Koulutusvienti on kasvava bisnes – kiinalaisrehtorit opissa Suomessa: "Olemme huomanneet, että lapset ovat hyvin iloisia koulussa"

Joukko kiinalaisrehtoreita on opiskellut Hämeen ammattikorkeakoulussa tänä syksynä. Suomalaiselle opetusalan koulutukselle on maailmalla kysyntää.

koulutusvienti
Kiinalaisia vieraita Hämeen ammattikorkeakoululla
Kiinalaisrehtorit oppivat paljon matkallaan Suomessa. Timo Leponiemi / Yle

HämeenlinnaSamaan aikaan, kun Suomessa kipuillaan koulujen tulevaisuudesta ja Pisa-tulosten huonontumisesta, ahmivat kiinalaiset innolla tietoa koulujemme arjesta. Parisenkymmentä kiinalaisrehtoria vietti Hämeenlinnassa kaksi viikkoa opiskellen Hämeen ammattikorkeakoulussa (Hamk).

Rehtorit vierailivat myös kouluilla tutustuen koulujen arkeen. Kokemukset ja opit Suomesta vakuuttivat.

– Suomessa opetus perustuu siihen, että lapset ovat keskiössä ja aktiivisia. Suomessa myös oppilaiden taitoja kehitetään tiedon kartuttamisen lisäksi. Olemme huomanneet, että lapset ovat hyvin iloisia koulussa, sanoo Yang Liu, alakoulun rehtori Ningbon maakunnasta Kiinasta.

– Tämä matka on ollut todella tärkeä, olemme oppineet paljon, jatkaa Yang Liu.

Opetusalan koulutusviennille on juuri nyt paljon kysyntää, kerrotaan opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

– Tällä hetkellä erityisesti Kiinasta ja Latinalaisen Amerikan maista on kova kiinnostus kaikenlaiseen suomalaiseen koulutukseen ja siihen liittyvään osaamiseen, sanoo kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi OKM:n kansainvälisten asiain sihteeristöstä.

Tähän rakoon myös Hämeen ammattikorkeakoulu haluaa iskeä.

Hamk on vienut koulutusta etunenässä

Hämeen ammattikorkeakoulu on tehnyt määrätietoista työtä koulutusviennin kasvattamiseksi jo vuodesta 2010. Eri alojen koulutusta on myyty Brasiliaan, Kazakstaniin, Thaimaahan, Venäjälle, Etelä-Afrikaan ja nyt siis Kiinaan.

Koulutusta on annettu opettajankoulutuksen, hyvinvoinnin, liiketalouden ja biotalouden aloilla.

– Me haluamme olla kansainvälinen ammattikorkeakoulu, joka tarjoaa myös laadukasta opetusta kansainvälisesti. Haluamme hyödyntää sitä, että suomalainen osaaminen on hyvä vientituote, sanoo Hamkin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.

Hamkin vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä
Hamkin vararehtorin Heidi Ahokallio-Leppälän mukaan kiinalaisrehtorit ovat olleet hyvä peili, jonka kautta omaa toimintaa voi arvioida.Timo Leponiemi / Yle

Hallitusohjelmassa koulutusviennille on annettu myös isot tavoitteet. Tarkoituksena on, että vuoteen 2019 mennessä koulutusta myydään 350 miljoonan euron arvosta. Jouni Kangasniemi OKM:stä sanoo, että hänen henkilökohtainen tuntumansa on, että tavoitteeseen päästään.

– Koulutusviennin tilastointi on vielä alkutekijöissään, koska uusia toimijoita on paljon eikä koulutusvienti alana ole vakiintunut vanhoihin mittareihin. Joka tapauksessa kasvuala tämä on.

Koulutusviennin arvon laskemisen hankaluudesta kirjoittaa myös Helsingin Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Koulutusvienti on hyvä peili

Kiinalaisrehtorit sanovat, että heillä on paljon asioita kotiinviemisinä. Esimerkiksi paljon puhutut ilmiöoppiminen ja tekemällä oppiminen innostivat koulutuksessa.

– Opettajat täällä innostavat oppilaita tekemään asioita ja tekemällä lapset oppivat. Tämä on todella upeaa! sanoo puolestaan rehtori Wang Jianping.

Kiinankielisiä muistiinpanoja kirjoitetaan vihkoon
Timo Leponiemi / Yle

Hamk arvioi saavansa koulutusviennistä tuloja tänä vuonna noin miljoonan euroa. Eurojen lisäksi kiinalaisrehtorit ovat antaneet Hamkille eväitä oman toiminnan kehittämiselle.

– Me löydetään näistä koulutuksista sellaista, mitä meidän täytyy jatkossa parantaa. He (kiinalaisrehtorit) ovat olleet meille hyvä peili, jonka kautta omaa toimintaa voi arvioida, pohtii vararehtori Heidi Ahokallio-Leppälä.