Nelostie on Suomen selkäranka, kolmostie on ruokatie – elinkeinoelämä keräsi tiedot teistä

Elinkeinoelämä muistuttaa, että tieliikenneinvestoinneissa on otettava huomioon myös kuljetettavan tavaran arvo eikä vain kuljetusmääriä ja tavaroiden painoa.

tieverkot
Kuorma-auto
Henrietta Hassinen / Yle

Tavara Suomen teillä liikkuu 90-prosenttisesti rekoilla ja täysperävaunuilla. Tieverkko on kansantalouden kannalta numero yksi: ehdottoman tärkeä.

Pikkuteiden varsilta haetaan raaka-aineet ja isoilla väylillä kuljetetaan valmiita tuotteita. Pääsääntöisesti. Maanteillä rahdataan kaikkea mahdollista raakapuusta maitoon ja öljyyn.

– Tien päällä kulkee valtaosa yritystoiminnan tuotteista. Tiestö on kuin verisuonisto ja elämänlanka, Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja asiantuntija Tiina Haapasalo kuvaa.

Nelostie on selkäranka

EK on vastikään teettänyt selvityksen tieliikenneväylien merkityksestä. Siinä arvoon arvaamattomaan tiekuljetuksissa nousee etenkin nelostie. Se on kuin Suomen selkäranka, jota pitkin kulkevat muun muassa tavarat etelästä pohjoiseen.

Toisaalta nelostietä pitkin kulkee myös paljon raakapuuta ja monien toimialojen tuotteita pohjoisesta etelän väestökeskittymiin ja satamiin.

Kolmostiellä kulkee ruoka, kantatie 52:lla tuontituotteet

Pääteiden rooli on suuri lähes kaikilla toimialoilla. Esimerkiksi valtatie 3 on tärkeä elintarviketeollisuuden tie, ja kantatie 52 on monella tapaa tärkeä Hangon tuontisataman ansiosta.

Valtatiet 20 ja 22 Oulusta Kuusamoon ja Oulusta Kajaaniin ovat tyypillisiä metsäteollisuuden käyttämiä teitä. Valtateillä 16 ja 19 Etelä-Pohjanmaalla puolestaan maatalouden osuus kuljetuksista on suuri. Kemian teollisuuden volyymit kulkevat taas Etelä-Suomen poikki idän ja lännen välillä.

– Elinkeinoelämä käyttää siis laajasti koko Suomen tieverkkoa. Perinteinen kaupunki–maaseutu -asettelu ei tässä päde kuten monta kertaa väestön suhteen puhutaan. Alempaa tieverkkoa ja päätieverkkoa ei voi laittaa vastakkain, toteaa professori Jorma Mäntynen suunnittelu- ja konsulttiyritys WSP Finland Oy:stä.

Hän huomauttaa, että Suomi on mukana globaalissa kilpailussa, jossa pärjätäkseen on käytettävä kaikkien Suomen talousalueiden vahvuuksia hyödyksi.

Selvityksessä laskettiin myös eri teiden kuljetusten arvot

Elinkeinoelämä teetti Mäntysen johdolla selvityksen tieliikenneväylien merkityksestä myös euroissa mitattuna. Aiemmin tieväylien merkitystä on mitattu vain ajoneuvomäärien ja tonnien kautta.

Selvitystä olivat tekemässä Elinkeinoelämän keskusliitto, sen toimialaliitot, Metsäteollisuus, Infra, Keskuskauppakamari, MTK ja Liikennevirasto.

Selvityksessä on useita karttakaavioita siitä, kuinka kuljetusten euromääräiset arvot sijoittuvat Suomen eri tieosuuksille. Kartat osoittavat, kuinka eri toimialat tarvitsevat toisiaan tieinfran tasolla. Selvitys korostaa, ettei arvokriteeri syrjäytä paino- tai ajoneuvomäärätarkastelua.