Koe uusi yle.fi

Vaisu alku hallituksen ylistämälle EU-yhteistyölle – Suomi ei johda yhtäkään 15 eurooppalaisesta puolustushankkeesta

Puolustusministeri Jussi Niinistön mukaan Suomi on mukana kolmessa hankkeessa mutta ei johtoroolissa. Suomen hallitukselle puolustusyhteistyön kehittäminen on ollut yksi EU-politiikan johtotähdistä

politiikka
NH90-kuljetushelikopteri maassa.
NH90-kuljetushelikopteri maassa.Miia Roivainen / Yle

Euroopan maiden puolustusyhteistyö ottaa ensimmäisen todellisen askelen eteenpäin, kun 23 uniomaata ensi viikolla sopii aloittavansa yhteistyön.

Maat sitoutuvat puolustusyhteistyöhön poliittisesti.

– Allekirjoititte juuri jotain, mitä vielä vuosi sitten useimmat meistä ja muu maailma pitivät mahdottomana saavuttaa, EU:n korkea edustaja Federica Mogherini sanoi, kun halukkaat maat ilmoittautuivat mukaan marraskuussa.

Ulkoministeri Soini innostui kehumaan niin sanotun pysyvän rakenteellisen yhteistyön käynnistämistä vuolaasti.

– Se, mikä EU:ssa on hyvää, on tämä turvallisuuspoliittinen yhteistyö. Se on se mitä suomalaiset EU:lta hakivat, sanoi ulkoministeri Timo Soini (sin.) ilmoitettuaan Suomen halukkaaksi yhteistyöhön.

Suomen nimi puuttuu johtovastuuta ottavien maiden listasta

Jotta yhteistyö ei jäisi vain poliittisiksi julistuksiksi, EU käynnistää yhteisiä hankkeita, joissa kehitetään joko uusia puolustustarvikkeita, yhteistä toimintaa tai kriisinhallintaa.

Maat ehdottivat kevään ja kesän aikana yhteensä noin 50 hanketta. Suomi puhui esimerkiksi satelliittiyhteistyön, kyberpuolustuksen ja sotilaskuljetusten helpottamisen puolesta, kuten Helsingin Sanomat kertoi. (siirryt toiseen palveluun)

Nyt lista on karsittu 15:een. Brysselissä hyvin puolustuspolitiikasta informoitu B2-blogi (siirryt toiseen palveluun)julkisti tiistaina listan projekteista, joita Eurooppa todennäköisesti lähtee yhdessä toteuttamaan. Ylelle vahvistetaan diplomaattilähteistä, että samansisältöinen lista on hyväksytty myös Euroopan puolustusvirastossa EDA:ssa. Lista voi vielä muuttua, sillä se hyväksytään lopullisesti vasta ensi vuoden puolella.

Suomen nimeä ei näy listalla niiden maiden joukossa, jotka ovat ottamassa johtovastuuta.

Puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) vahvistaa Ylelle, että Suomi ei vedä yhtään hanketta, joita Eurooppa puolustusyhteistyön ensi vaiheessa panee liikkeelle.

- Suomi on mukana kolmessa hankkeessa, vaikka emme muodollisesti johda mitään hanketta, Niinistö kommentoi sähköpostitse.

Jussi Niinistö
Jussi Niinistö.Jarno Kuusinen / AOP

Aktiivinen Suomi jäikin tarkkailuasemiin

EU:n turvallisuusulottuvuus on ollut Natoon kuulumattomalle Suomelle tärkeä – tärkeämpi kuin useille muille EU-maille.

Puolustusyhteistyön merkitystä on korostanut niin hallitus kuin presidenttikin.

Presidentti Sauli Niinistö korosti keväällä, että halukkaiden jäsenmaiden pitää pystyä etenemään muita nopeammin pysyvässä rakenteellisessa yhteistyössä.

- Suomi tukee tätä pyrkimystä täysin ja myötävaikuttaa prosessin etenemiseen, Niinistö sanoin Helsingin Sanomien mukaan (siirryt toiseen palveluun).

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on korostanut Suomen olevan aktiivinen EU:n jäsen. Puolustusyhteistyötä Sipilä kävi lobbaamassa Ranskassa presidentti Macronille.

– Me ollaan sovittu Emmanuel Macronin kanssa, että liittoudumme yhteisen puolustustuksen eteenpäinviemiseksi. Saksa on siinä kolmas kumppani, Sipilä sanoi Ylelle syyskuussa.

Kun arvostelijat ovat moittineet Suomen EU-linjaa passiiviseksi, Sipilä on korostanut hallituksen olevan aktiiviinen juuri puolustusasioissa.

