Koe uusi yle.fi

Pitkäkestoinen kuntoutus afasian hoidossa on tärkeää – “Kyse ei ole vain sanan löytämisen vaikeudesta”

Erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom ja dosentti Kati Renvall Turun yliopistosta ovat olleet mukana kirjoittamassa afasiasta ensimmäistä kotimaista perusteosta, jossa aikuisiän kielen toimintahäiriöitä käydään läpi.

afasia
Afaattisen henkilön kommunikaatiokansio.
Usein afaattisella henkilöllä on käytössään kommunikaatiokansio.Petra Ristola / Yle

Afaattisten henkilöiden vuorovaikutustaitoja voisi parantaa kuntoutusta ja tutkimusta lisäämällä. Tätä mieltä ovat erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom ja dosentti Kati Renvall Turun yliopistosta.

He ovat olleet mukana kirjoittamassa ensimmäistä suomalaista perusteosta afasiasta. Afasia-teoksessa esitellään afasian syntymekanismeja, kielihäiriöiden tutkimista sekä kuntoutusmenetelmiä.

Afasiaksi kutsutaan aikuisiällä syntynyttä kielellistä häiriötä, joka voi ilmentyä niin puheessa ja sen ymmärtämisessä kuin lukemisessa ja kirjoittamisessakin. Kuntoutuksella saadaan tuloksia aikaiseksi, mutta sen pitäisi jatkua pidemmän aikaa.

– Kyse ei ole vain sanan löytämisen vaikeudesta, vaan afaattisella henkilöllä on usein monia vaikeuksia. Kuntoutuksen pitäisi jatkua pitkään, jotta selviää, mitkä ovat potilaan arkielämän todelliset haasteet, sanoo dosentti Kati Renvall.

Lisää mielipiteen ilmaisua kuntoutukseen

Dosentti Kati Renvall pohtii Afasia-kirjassa sanaston valintaa kielellisessä kuntoutuksessa. Renvallin oman tutkimuksen yhtenä tavoitteena onkin laajentaa kielellinen kuntoutus pelkkien konkreettisten substantiivien nimeämiskuntoutuksesta kohti abstraktimpien käsitteiden kuntoutuksta.

– Esimerkiksi abstraktit adjektiivit, kuten ihana, ällöttävä, pelottava ja kamala, mahdollistavat mielipiteiden ja tunteiden ilmaisun. Tämä on asia, jota afaattiset henkilöt itse haluavat tutkitusti parantaa ilmaisussaan, Renvall sanoo.

Renvallin mukaan afaattisen henkilön kuntoutus päättyy usein liian aikaisin. Kuntoutus kestää vuoden tai pari, eikä se aina riitä.

– Tällöin kaikkia taitoja ei ehditä harjoitella, ja kommunikointi jää helposti sille tasolle, mihin kuntoutuksessa on päästy.

Mauno Paananen (vas.), Reijo Vilhonen ja Arto Mattila puheterapiakokoontumisessa.
Mauno Paananen (vas.), Reijo Vilhonen ja Arto Mattila käyvät Turun yliopistolla puheterapiaryhmän kokoontumisessa.Petra Ristola / Yle

Kuntoutus myöhemminkin kannattaa

Yleisimmin afasiaa aiheuttavat aivoverenkiertohäiriöt. Suomessa sairastuu aivoverenkiertohäiriöihin vuosittain noin 25 000 ihmistä. Heistä kolmasosalla todetaan afasiaoireita. Afaattisia henkilöitä on Suomessa kymmeniä tuhansia.

Dosentti Kati Renvallin mukaan kuntoutukseen pitäisi päästä myös myöhemmin sairastumisen jälkeen, sillä tutkimusten mukaan myöhempikin kuntoutus hyödyttää afaattista henkilöä.

– Voi olla, että ihminen ei edes jaksa tulla puheterapiaan heti sairastumisen jälkeen. Tämäkin pitäisi huomioida, jotta meillä olisi keinot tarttua myöhemminkin kielellisiin ongelmiin.

Toimintakyvyn parantaminen on tärkein asia kuntoutuksessa.

– Että ihminen pystyisi ilmaisemaan omia mielipiteitään. Miltä hänestä tuntuu? Miltä eilinen tv-ohjelma vaikutti? Kun toimintakyky paranee, elämänlaatukin paranee.

Kuntoutettavien tunnistus tärkeää

Erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom kirjoittaa Afasia-teoksessa tapaturmaperäisistä aivovammoista johtuvista vuorovaikutuksen häiriöistä ja niiden kuntoutuksen haasteista. Raukola-Lindblomin mukaan Suomessa on tehty tältä alalta vähän tutkimusta.

Sairaalahoitoa vaativia aivovammoja syntyy noin 20 000 vuodessa. Sitä, kuinka monelle jää kielellisiä toimintahäiriöitä, ei tiedetä.

– Heille, joille jää jälkioireita, jää myös kielellisten toimintojen häiriöitä, kuten kommunikoinnin haasteita ja vuorovaikutusongelmia, sanoo erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom.

Turun yliopistossa on käynnissä tutkimus, jossa Turun yliopistollisen keskussairaalan aivovammapoliklinikan potilaiden kielellisiä häiriöitä tutkitaan. Tämän tutkimuksen kautta saadaan selville kuinka paljon aivovammapotilailla kielellisiä häiriöitä esiintyy ja minkälaisia häiriöitä suomalaisilla aivovammapotilailla on.

Marjaana Raukkola-Lindblomin mukaan tapaturmapotilaiden puheterapia jää usein vähäiseksi, kun ei tunnisteta ongelmia. Tapaturmapotilaiden kielelliset häiriöt ovat usein lieviä, mutta kuitenkin sellaisia, jotka häiritsevät käytännön arkea tai työelämää.

– Kun tunnistamme nämä häiriöt paremmin, ohjautuvat he paremmin kuntoutukseenkin.

Kuntoutus jakautuu epätasaisesti

Kansainväliset tutkimukset osoittavat, että aivovammapotilaiden puheterapiasta on hyötyä. Erityisesti vuorovaikutustaitoihin ja sosiaalisiin taitoihin liittyvä kuntoutus on hyödyllinen, mutta se edellyttää pitkäkestoista kuntoutusta.

– Arkielämän ongelmat saattavat tulla potilaille vastaan myöhemmin, sanoo erikoispuheterapeutti Marjaana Raukola-Lindblom.

Raukola-Lindblomin mukaan kuntoutuksen ja puheterapiapalveluiden saatavuus jakautuu alueellisesti edelleen epätasaisesti.

– Tärkeintä olisi ensisijaisesti tunnistaa ne potilaat, jotka tarvitsevat puheterapiaa. Tarvitsemme myös tutkimustietoa, jotta meillä on näyttöä siitä, että kuntoutus hyödyttää ihmisiä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Jalkapallo

Espanjan kapteeni ja pääministeri itsevarmoina – eivät voi uskoa jalkapallomiesten mahdollista pannaa ensi kesän MM-kisoihin

Jalkapallo

Espanjalaislehti:

Fifa uhkaa sulkea suuren mestarisuosikin pois ensi kesän jalkapallon MM-kisoista

Urheilu

Sport kylvetti Tapparaa – Pelicans päätti Kärppien pisteputken

Suomen jääkiekkomaajoukkue

Jenni Hiirikoski Naisleijonien sankarina