Moni ostaa taas lahjaksi kirjan – tiedätkö tarkistamatta, mikä ero on nidotulla ja sidotulla?

Joulun alla kirjakauppa-ala tekee valtaosan vuoden tuloksesta. Kirjoja ostetaan paljon lahjoiksi, ja silloin valitaan sidottu. Se kun on useimmiten kovakantinen.

Kovakantiset kirjat
Kirjapino.
Henrietta Hassinen / Yle

Kirjanostaja joutuu verkkokaupassa asioidessaan usein päättelemään kannen materiaalin sidottu- tai nidottu-termeistä.

Nidotulla ja sidotulla kirjalla on käsinkosketeltava ero, mutta aivan sataprosenttisesti kannen kovuutta ei sidostavasta silti voi päätellä eikä termi kerro kirjan koosta.

Nidottu kirja on aina pehmeäkantinen, mutta ei välttämättä kansainvälisen formaattikoon mukainen tuttu pokkari, vaan vaikkapa niin sanottu jättipokkari. Sidottu kirja taas on periaatteessa ja useimmiten kovakantinen.

Sidottu/nidottu-termit kertovat kuitenkin kirjan tekemistavasta, eivät kansista, muistuttaa kaupallinen johtaja Reetta-Liisa Pikkola Suomalaisesta kirjakaupasta. Sidotussa kirjassa voi nimittäin olla niin sanottu flexo-kansi: muovipäällysteinen, pokkarin kantta tukevampi mutta kovaa pehmeämpi kansi. Tähän ratkaisuun on usein päädytty matka- ja luonto-oppaissa.

– Nykyään on monipuolistunut ajattelu siitä, mitä kansi voi olla. Jossain tuotteissa joustavampi kansi on tyylikeinollisesti kivempi tai käsittelyssä mukavampi. Esimerkiksi liepeellinen kirja, jossa liepeen voi laittaa kirjanmerkiksi, on yleistynyt harraste- ja fanikirjoissa, sanoo Pikkola.

Alunperin sidonta on tarkoittanut nimensä mukaisesti kirjan valmistamista käsin sivut yhteensitomalla. Nykyään sidontakin tehdään koneellisesti: sivut neulotaan nipuiksi, joista syntyy valmis kirja. Nidottu kirja taas valmistetaan liimaamalla arkit yhteen ja kansittamalla.

Pokkarien myynti on Suomessa lisääntynyt, mutta pokkarilla on vielä pitkä taival kuljettavanaan. Pikkolan mukaan esimerkiksi anglosaksisissa maissa kirjaa ei välttämättä edes julkaista kovakantisena, vaan suoraan jättipokkarina. Suomessa kovakantinen on silti kirjakaupan kuningatar erityisesti lahjanostoaikaan.

Toiselle kova kansi, itselle käy pehmeäkin

Kirjoja ostetaan yhä paljon pakettiin, ja kovakantinen koetaan pokkaria arvokkaammaksi lahjaksi. Uutuusromaanit tulevat lähes järjestään myyntiin kovilla kansilla. Kun teos vanhenee, suhde muuttuu, ja yhä useampi kopio siitä myydään pokkarina. Kirjakaupassa ovatkin meneillään vuoden kovimmat viikot; joulun alla tehdään iso osa koko vuoden tuloksesta.

Bonnier Books Finlandin myyntijohtaja Veli-Pekka Matilainen vahvistaa kovakantisen markkinajohtajuuden: lahjaksi ostetaan kovakantisia, omaan käyttöön ja vapaa-aikaan menee pokkarikin. Uutuuskirjoista noin 90 prosenttia tulee kovakantisina, kun taas tietokirjoissa flexo-kannet ovat yleisempiä.

Matilainen ei usko suhdeluvun muuttuvan radikaalisti tulevaisuudessakaan. Myös nuorten kirjoja tehdään sekä kovilla että flexo-kansilla, eikä kansivalinnalla ole nähty suurta vaikutusta menekkiin.

Näiden kahden välillä ei myöskään ole isoa eroa tuotantokuluissa, sillä kirjanvalmistuksen tekniikka on molemmissa yhtä kallista. Sen sijaan pokkari tehdään edullisempaan formaattiin, ja myös paperi on laadultaan halvempaa. Niinpä pokkarin tuotantokustannukset ovat selvästi matalammat.

Kustantajalta lähtee kirjakauppoihin tieto sidosasusta, ja esimerkiksi Bonnier Books kertoo omassa verkkokaupassaan myös kannen pehmeydestä. Suuret verkkokaupat toimivat flexo- eli läppäkansien kanssa eri tavoin: osassa mainitaan lisätiedoissa läppäkansi, toisissa vain sidontatapa.

Matilaisen mukaan kirjan valmistustapa ei myöskään vaikuta kestävyyteen: liimanidotut ja sidotut kestävät normaalikäytössä ihan yhtä hyvin.