Eero Järnefeltin Suviranta on Tuusulanjärven tuntematon helmi: "Tämä pitää saada mukaan alueen museoyhteisöön"

Taiteilijakoti on säilynyt yksityiskäytössä tähän päivään saakka. Järnefeltin tyttärenpoika Juhani Kolehmainen haluaa, että hänen kuolemansa jälkeen talosta tehdään museo.

Tuusulanjärvi
1900-luvun alkuvuosina valmistunut Suviranta on yksi Tuusulanjärven historiallisista taiteilijakodeista.
Juhani Kolehmainen esittelee Suvirannan vanhan kaappikellon "kusinarua". Jos on yöllä tarvetta käydä vessassa, narusta vetäisemällä voi kuunnella viimeisimmät kellonlyönnit, ja näin saa pimeälläkin jonkinlaisen käsityksen kellonajasta.Vesa Marttinen / Yle

Järvenpään seurakuntaopiston vieressä, vilkkaasti liikennöidyn Järvenpääntien tuntumassa seisoo vaaleanruskea puutalo, joka on merkityksellisempi kuin päällepäin uskoisi.

Metallisessa postilaatikossa lukee Kolehmainen, eikä ulkoapäin katsottuna juuri mikään viittaa siihen, että rakennus on keskeinen osa Tuusulanjärven kultakauden taiteilijayhteisön perintöä.

Toisin kuin Sibeliuksen Ainola, Juhani Ahon Ahola tai Pekka Halosen Halosenniemi, taidemaalari Eero Järnefeltin taiteilijakoti Suviranta on säilynyt tähän päivään saakka suvun omistuksessa, yksityisasuntona.

Järnefeltin tyttärenpoika Juhani Kolehmainen on asunut Suvirannassa koko lapsuutensa, ja uudelleen vuodesta 1985 eteenpäin.

– Tavallinen elämä täällä on ihan arkipäiväistä ja normaalia. Aamulla luetaan lehdet ja sitten tehdään mitä tehdään. Eläkkeellä on ollut aikaa tehdä arkistointia ja selvittää kaikenlaista, mitä täällä on.

1900-luvun alkuvuosina valmistunut Suviranta on yksi Tuusulanjärven historiallisista taiteilijakodeista.
1900-luvun alkuvuosina valmistunut Suviranta on yksi Tuusulanjärven historiallisista taiteilijakodeista.Vesa Marttinen / Yle

Juhani Aho muutti ensimmäisenä

Tuusulanjärven taiteilijayhteisön alkupisteenä voidaan pitää vuotta 1897, jolloin Juhani Aho muutti vaimonsa Venny Soldan-Brofeldtin kanssa Tuusulaan. Seuraavana vuonna lähistölle muutti Pekka Halonen perheineen, ja pari vuotta myöhemmin Eero ja Saimi Järnefelt.

– Juhani Aho oli hyvin sosiaalinen luonne. Hän viihtyi ihmisten kanssa ja ihmiset hänen kanssaan. Eero Järnefelt oli Ahon ystävä jo opiskeluajoilta, ja Ahon muuton vaikutus oli varmasti suuri, sanoo Eero Järnefeltin seuran puheenjohtaja Leena Lindqvist.

Järnefeltit muuttivat Suvirantaan kesällä 1901, kun talo oli vielä osin keskeneräinen. Seudun taiteilijakaarti täydentyi entisestään, kun J. H. Erkko muutti Tuusulaan 1901, ja lopulta myös Sibeliukset vuonna 1904.

Sibeliukset olivat tosin muuttaneet ensin Keravalle jo 1899, mutta palasivat tämän jälkeen vielä Helsinkiin. Ainolaan he muuttivat 1904 talon ollessa vielä osin keskeneräinen.

