Liitosseurakunnat ja yhtymät onnistuneet nipistämään menoistaan – kirkollisverolla yllätyssuunta

Kuntaliitokset ovat velvoittaneet lukuisat seurakunnat joko liittymään naapureihinsa tai muodostamaan seurakuntayhtymän.

seurakunnat
Sonja Saarikko
Kanttori Sonja Saarikko soittaa urkuja Hämeenlinnan kirkossa. Antti Lähteenmäki / Yle

Evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntayhtymät ja toisiinsa liittyneet seurakunnat ovat kyenneet säästämään sekä toimintakuluissa että henkilöstökuluissa hiukan enemmän kuin seurakunnissa keskimäärin.

Tulos selviää kirkkohallituksen pienimuotoisesta selvityksestä, jossa katsottiin kolmen suuren seurakuntaliitoksen ja kolmen suuren seurakuntayhtymän keskeisiä tunnuslukuja yhdistymisen perustamisvuodelta 2009 viime vuoteen saakka.

– Näyttää siltä, että sekä toimintakuluissa että varsinkin henkilöstökuluissa on kyetty säästämään pikkuisen enemmän kuin seurakunnissa keskimäärin. Ei mitenkään isossa määrin, mutta kuitenkin maan keskiarvoa selvästi enemmän, ja paikalliset erot ovat aika suuria. Joissakin on onnistuttu paremmin kuin muualla, sanoo taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander kirkkohallituksesta.

Esimerkiksi toimintakulujaan on eniten saanut nipistettyä Salon seurakunta (-10%) vuosien 2009 ja 2016 välisenä aikana (kts. taulukko), kun maan keskiarvo on +3 prosenttia. Muutkin selvityksessä mukana olleet seurakunnat ja yhtymät ovat saaneet pidettyä toimintakulujensa kasvun vähintään maan keskiarvossa tai alle sen.

Salon seurakunta on onnistunut pienentämään henkilöstökulujaankin (-16%) eniten verrokkiseurakunnista ja yhtymistä. Maan keskiavonkin se alitti selvästi.

Kirkollisveroprosenttia Salon seurakunta on kuitenkin nostanut selvästi maan keskiarvoa enemmän.

– Liitosseurakunnissa kirkollisveroprosentteja on korotettu keskimäärin enemmän kuin koko seurakuntakentässä, Perander sanoo.

Poikkeukselliset liitoshalut

Puolensataa luterilaista seurakuntaa harkitsee parhaillaan vakavasti liittymistä naapuriseurakuntaan. Enimmillään viisikin seurakuntaa voi jatkossa muodostaa yhden ison seurakunnan. Lisäksi liitosta väljempää seurakuntayhtymää mietitään muutamassa kymmenessä seurakunnassa eri puolilla maata, ja osassa seurakuntia pohdinnassa on kallistuminen joko liitokseen tai vaihtoehtoisesti yhtymän suuntaan.

Seurakuntien tunnuslukuja
Yle Uutisgrafiikka

– Päättäjille antasin sen ohjeen, että vaikka seurakuntayhtymän tai seurakuntien yhdistämisen päätös on ollut iso urakka ja iso projekti, niin varsinaisesti isojen päätösten tekeminen alkaa vasta sen jälkeen, Pasi Perander kirkkohallituksesta opastaa.

– Jos säästöjä haetaan, ne syntyvät ainoastaan tiukoilla päätöksillä, joita jatkossa tehdään. Ja kokemukset kertovat siitä, että useampi vuosi menee, ennen kuin päästään säästöihin.

Kaiken kaikkiaan suuria muutoksia omaan toimintaansa pohtii lähes 80 seurakuntaa maan 400 evankelis-luterilaisesta seurakunnasta. Näin hurjia yhdistymishaluja ei ole nähty kymmeneen vuoteen.

Tilanne on sikäli poikkeuksellinen, että seurakunnat hakevat yhdistymisiä nyt täysin vapaaehtoisesti. Yleensä seurakuntaliitokset ovat olleet seurausta samalla alueella toteutetusta kuntaliitoksesta. Tällöin laki velvoittaa myös seurakunnat liitoksiin.