– Suomen tahtotila ja tavoite on, että päätöksenteko puolustukseen liittyvien asetusten osalta saatetaan loppuun sovitulla, varsin kunnianhimoisella aikataululla, Sipilä sanoi marraskuussa eduskunnassa puhuessaan EU-politiikasta, asiasta uutisoi muun muassa Suomenmaa (siirryt toiseen palveluun).

Sipilä kuitenkin korosti, että yhteistyö ei ole itseisarvo vaan siitä pitää olla kouriintuntuvaa lisäarvoa maille.

Ei hyötyä puolustukselle tai ideat sulivat

Miksi Suomi sitten ei ottanut – tai saanut - yhtään hanketta johdettavakseen? Syitä on useita.

Suomi on tekee ratkaisunsa yhteistyöstä sen perusteella, mitä se katsoo eniten tarvitsevansa.

- Suomi on mukana vain sellaisissa hankkeissa, jotka hyödyttävät myös Suomen puolustusta, puolustusministeri Jussi Niinistö perustelee.

Norjan, Yhdysvaltain, Hollannin ja Iso-Britannian joukot osallistuivat NATO:n sotaharjoitukseen Norjassa 3. maaliskuuta 2016.
Norjan, Yhdysvaltain, Hollannin ja Iso-Britannian joukot osallistuivat NATO:n sotaharjoitukseen Norjassa 3. maaliskuuta 2016. Master Sgt. Chad McMeen / USMC

Ylelle kerrotaan virkamieslähteistä, että puolustusvoimien näkökulmasta hankkeissa ei ole mitään, mitä Suomi olisi halunnut johtaa.

Kun hankkeiden tarpeellisuutta arvioitiin, Suomea kiinnostanut satelliittiteknologiahanke putosi pois. Muut EU-maat eivät pitäneet sitä tarpeeksi houkuttelevana, tai niillä oli vastaavia hankkeita jo olemassa.

Suomen kyberpuolustusideat saivat tuulta alleen, mutta ne sulautuivat kilpaileviin kyberhankkeisiin. Niitä vetävät B2:n mukaan Kreikka ja Liettua.

Suomi oli muiden tavoin kiinnostunut sotilaskuljetusten sujuvuuden edistämisestä. Tämän hankkeen saanee johdettavakseen Hollanti. Se on osa EU:n ja Naton yhteistyötä.

Eräs Suomea kiinnostaneista hankkeista on ESSOR, ohjelmistoradio, jolla turvataan häiriötöntä radioliikennettä. Kehitystyö on jo käynnissä, ja siinä ovat olleet mukana Suomen lisäksi Ranska, Italia, Puola ja Espanja.Tämäkään hanke ei ole päätymässä Suomen johdettavaksi – vaan Ranskan.

Myöhemmin hyödyt irti?

Suomi on jäämässä sivuosaan, mutta se aikoo kuitenkin olla aktiivinen useissa hankkeissa. Ylen diplomaatti- ja virkamieslähteistä saamien tietojen mukaan Suomi olisi kiinnostunut olemaan mukana niin sotilaskuljetusten liikkuvuutta edistämässä, kyberpuolustushankkeissa kuin ohjelmistoradiota kehittämässä.

Suomi odottaa, että pidemmällä aikavälillä puolustusyhteistyöstä voisi olla enemmän hyötyä. Nopeasti liikkeelle polkaistut hankkeet eivät anna koko kuvaa siitä, mitä EU-maat yhdessä voivat saada aikaan. Esimerkiksi Suomi oli sitonut resurssinsa vuosiksi eteenpäin, kun EU-yhteistyösta ei ollut vielä tietoa.

Kun muut maat ovat pitäneet pysyvää rakenteellista yhteistyötä ennenkaikkea käytännöllisenä teollisuusyhteistyönä, Suomi on nähnyt siinä turvallisuustekijän. Suomi halusi ja sai maininnan Lissabonin sopimuksen avunantovelvoitteesta myös puolustusyhteistyösopimukseen, kuten pääministeri Sipilä on useaan otteeseen korostanut. Muut jäsenmaat eivät Ylen tietojen mukaan nähneet maininnalla olevan erityistä merkitystä.

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

Kittilä

Mikä Kittilää oikein vaivaa?

Urheilu

LIVE: Leijonat avaa Venäjän EHT-turnauksen Prahasta

Uinti

Jenna Laukkanen ui EM-hopeaa – komea parannus Suomen ennätykseen

Työelämä

Yritys lennätti työntekijänsä viikoksi Balille

Työnteko aurinkorannoilta voi olla pian arkea, kun diginomadit murtavat työnteon tapoja