Synkän menneisyyden Vallisaari on nyt tyhjä ja tuulinen, mutta tulevaisuudessa siellä voi kenties yöpyä hotellissa

Helsingin edustalla 300 saarta odottaa kävijöitään. Saarihyppely ja lomamökin vuokraus voivat olla mahdollisia jo lähivuosina.

Helsingin saaret
vallisaari
Vallisaaren Kustaanmiekan puoleisella kalliolla loistavat valot joulukuun hämärtyvässä illassa. Suomenlinnan ja Vallisaaren välisestä Kustaanmiekan kapeikosta kulkevat päivittäin isot ruotsinlaivat.Tuulia Thynell / Yle

Niin lähellä, mutta niin kaukana.

Vallisaari on noin 20 minuutin vesibussimatkan päässä Helsingin Kauppatorilta, aivan Suomenlinnan kyljessä. Yhteys Vallisaareen (siirryt toiseen palveluun) pelaa kuitenkin vain toukokuusta syyskuuhun. Näin joulukuussa komea lähtölaituri on tyhjä ja tuulinen.

vallisaari
Vallisaaren vesibussin lähtölaituri sijaitsee Kauppatorilla aivan Suomenlinnan-lautan vieressä.Tuulia Thynell / Yle

Tämä kuitenkin muuttuu lähitulevaisuudessa, sillä Helsingin kaupunki haluaa avata saaristoa kaupunkilaisten käyttöön nykyistä enemmän. Se tarkoittaa palveluiden ja loma-asumisen rakentamista saaristoon, ympärivuotiseen käyttöön.

Tarvitaan tietysti myös ympäri vuoden toimivia kulkupelejä, ja niitä ei liikenteessä ihan vielä ole.

– Toiveena on kehittää sellainen vesiliikenteen verkosto, että liikkuminen saaristoon ja saarten välillä olisi mahdollista, kertoo merellisen Helsingin strategiaa parhaillaan laativa arkkitehti Meri Louekari.

Mistään uudesta keksinnöstä ei sinällään ole kyse, koska saaristoelämästä on nautittu ennenkin. Esimerkiksi 1800-luvulla höyrylaivareitit kuljettivat kesänviettäjiä saariston lomaparatiiseihin ja työmatkalaisia päiväksi tai viikoksi takaisin kaupunkiin.

Nyt kaupunki avautuu taas entistä enemmän saaristoon, jota Helsingissä piisaa.

Helsingin lähisaaret- kartta
Helsingin saaristo muodostaa rannan suuntaisesti noin 20 kilometriä leveän ja 10 kilometriä syvän vyöhykkeen. Tähän karttaan on nimetty lähinnä isoimmat saaristaYle Uutisgrafiikka

Saaria Helsingin edustalla on noin 300 ja pisimmällä suunnittelutyö on juuri Vallisaaressa.

Valmista asemakaavan suhteen pitäisi tulla 2018 ja rakentamista voitaisiin Louekarin mukaan aloitella siitä noin parin vuoden kuluttua.

"Käymme tutkimusretkillä saarissa"

Helsingin uusi yleiskaava tähtää kaupunkirakenteen tiivistämiseen. Sen myötä kaupunkilaisille halutaan tarjota uusia virkistysmahdollisuuksia. Saaristossa on tähän potentiaalia, kertoo arkkitehti Louekari, ja siksi tekeillä on Helsingin merellinen strategia.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että käymme tutkimusretkillä eri saarissa. Saarten avaaminen on tasapainoilua luontoarvojen ja virkistyskäytön välillä.

Nyt siis erotellaan saarista ne, jotka on luontoarvojensa takia säilytettävä silkasti luontokohteina tai rajoitetun käytön saarina, ja joissa voi vaikka retkeillä. Palveluita niihin ei tule.

– Toisaalta etsitään toiminnallisia paikkoja, toisaalta ollaan tosi tarkkoja siitä, että herkkä saaristoluonto säilyy.

vallisaari
Meri Louekari valmistelee Helsingin edustan saarien käyttöönottoa. Hän selvitttää, miten ne voitaisiin saada vastaamaan 2000-luvun saaristoelämän toiveita ja tarpeita.Tuulia Thynell / Yle

Louekarin mukaan jo nyt on tiedossa paikkoja, joita ei missään tapauksessa ajatellakaan avattaviksi yleisölle lähitulevaisuudessa.

Niitä ovat luonnonsuojelullisesti arvokkaat saaret ja tietyt puolustusvoimien saaret.

