180 astetta: "Suomalainen identiteetti voisi olla muutakin kuin sitä, että emme ole osa Venäjää, jippii"

Roman Schatz kertoo, miltä Suomi 100 näyttää täällä syntymättömän silmin.

Suomi 100
Roman Schatz
Yle Uutisgrafiikka

Heinäkuussa 1994 Immolan lentokentälle oli pakkautunut arvovaltaista väkeä. Parkkipaikan viereisessä metsässä paljastettiin puna-armeijan suurhyökkäyksen torjuntataisteluihin osallistuneen saksalaisen lento-osaston muistomerkki.

Hitler lähetti lento-osasto Kuhlmeyn Suomeen kesäkuussa 1944. Viisikymmentä vuotta myöhemmin muistomerkin paljastustilaisuudessa valtiovallan tervehdyksen lausui eduskunnan silloinen puhemies Riitta Uosukainen.

Toimittaja-kirjailija Roman Schatzin mukaan tilaisuuteen kutsuttiin myös Saksan edustaja. Lähetystössä nousi karvat pystyyn.

– Siellä päiviteltiin, että eivätkö he Suomessa ymmärrä, ettemme voi saksalaisina osallistua tilaisuuteen, jossa muistellaan natsi-Saksan ilmavoimissa palvelleita upseereja, Schatz viittaa tarinaan uudessa kirjassaan.

Tilanne hoidettiin kiittämällä kutsusta ja vetoamalla kiireeseen. Tarina kuvastaa Schatzin mukaan osuvasti, kuinka saksalaiset ja suomalaiset suhtautuvat toisistaan poikkeavalla tavalla toiseen maailmansotaan.

Suomessa sotakuvaston merkitys korostuu itsenäisyyspäivän juhlinnassa. On sotaveteraaneja, Hornet-hävittäjiä, kunniavartioita ja Tuntemattomat sotilaat. Toinen maailmansota on erottamaton osa suomalaisuutta.

– Sadan vuoden jälkeen suomalaiselle identiteetille olisi ehkä aika löytää positiivisempaa sisältöä kuin "emme ole enää osa Venäjää, jippii".

Saksassa pyydetään anteeksi

Schatzin mukaan suomalaisten isänmaallisuus pistää täällä syntymättömän silmään erityisesti itsenäisyyspäivänä. Tänä vuonna saatiin tasavuosien johdosta paljon anteeksi.

– Ei juhlintaa kovin postmoderniksi ja jännittäväksi voi luonnehtia eli saatiin sitä, mitä oli lupa odottaa. Suomi-pullamössöä ja kliseitä oli hyvinkin paljon. Toisaalta sille kaikelle oli kerrankin lupa: Suomi sata.

Kun Saksa voittaa futiksen mm-kisat, niin silloin saa viikon verran olla niin saatanan saksalainen.

Roman Schatz

Schatzille myönnettiin kaksoiskansalaisuus vuonna 2012. Toimittaja myöntää olleensa itsekin osa Suomi 100 -orkesteria.

– Pidin juhlapuheita Saksassa ja Sveitsissä.

Saksassa on Schatzin mukaan patrioottisen itsenäisyysjuhlinnan sijaan päiviä, jolloin pitää pyytää anteeksi. Sotaveteraaneja ei juhlita. Kansallistunnetta tarjoaa urheilu.

– Kun Saksa voittaa futiksen mm-kisat, niin silloin saa viikon verran olla niin saatanan saksalainen.

Ovatko suomalaiset siis täysiä sotahulluja?

– Eivät aggressiivisesti vaan puolustuksellisesti. "Meille ei tulla. Ja jos tullaan, niin siitä saa maksaa kalliisti."

Sen ei pitäisi Schatzin mukaan yllättää ketään.

– Sokea Reettakin ymmärtää, että viiden miljoonan kansa, joka asuu Venäjän naapurissa, on ylpeä puolustuksestaan.

Itsenäisyys alkaa olla ikivanha juttu

Schatz vietti Suomen itsenäisyyspäivää viisivuotiaan tyttärensä kanssa kotonaan Helsingin Töölössä.

– Katselimme toiselta näytöltä linnan vastaanottoa ja toiselta mielenosoituskulkueita, jotka kulkivat aivan talomme lähellä, Schatz kertoo.

Grafiikka
Yle Uutisgrafiikka

31 vuotta Suomessa on opettanut paljon suomalaisista.

– Suomi on sinä aikana nähnyt maailmaa ja maailma on nähnyt Suomen. Maa on kansainvälistynyt ja avautunut. Yhtäkkiä kaikki osaavat englantia.

Tullessaan maahan vuonna 1986 Schatz aisti lähinnä ahdistusta.

– Kaikkia vitutti. Elettiin YYA-sopimuksen varjossa. Sitten tulivat EU, Nokia, cocktailit ja half pipet.

Sen sijaan itsenäisyyden juhlinta on säilyttänyt patriotisminsa. Se suomalaisille suotakoon, vaikka viime kädessä kansallisella ylpeydellä ei tee yhtään mitään, Schatz muistuttaa.

On tämä silti hyvä paikka elää.

– Failed States Indexissä Suomi on jumbosijalla. Suomi on siis maailman vähiten epäonnistunut valtio. Pysytään siinä.

Schatz on oikeassa. Amerikkalaisten tutkimuslaitosten yhteistyönä laskettava Failed States Index, nykyään Fragile States Index on tänäkin vuonna listannut Suomen jumbosijalle eli parhaaksi (siirryt toiseen palveluun). Suomi on maailman valtioista ainoa, jonka luokitus on "very sustainable" eli todella kestävä.

Löytyisikö yhdelle maailman parhaista maista uusia tapoja juhlistaa olemistaan? Kaikille lienee selvää, että olemme itsenäisiä – valaistiinhan maailman maamerkit Niagaran putouksista Rio de Janeiron Kristus-patsaaseen sinivalkoisiksi satavuotiaan Suomen kunniaksi.

– Kuten kirjoitin kolumnissani (siirryt toiseen palveluun) (IS (siirryt toiseen palveluun)), niin Suomen itsenäisyys alkaa olla ikivanha juttu. Sata vuotta, jos tarkkoja ollaan.