Kapiepidemia on kiusannut koiranomistajia Inarissa jo kuukausia – "Nykyisin on hyviä lääkkeitä kapin hoitoon"

Koiriin tarttuva kettukapi on piinannut viime vuosina lähinnä Pohjois-Suomea.

Kapi
Kapikettu
Inger-Mari Aikio

INARI

– Tässä meillä on yksi loukku, joka on ollut pyynnissä jo koko syksyn, näyttää inarilainen Jari Kangasniemi Inarin kirkonkylän läheisyyteen asennettua kettuloukkua.

Suurriista virka-apuna toimiva Kangasniemi on viimeisten kuukausien aikana pyytänyt kapiin sairastuneita kettuja lähinnä Inarin kirkonkylältä.

Eviran mukaan koiriin tarttuva kettukapi on piinannut viime vuosina lähinnä Pohjois-Suomea.

– Kun kapikettu on huonokuntoinen, se ei luonnosta saa itselleen ravintoa ja silloin se hakeutuu ihmisten pihoille, joissa on koiria. Sieltä se löytää itselleen helpon ruuan. Ihmisillä on tapana heittää pihalle kalanperkuujätteitä ja teurasjätteitä, kertoo Kangasniemi.

Jari Kangasniemi
Mikkal Morottaja / Yle

Kapikettuja ei ole Kangasniemen mukaan niin yksinkertaista pyytää asuinalueen läheisyydessä.

– Niitä kapikettuja on viime vuonna saatu, mutta tänä vuonna ne ei oikein tahdo tulla kylältä pois. Ne pyörii noissa asutuksien tykönä. Ja terve kettuki on niin ovela, että tuostakin on kettu mennyt vaan ansan vierestä. Se ei ole niin helppo pyytää, toteaa Kangasniemi.

Sairastuneet ketut viihtyvät ihmisten läheisyydessä

Kapiin sairastunut kettu on helpon ruuan perässä ja sen vuoksi ne viihtyvät hyvin ihmisten kotipihojen läheisyydessä. Kapi on ihotulehdus, jonka aiheuttaa punkki. Kapia sairastavalla eläimellä on kovaa kutinaa ja rajua karvanlähtöä. Pitkään jatkunut kapi voi tappaa eläimen ja usein kapiin sairastuneet ketutkin kuolevat sairauteen.

Jo pelkästään Inarin kirkonkylällä on kymmenkunta koiraa, joilla on epäilty kapitartuntaa, kertoo kunnan eläinlääkäri.

– Kyllä minun mielestä olisi ainakin syytä toimia. On kymmeniä koiria, jotka on ainakin lääkitty oireiden perusteella. Ja se mitä toivoisin tehtävän, on että saatais ne kapiketut pois Inarin kylältä, painottaa Inarin kunnan eläinlääkäri Marja Nuorgam.

Inarin kunnan eläinlääkäri Marja Nuorgam.
Mikkal Morottaja / Yle

Kettukapi havaittiin ensimmäistä kertaa 1960-luvulla

Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran mukaan kapista on yleisesti heikko tietämys, sillä taudinkuvaa on vähän tutkittu.

Eviran tutkimusprofessori Antti Oksasen mukaan niin kutsuttu kettukapi yleistyi Suomessa vasta 1960-luvun jälkeen, jonka jälkeen kapi levisi sairastuneiden kettujen mukana myös Ruotsiin.

Kapitartuntoja havaitaan vuosittain ympäri Suomea: yksittäiset sairastuneet yksilöt levittävät kapia helposti. Sairastuneet ketut kulkevat kuitenkin lähestulkoon aina ihmisten lähettyvillä ja ovat näkyvillä, sillä eläin ei jaksa kulkea maastossa.

Epidemiasta huolimatta ei ole syytä hysteriaan

Riistakeskuksen mukaan kettukannan kasvu lisää kapitartuntoja pienellä alueella, aivan kuten Inarin kirkonkylällä on käynyt.

Inarin kapiepidemia on herättänyt keskusteltua myös sosiaalisessa mediassa ja tieto kapikettujen liikkumisesta kulkee nopeasti. Eläinlääkärin mukaan silloin, kun lemmikkieläimen omistaja epäilee kapitartuntaa, on lääkitys helposti saatavilla.

– Hysteriaan ei ole tarvetta, koska nykyisin on hyviä lääkkeitä kuitenkin kapin hoitoon, kommentoi Nuorgam.

Jari Kangasniemi kettuloukulla
Mikkal Morottaja / Yle

– Kapitartunta ei ole uutta. Joka vuosi jollakin kylällä on epidemia ja usein se tarkoittaa sitä, että sinne päin eläinlääkärit toimittavat lääkereseptejä. Osa varmuuden vuoksikin. Kaikki eläimet eivät varmasti ole sairaita, joita lääkitään. Minun mielestä on hyvä, että reagoidaan nopeasti, jos koira alkaa oireilla.

Suurriista virka-apu jäljittää sairaita kettuja

Suurriista virka-avussa toimiva Jari Kangasniemi on kokenut metsästäjä ja toivookin, että kapisista ketuista ilmoitettaisiin suoraan riistayhdistykselle tai suoraan hänelle, eikä ihmiset yrittäisi lähteä pyytämään kettuja ominpäin.

Kapia kantava kettu täytyy lopuksi myös polttaa, jottei kapipunkki jäisi elämään.

Jari Kangasniemi
Mikkal Morottaja / Yle

Hän muistuttaa, että kaava-alueella ei saa käyttää ampuma-aseita ilman erillislupaa.

– Jos nyt ilmoittaisivat minulle ja seuraisivat mihin se kettu menee. Jos on sellainen paikka, niin sitten me yritetämme ampumalla saada kettu, jos on turvallista. Ennen kaikkea yritetään ottaa huomioon ihmisen turvallisuus, että ei lähdetä keskelle kylää räiskimään, jos se sairas eläin siellä on, kertoo Kangasniemi.

– Meillä on kaksi-kolme kapikettua. Illalla, kun pimenee ketut liikkuu kylällä teitä pitkin, jolloin havaintojakin tulee paljon. Ei nyt kannata huolissaan olla, että kyllä me ajan kanssa ne hoidetaan pois.