Koe uusi yle.fi

Urheilijat pikavisiitillä satavuotisjuhlassa – Naishiihtäjät jatkavat heti aamulla kohti maailmancupia

Nuoret urheilijat astelivat linnaan kokeneiden kävijöiden rinnalla.

Linnan juhlat
Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ja puoliso Tom Gustafsson Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla Helsingissä.
Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen ja puoliso Tom Gustafsson Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla Helsingissä.Jussi Nukari / Lehtikuva

Hiihtäjä Aino-Kaisa Saarinen matkusti Suomi 100 -juhlaan muiden maajoukkuehiihtäjien kanssa Norjan Lillehammerista, joka oli maailmancupin kisapaikkana viikonloppuna.

Lahdessa viestin MM-pronssille hiihtäneet naishiihtäjät, Saarisen ohella juhlien ensikertalaiset Laura Mononen ja Kerttu Niskanen, jatkavat heti torstaiaamuna kohti Sveitsin Davosia ja viikonlopun maailmancupia.

– Juhlien jatkot jäävät kyllä väliin, Saarinen sanoi.

Kokeneena Linnan juhlien kävijänä Saarinen, 38, ei enää jännitä iltaa. Etenkin ensimmäisellä kerralla presidenttiparin kättely oli hermoja koetteleva kokemus, mutta sen jälkeen helpotti.

– Odotan uusia, kivoja kohtaamisia. Juhlissa ajautuu aina juttelemaan uuden ihmisen kanssa, ja se on tosi kivaa.

Naishiihtäjien ohella Linnassa juhlivat muun muassa maailmanmestari Iivo Niskanen ja MM-pronssimitalisti Matti Heikkinen. Takavuosien hiihtosankareista paikalla ovat muun muassa Siiri Rantanen ja Helena Takalo.

Elias Kuosmanen: "Mielenkiinnolla ja innolla olen odottanut tapahtumaa"

Asepalvelusta suorittava painija Elias Kuosmanen valmistautui itsenäisyyspäivän vastaanottoon edellisviikolla järjestetyssä sotaharjoituksessa. Ensimmäistä kertaa Linnan juhliin päässyt 23-vuotiaiden EM-kisojen hopeamitalisti ennakoi juhlalta kahta kohokohtaa, presidentin kättelyä ja sotaveteraanien kohtaamista.

– Olen päässyt palveluksessa pariin kertaan metrien päähän presidentistä, joten nyt on hieno päästä Linnaan kutsuttuna kättelemään häntä, Kuosmanen kertoi.

– Mielenkiinnolla ja innolla olen odottanut tapahtumaa, erityisesti sotaveteraanien kohtaamista. Veteraanit ovat juhlan päätähtiä, vaikka mukaan on kutsuttu myös paljon nuoria.

Kuosmasen mielestä on hienoa, että satavuotiasta Suomea juhlivat veteraanit ja tulevaisuutta edustava nuoriso yhdessä.

– En osaa sanoa, miten nuorten määrä vaikuttaa juhlien tunnelmaan, kun olen mukana ensi kertaa. Jonkinlaista nuorekkuutta siitä ehkä tapahtumaan tulee, Kuosmanen ennakoi.

Kuusien olympialaisten Hirvi toivoo tapaavansa Tuntematon sotilas -elokuvan tähden

Urheiluampuja  Juha Hirvi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla Helsingis
Urheiluampuja Juha Hirvi Suomen 100-vuotisjuhlavuoden itsenäisyyspäivän vastaanotolla Helsingissä.Jussi Nukari / Lehtikuva

Kuusissa olympialaisissa kilpaillut Juha Hirvi veti itsenäisyyspäivänä frakin päälleen toista kertaa. Pekingin 2008 olympialaisten jälkeen uransa lopettanut kivääriampuja oli ensi kertaa Linnan juhlissa vuonna 2000 voitettuaan Sydneyssä olympiahopeaa pienoiskiväärin asentokilpailussa.

– Uskon, että kutsu liittyy Suomi 100 -juhlaan, mittavan uran tehnyt Hirvi arvioi.

Hän uskoi tapaavansa Linnassa paljon tuttuja urheilijoita ja muusikoita.

– Kyllä siellä monta tuttua varmasti on, kunhan osuu nokikkain.

