoisiksi ja kansanvaltuuskunnan joukkoja punaisiksi. Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta puolestaan valkoisia.

– Kun Venäjän uhka poistui, niin kaikki Suomen sisäiset ristiriidat kulminoituivat. Sekä punaisissa että valkoisissa oli radikaaleja aineksia, joiden käsiin lipui liikaa valtaa, arvelee Ilkka Enkenberg.

Lapsi leikkii kadulla Tampereella sisällissodan päätyttyä.
Kuva Aaltosenkadulla Tampereelta pian sisällissodan päättymisen jälkeen huhtikuussa 1918.Tampere 1918, Oscar Sundberg / Vapriikin kuva-arkisto

Ilkka Enkenberg uskoo, että yksi laukaiseva tekijä sisällissotaan oli yksinkertaisesti nälkä. Näin oli käynyt muuallakin.

– Nälkä oli taustalla niin Venäjän ja kuin Ranskankin vallankumouksessa. Väki lähtee barrikadeille viimeistään silloin, kun heiltä loppuu leipä.

Sisällissodan jälkeen Saksa sai hyvin vahvan roolin Suomen sisäpolitiikassa.

– Suomella oli lyhyen aikaa jopa saksalainen kuningas, kunnes Saksa hävisi maailmansodan. Niin Suomesta tuli tasavalta ja Saksan joukot poistuivat maasta.

– Se oli viimeinen niitti sille, että Suomesta tuli riippumaton.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja