Palkittu kouluterkka vastaa nuoren viestiin Snapchatissa illallakin: "Työtä pitää tehdä silloin kun sitä on"

Hämeenkyröläinen Outi Koskinen uskoo, että kouluterveydenhoitajan pitää näkyä siellä missä nuoriso on. Tuloksena oppilaat puhuvat luottohenkilölleen hyvinkin avoimesti.

nuoret
Kouluterveydenhoitaja Outi Koskinen työhuoneessaan
Outi Koskinen on tykätty terkka, jolle Hämeenkyrön yhteiskoulun oppilaat puhuvat avoimesti. Iltaisin hänet voi tavata kunnan nuokkarilla, missä rooli on olla yksi aikuisista. Kotona Koskinen on äiti, jonka tehtäviin kuuluu myös kurja kurinpito. "Voisitko joskus olla mulle yhtä kiva kuin mun kavereille?" valittaa oma teini-ikäinen poika. Anna Sirén / Yle

HämeenkyröJoulukuinen aamu on pimeä, mutta Hämeenkyrön yhteiskoulun terveydenhoitajan huoneessa helottaa kirkasvalolamppu. Pöydällä valohoidosta nauttivat vihreä omena ja terkkarin pienen paheen paljastava limsapullo. Ovi huoneeseen on auki, kuten se lähes aina on.

Kunta-alan palkinnon marraskuussa saanut terveydenhoitaja Outi Koskinen uskoo paitsi iloon ja innostukseen, myös siihen, että nuorten kanssa työskenneltäessä on aktiivisesti ja konkreettisesti näyttävä siellä, missä nuoret liikkuvat.

– Olen tehnyt paljon töitä sen eteen, että minua olisi helppo lähestyä ja minulle olisi helppo jutella. Vastaanottoni ovi on auki aina kun mahdollista, ja pyrin myös tapaamaan oppilaita välitunneilla ja oppitunneilla.

Terkka snäppää

Nuorten kannalta olennaisinta on se, että terveydenhoitaja on ottanut aktiivisen roolin sosiaalisessa mediassa. Ilmoitustaululla työhuoneen ovenpielessä on pitkä lista kanavia, joista terkan tavoittaa. Puhelimen ja sähköpostin lisäksi Outi Koskinen käyttää yhteydenpitoon Snapchatia, Facebookia ja Twitteriä.

– Twitterissä voi päivittää omaa osaamistaan ja Facebook tavoittaa hyvin vanhemmat ja yhteistyökumppanit. Tärkein alustani on kuitenkin Snapchat. Nuoret ovat siellä, ja minusta myös kouluterveydenhuollon palvelua pitää olla saatavilla sieltä.

Terveydenhoitaja lähettää snapchat-viestiä.
Terveydenhoitaja pitää oppilaisiin yhteyttä myös sosiaalisessa mediassa.Anna Sirén / Yle

Päivittäin terveydenhoitaja ja oppilaat saattavat vaihtaa jopa kymmeniä Snapchat-viestejä eli snäppejä, mikä on vähentänyt ruuhkaa vastaanotolla. Terveydenhoitajalle voi kilahtaa kysymys esimerkiksi ehkäisyasioihin liittyen tai vaikka kuva ihottumasta.

– Hoidon tarpeen arviointi onnistuu usein tätä kautta. Pidän nuoria somessa myös ajan tasalla siitä, mitä teen ja missä menen. Joskus keskustelutan heitä ajankohtaisista asioista. Nuorille on tärkeää, että olen tavoitettavissa ihan hetkessä, Outi Koskinen sanoo.

Nuoret ovat Snapchatissa, ja minusta myös kouluterveydenhuollon palvelua pitää olla saatavilla sieltä.

Outi Koskinen

Koulupäiväänsä aloitteleva 16-vuotias lukiolainen Maija Veteläsuo vahvistaa kanavan hyödyllisyyden.

– Se on nuorille helppo tapa pitää yhteyttä. Tuntuu, että terveydenhoitaja on lähellä. Ja jos joku on vaikka vähän ujompi, niin somen kautta uskaltaa ehkä mennä juttelemaan, nuori nainen pohtii.

Linjat auki illallakin

Jos mahdollisuus annetaan, nuoriso ottaa terveydenhoitajaan yhteyttä myös koulupäivän ulkopuolella. Outi Koskinen on menestyksekkäästi testannut puhelin- ja somepäivystystä iltasella.

– Halusin kokeilla ja katsoa mihin aikaan minua tarvitaan. Oppilailla on eniten asiaa kuuden ja seitsemän välillä. Työtä pitää tehdä silloin, kun sitä on. Iltapäiväkolmen jälkeen koululla ei enää ole ketään, mutta illansuussa oppilailla saattaa hyvinkin olla kysymyksiä mielessään.

Minulle puhutaan suoraan, ja olen hirveän otettu siitä, että nuoret kertovat asioistaan niin avoimesti.

Outi Koskinen

Luotettava, avoin, iloinen, pirteä...

Hämeenkyrön yhteiskoulussa on 430 yläkoululaista ja 160 lukiolaista. Kun oppilailta pyytää kuvailemaan terveydenhoitajaansa, saa vastaukseksi pelkkiä kehuja.

– Outi on luotettava ja avoin. Hän on paras terveydenhoitaja minkä kuvitella voi, sanoo yhdeksäsluokkalainen Hanne Mäki empimättä.

– Ja hän on iloinen ja pirteä, aina hyvällä tuulella, lukion ekaluokkalainen Maija Veteläsuo nyökyttää.

– Itse olen tarvinnut terveydenhoitajalta lähinnä särkylääkettä, mutta Outille voisi varmasti puhua mistä vaan, kahdeksatta luokkaa käyvä Eemeli Jokinen pohtii.

Outi on luotettava ja avoin. Hän on paras terveydenhoitaja minkä kuvitella voi.

Hanne Mäki

Aina ei tietenkään mene putkeen, ja joskus pitää kutsua oppilas takaisin, jotta saadaan asiat puhuttua halki. Naamasta näkee, onnistuiko terkka työssään, ja joskus tulee kritiikkiäkin, Outi Koskinen painottaa.

– Useimmiten saan kyllä hyvää palautetta. Minulle puhutaan suoraan, ja olen hirveän otettu siitä, että nuoret kertovat asioistaan niin avoimesti.

Hämeenkyrön yhteiskoulun yläkoululaiset Hanne Mäki ja Eemeli Jokinen sekä lukiolainen Maija Veteläsuo koulun käytävällä.
Hämeenkyrön yhteiskoulun yläkoululaiset Hanne Mäki (vas.) ja Eemeli Jokinen sekä lukiolainen Maija Veteläsuo ovat kaikki yhtä mieltä siitä, että terveydenhoitaja Outi Koskiselle voi jutella helposti ja melkein mistä vaan.Anna Sirén / Yle

Terkan niksit tarpeen

Yksi mieleenpainuvimmista työpäivistä oli se, jona terkan ovelle ilmestyi välitunnilla kolme tyttöä.

– He kysyivät ihan suoraan, että kuinka sä Outi purat vitutusta. Sanoin siihen, että otetaan Pepsi-pullo pöydälle ja turistaan hetki, kyllä se siitä sitten helpottaa. Vartin verran siinä sitten juteltiin, ja kun helpotti, niin jatkettiin työ- ja koulupäivää ihan normaalisti.

He kysyivät ihan suoraan, että kuinka sä Outi purat vitutusta.

Outi Koskinen

Se, millaisia keskusteluja ja mihin tyyliin terveydenhoitaja asiakkaansa kanssa käy, riippuu tietysti asiakkaasta itsestään. Toiset oppilaat tarvitsevat kaveria, kun taas toiset kaipaavat aikuista auktoriteettia.

Outi Koskisen mukaan terveydenhoitajan asiantuntijarooli ei enää korostu entiseen tapaan, vaan eniten kaivataan kohtaavaa aikuista.

– Meillä kaikilla koulun aikuisilla on ihan sama tehtävä: haluamme, että nuoret saavat positiivisia kokemuksia ja löytävät vahvuutensa. Kun siinä onnistutaan, nuoret tekevät automaattisesti sellaisia valintoja, jotka vaikuttavat positiivisesti heidän terveyteensä ja hyvinvointiinsa.

Outi Koskinen juttelee oppilaiden kanssa koulun käytävällä.
Asiakkaat eli oppilaat ovat suurin motivaattorini, terveydenhoitaja Outi Koskinen sanoo.Anna Sirén / Yle

Kutsumus löytyi kolmikymppisenä

Outi Koskinen ei ole lapsuutensa haaveammatissa. Hän keksi kouluttautua terveydenhoitajaksi vasta kolmikymppisenä, mutta tajusi suhteellisen nopeasti olevansa kutsumustyössään. Nyt, 41-vuotiaana, hän työskentelee samassa koulussa, jossa itse aikoinaan kärsi teini-iän tunnekuohunsa.

– Tavoitan yhä teini-Outin. Omana kouluaikanani kipuilua aiheutti esimerkiksi fyysinen kasvaminen ja kotoa muuttaminen. Nykynuori tarvitsevat enemmän tukea henkiseen jaksamiseen. Tuntuu, että nykyään nuoret kokevat paineita enemmän kuin ennen ja ahdistuvat helposti.

Tuntuu, että nykyään nuoret kokevat paineita enemmän kuin ennen ja ahdistuvat helposti.

Outi Koskinen
Outi Koskinen laittaa oppilaalle sidettä ranteeseen
Perinteiset terveydenhoitajan hommat hoituvat vastaanotolla, mutta Outi Koskinen on kokeillut klassisten terveystarkastusten sijaan myös esimerkiksi Hyvä minä -tuntia, jossa suhtautumista omaan hyvinvointiin pohditaan porukalla.Anna Sirén / Yle

Marraskuussa Outi Koskinen palkittiin kunta-alan työelämän kehittämisohjelman KunTeko 2020:n Oman työn sankari -palkinnolla (siirryt toiseen palveluun). Palkitun ansioiksi laskettiin innostava ote työhön ja esimerkillinen oman kuntatyön kehittäminen.

Outi Koskinen myöntää tunnistavansa itsensä saatesanoista.

– Viestini on se, että ilolla ja innostuksella saa tosi paljon aikaan, ja työkin on innostuneena paljon kivempaa.

Tunnustetun terveydenhoitajan oppeja lainataan jo kotikunnan ulkopuolellakin. Luennoidessaan työtavoistaan Outi Koskinen ajattelee edustavansa asiansa lisäksi myös työnantajaansa, Hämeenkyrön kuntaa.

– Ajattelen olevani profiilin nostaja. En ole pelkästään tämän oman kouluni terkka, vaan kunnan työntekijä. Haluan viedä eteenpäin sitä ajatusta, että kuntatyössäkin on iloisia ja innovatiivisia työntekijöitä.