Tuusulan Rantatien ja Tuusulanjärven taiteilijayhteisöön (siirryt toiseen palveluun)linkittyy pitkä lista muitakin taitelijoita ja merkkihenkilöitä. Järvenpään taidemuseossa on parhaillaan esillä yhteisön 120-vuotisjuhlavuoteen liittyvä näyttely Säädytön yhteiskunta (siirryt toiseen palveluun).

1900-luvun alkuvuosina valmistunut Suviranta on yksi Tuusulanjärven historiallisista taiteilijakodeista.
Suviranta sijaitsee nykyisen Järvenpään alueella, aivan seurakuntaopiston naapurissa.Vesa Marttinen / Yle

Uutuuskirja avaa Suvirannan rakennushistoriaa

Leena Lindqvist on yksi juuri ilmestyneen kirjan Suviranta – Eero ja Saimi Järnefeltin ateljeekoti (Maahenki 2017) tekijöistä. Kirja kertoo talosta, taiteilijaperheestä ja yli sadan vuoden aikana kasvaneesta puutarhasta.

– Kirjaan haluttiin rakennushistoriallinen kartoitus, jolla olisi pysyvä arvo jälkeenpäinkin. Sellaisen teki arkkitehtiopiskelija Iina Koskinen. Kirjassa on myös kokonaisesitys Suvirannan puutarhasta, joka on ollut Juhani ja Anna-Kaisa Kolehmaiselle tärkeä henkireikä. Artikkelin teki Julia Donner, joka on väitellyt Ainolan puutarhasta, Lindqvist kertoo.

Uutta näkökulmaa Järnefeltin perheen arjesta tuovat Eero ja Saimi Järnefeltin toiseksi nuorimman tyttären Saran päiväkirjat, jotka Lindqvist sai kirjaa varten käyttöönsä. Ne eivät ole olleet aiemmin esillä missään.

– Vanhimmat sisarukset Leena ja Heikki olivat jo aikuisia, kun Suvirannassa syntyivät nuoremmat sisarukset Sara, Laura ja Olai. Päiväkirjasta on hauska aistia monilapsisen ja monipuolisen sisarusperheen arkea, Lindqvist kertoo.

Otteita ohjelmasta Tuusulanjärven taiteilijayhteisö (1996).

Mukaan alueen museoyhteisöön?

Suvirantaa asuttavat Kolehmaiset ovat avanneet kotinsa ovia myös yleisölle aina sopivan tilaisuuden tullen.

Tuusulanjärven kamarimusiikin alusta saakka yksi tapahtuman konserteista on järjestetty Suvirannan ateljeerissa. Samalla konserttiyleisö on saanut tutustua taloon.

Myöhemmmin Kolehmaiset alkoivat kouluttaa oppaita, jotka esittelevät taloa vieraille. Nykyisinkin taloon pääsee tutustumaan Tuusulanjärven matkailuoppaiden kautta.

– Puheenjohtajana toimiva Tarja Vuokkovaara kerää aina toisinaan ryhmiä, jotka ovat kiinnostuneita tutustumaan Suvirantaan. Hän sitten soittaa meille, kun ryhmä on koossa, Juhani Kolehmainen kertoo.

Juhani ja Anna-Kaisa Kolehmainen ovat korkeasta iästään huolimatta silmin nähden hyvässä kunnossa. Keski-Uusimaa-lehti kertoi (siirryt toiseen palveluun)isännän 80-vuotisjuhlista syyskuussa 2013.

Heillä on kuitenkin jo ajatuksia sen päivän varalle, jolloin he joutuvat Suvirannan jättämään.

– Kun nämä kaikki muut taiteilijakodit ovat museoita, niin kyllä tavalla tai toisella tämänkin pitää jäädä tähän museaaliseen yhteisöön mukaan. Siitä on kaupunkikin kiinnostunut, meillä on yhteisiä ajatuksia tästä, Juhani Kolehmainen kertoo.

Juttua muokattu 9.12. klo 13.34: Tarkennettu Leena Lindqvistin roolia kirjan tekoprosessissa.