Vallisaaren synkkä historia

Vallisaari toimi vuosisatoja sotilassaarena. Sen historia on ruudin- ja kuolemankäryinen: lukematon määrä ruotsalaisia ja venäläisiä merisodassa kaatuneita sotilaita on haudattu Vallisaareen.

Siellä on ollut myös eristyssairaala koleraan sairastuneille.

Yli 80 vuotta sitten, kesällä 1937, Vallisaaren eteläosan ammusvarastolla sattui valtava räjähdysonnettomuus, jonka jäljet näkyvät saaressa tänäkin päivänä.

Räjähdyksiä oli useita, ja sirpaleita lensi mantereelle saakka. Onnettomuudessa kuoli 12 ihmistä. Tapahtumapaikkaa kutsutaan edelleen Kuolemanlaaksoksi.

Vieläkään kaikkialla Vallisaaressa ei saa vaeltaa onnettomuuden takia. Vallisaaren kehittämisestä vastaa Metsähallitus, joka kertoo saaren eteläosan olevan poliisilain mukainen liikkumis- ja oleskelurajoitusalue (siirryt toiseen palveluun), jonne ei saa nousta maihin. Alueella liikkuminen on rangaistavaa.

Maastossa saattaa yhä olla räjähteitä, vaikka puolustusvoimat onkin raivannut saarta ahkerasti. Yle kertoi raivaustöistä vuonna 2009, kun räjähteitä etsittiin niin maalta kuin mereltäkin 26 erikoissotilaan voimin.

Tuolloin vasta valmistauduttiin siihen, että sotilassaaret avautuisivat hamassa tulevaisuudessa siviilikäyttöön.

Näin lopulta kävi Vallisaaren kohdalla toukokuussa 2016, kun ensimmäinen vesibussi lähti Kauppatorilta. Helsingin Sanomat oli päässyt kurkistamaan saarelle etukäteen (siirryt toiseen palveluun) ja kuvaili näkymiä "henkeäsalpaavan kauniiksi".

Ensimmäisenä kesänä Vallisaaressa olikin yleisöryntäys, kun arviolta 90 000 ihmistä vieraili siellä. Myös viime kesänä saaristo veti puoleensa kymmeniä tuhansia kävijöitä.

Maailmanperintökohde kohtaa uudisrakennukset

Kun tietää Vallisaaren historian, voisi kuvitella sinne rakentamisen olevan ehkä hieman hankalaa. Miten uudisrakennukset asettuvat jo olemassa olevaan, valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön? Vallisaari on myös osa Suomenlinnan Unescon maailmanperintökohteen suojavyöhykettä.

Toistaiseksi on olemassa havainnekuvia mahdollisesta rakentamisesta.

Ideakuva ja osa Vallisaaren yleissuunnitelmaa.
Tässä havainnekuvassa on yksi näkemys siitä, miten uudisrakennukset voisivat asettua vanhaan rakennuskantaan. Toiveissa on saada Vallisaareen vuokrattavia loma-asuntoja, kahvila, ravintola, näyttelytilat ja kenties myös pieni hotelli. Asemakaava menee kaupunkisuunnittelulautakuntaan ensi keväänä ja se on määrä hyväksyä valtuustossa ensi vuoden aikana. Tämä ideakuva on osa Vallisaaren yleissuunnitelmaa.Metsähallitus, WSP ja Verstas Arkkitehdit

Vallisaareen on jo pienimuotoisesti rakennettu palveluita, kuten kahviloita.

Se mitä kaikkea saaristoon lopulta rakentuu, riippuu Helsingin kaupungin arkkitehdin Meri Louekarin mukaan paljolti yrittäjistä itsestään.

– Siellä voisi olla esimerkiksi hyvinkin luovasti mietittyjä majoitusratkaisuita. Ei välttämättä mitään omaa mökkiä, koska niitäkin voitaisiin jakaa, pohtii Louekari.

Palveluiden kirjo saaristossa voisi Louekarin mukaan ulottua sukelluksesta kanoottien ja suppailulautojen vuokraukseen, pienten hotellien, ravintoloiden ja kahviloiden lisäksi.

Pysyvää asumista on suunniteltu vain Lauttasaaren edustalla sijaitsevaan Melkkiin.

Lue myös:

Päätön eversti ja kauhua kolerasairaalassa – piknik-paikaksi muuttuneen Vallisaaren historia on kolkko