Erityisesti Hirvi toivoi, että paikalla olisi Tuntematon sotilas -elokuvan tähtiä.

– Olisi kiva moikata Eero Ahoa. Hän kävi muutama vuosi sitten Pihla Viitalan kanssa meidän leirillämme opettelemassa ampumista Käsky-elokuvaan liittyen.

Suomen sisällissodan aikaan sijoittuva Käsky tuli ensi-iltaan vuonna 2008.

Hirvi on yhä tiiviisti mukana ampumaurheilun valmennuksessa. Hän luotsaa viiden kivääriampujan ryhmää, josta Juho Kurki on nimekkäin. Hirven mukaan ryhmä leireilee ennen joulua vielä Tanhuvaaran urheiluopistossa.

Tähti tekee pikavisiitin satavuotisjuhlaan

Viisinkertainen paralympiavoittaja, pyörätuolikelaaja Leo-Pekka Tähti kuuluu Linnan juhlien vakiovieraisiin. Kutsu on osunut niin monta kertaa, ettei hän muista kertoja itsekään.

– Olisiko kahdeksas tai yhdeksäs kerta, kun olen saanut kutsun, Tähti miettii.

– Ja yksi kerta jäi väliin. Vuonna 2011 kutsu tuli vähän yllättäen, ja olin itsenäisyyspäivän aikaan Etelä-Afrikassa leirillä.

Tähti on koonnut vuodesta 2004 viime kesään ainutlaatuisen kokoelman arvokisamitaleita ja mestaruuksia. Hänellä on paralympiavoittojen lisäksi kolme maailmanmestaruutta ja viisi Euroopan mestaruutta. Arvokisamitaleita on kertynyt 23.

Kutsu Linnan juhliin sai tällä kertaa Tähden kertaamaan uraansa ja sen tähtihetkiä.

– Monella ei varmaan ole näin montaa kutsua, joten täytyy olla ylpeä omista saavutuksista, vaikka matka on vielä vähän kesken. Kutsu Linnan juhliin on aina tunnustus hienosta vuodesta. Siitä voi olla ylpeä, mutta täytyy samalla olla myös nöyrä, koska urheilijalla ura voi loppua loukkaantumiseen milloin tahansa.

Tähti tunnustaa, että nuorempana itsenäisyyspäivän vastaanotto jännitti. Tietynlaisena kohokohtana hän pitää sitä, että on saanut kutsun kahdelta presidentiltä, Tarja Haloselta ja Sauli Niinistöltä.

Lehikoinen selvitti vauhdilla pukurumban

Yleisurheilun nuorten EM-kisojen pronssimitalisti Viivi Lehikoinen sai pukuasiat kuntoon hyvissä ajoin marraskuussa. Pukurumba typistyi minimiin, kun aitajuoksijan piti kiirehtiä Teneriffan harjoitusleirille 13. marraskuuta.

– Löysin puvun heti kutsua seuraavana päivänä. Oli vähän pakko, kun piti ennättää leirille, Lehikoinen kertoo.

Lehikoinen saavutti 17-vuotiaiden sarjassa 400 metrin aitajuoksun Euroopan mestaruuden kesällä 2016. Viime kesänä heltisi pronssi 19-vuotiaissa. Menestykseen tottunut juoksijalupaus sai silti kutsun Linnan juhliin melkoisena yllätyksenä.

– En osannut yhtään odottaa, joten on tämä aika iso juttu minulle.

Lehikoinen ei ole ennen kätellyt tasavallan presidenttiä. Sen lisäksi hän odottaa juhlasta muilla aloilla kuin urheilussa menestyneiden ihmisten tapaamista.

– Odotan, että pääsisin keskustelemaan myös muiden kuin urheiluväen kanssa ja saan ehkä näkökulmaa muiden alojen huipulta ja myös muista asioista kuin urheilusta.

Kutsun saatuaan Lehikoinen on pohtinut itsenäisyyttä ja etenkin sen satavuotisjuhlia.

– Itsenäisyys on niin iso asia, etten näin nuorena välttämättä osaa edes ymmärtää sen merkitystä. Sata vuotta itsenäisyyttä maailman kaikkien levottomuuksien keskellä on joka tapauksessa arvokas asia ja on käsittämättömän hienoa päästä juhlimaan sitä.