Maa järisi keväällä 2016 paljon rajummin kuin viime yönä, mutta ennätyslukemat jäivät ruotsalaisten nimiin

Oulun seutua perjantain vastaisena yönä ravistellut maanjäristys oli magnituudiltaan 3,2. Suomessa suurempi maanjäristys koettiin edellisen kerran Kuusamossa vuonna 2000.

maanjäristykset
Grafiikkakuva Oulun ja Lumijoen alueelta
Yle Uutisgrafiikka

Oulun eteläpuolella Lumijoella perjantaina aamuyöllä sattunut maanjäristys on osoittautunut yhdeksi voimakkaimmista Suomen mittaushistoriassa. Seismologi Hanna Silvennoinen Oulun yliopiston geofysiikan observatoriosta arvioi, että sen magnitudi oli 3,2. Voimakkuus tarkentunee vielä lähipäivinä eri lähteitä vertailemalla.

– Suomen mittakaavassa tämä on aika kova luku. Seitsemäntoista vuotta on kulunut siitä, kun viime kerran on kolme magnitudia ylittynyt Suomessa, Hanna Silvennoinen sanoo.

Monen tuoreessa muistissa on vielä Perämeren alla maaliskuussa 2016 sattunut maanjäristys, joka oli voimakkuudeltaan 4,6. Se rekisteröitiin Ruotsiin, sillä järistyksen keskus sijaitsi meren alla Ruotsin aluevesillä, lähempänä Luulajaa kuin Raahea.

– Ruotsin puolella mitattu Perämeren maanjäristys olisi Suomen puolella ollut suurin koskaan rekisteröity.

Suomessa on 2000-luvulla kirjattu 44 maanjäristystä (siirryt toiseen palveluun), jotka ovat olleet magnitudiltaan yli kahden.

Numeron nousu asteikolla moninkertaistaa energiamäärät

Silvennoinen muistuttaa, että magnitudiaseteikolla yhden numeron nousu aina kymmenkertaistaa maanjäristyksessa vapautuvan energiamäärän edelliseen lukuun verrattuna.

– Yhden numeron muutos tarkoittaa siten jo aika suurta muutosta järistyksen voimakkuudessa, Silvennoinen alleviivaa.

Tuorein maanjäristys ei aiheuttanut mainittavampia vahinkoja. Hanna Silvennoisen mukaan vahinkoihin vaikuttaa etenkin sen tarkka sijainti, esimerkiksi suoraan kaupungin alla vahinkoja syntyy helpommin kuin maaseudulla. Suoraan Oulun alapuolella esimerkiksi magnitudi viisi saattaisi jo aihauttaa vahinkoja.

2000-luvulla voimakkaimmat maanjäristykset on rekisteröity Perämeren ympäristössä. Esimerkiksi Koillismaalla magnitudiltaan kahden järistyksiä on havaittu vuosittain. Korkein mittaus on Kuusamosta vuodelta 2000, magnitudiltaan 3,5.

– Tärkein selittäjä maanjäristyksille tälllä alueella on jääkauden jälkeinen maan kohoaminen, joka lisää jännitteitä maaperään.