"Kokeile salviaa, vyöhyketerapiaa, lemmikin hankintaa" – moni lapseton nuori kokee vähättelyä ja saa mitä oudoimpia neuvoja

Suomessa puhutaan synnytystalkoista, mutta samalla parikymppisten kykyä huolehtia perheestään epäillään. Kuusi nuorta tahattomasti lapsetonta kertoo kohtaamistaan ennakkoluuloista.

lapsettomuus
Äiti lapsi sylissä katselee ikkunasta ulos.
On arvioitu, että jopa 15% kaikista pareista on jossakin elämänsä vaiheessa kärsinyt tahattomasta lapsettomuudesta.Henrietta Hassinen / Yle

Nuorena lapsensa tekevät tai lasta yrittävät kohtaavat ennakkoluuloja ja vähättelyä. Tilanne on nurinkurinen, sillä samaan aikaan Suomessa ollaan huolissaan syntyvien lasten vähenemisestä ja synnyttäjien keski-iän noususta. Lapsettomien yhdistys Simpukan puheenjohtaja Johannan Repo sanoo, että puheissa ja asenteissa on voimakas ristiriita.

– Yhteiskunnassa puhutaan, että hankkikaa lapset mahdollisimman nuorina, mutta toisaalta parikymppiset törmäävät siihen, että heidän halunsa perustaa perhe kyseenalaistetaan.

Esimerkiksi nuorten vanhempien kykyä selvitä taloudellisesti perhe-elämästä epäillään. Samalla keskustellaan synnytystalkoista ja siitä, että lapset olisi hyvä hankkia jo opiskeluaikana.

Repo arvelee asenteiden nuoria äitejä ja lapsettomia kohtaan muuttuneen kielteisemmäksi samaa tahtia kun ensisynnyttäjien keski-ikä on noussut lähemmäs kolmeakymmentä vuotta. Vielä joitakin vuosikymmeniä sitten oli ihan tavallista, että lapset saatiin parikymppisenä.

Repo törmää nuorten naisten kokemuksiin Simpukan vertaistukiryhmissä (siirryt toiseen palveluun). Netin suljetuissa keskusteluryhmissä nuoret naiset uskaltavat kertoa kokemuksistaan avoimesti.

pariskunta pitelee toisiaan kädestä
Yleisin perhemuoto Suomessa on lapseton aviopari. Lapsiperheiden määrä vähenee.AOP

Nuorellakin voi olla takana jo pitkä lapsettomuus

Tahattomasti lapsettomien parikymppisten määrää on vaikea arvioida, sillä heitä ei ole tilastoitu mihinkään. Repo sanoo heitä olevan kuitenkin ihan kohtuullisen kokoinen joukko. Moni heistä on ehtinyt käydä lapsettomuushoitoja läpi jo pitkään.

Parikymppiset törmäävät siihen, että heidän halunsa perustaa perhe kyseenalaistetaan.

Johanna Repo

Saimme Simpukan vertaistukiryhmän kautta kuuden nuoren naisen kommentteja lapsettomuudestaan. He kertoivat kokemuksistaan sähköpostitse ja Facebookin välityksellä. Vastaajat haluavat pysytellä nimettöminä, sillä kokevat aiheen arkaluontoisena. Näin naiset kirjottavat:

”Vähättely kohdistuu meihin kaikista nuorimpiin. Mitä teet ajalla, kun varmuutta lapsen saamisesta ei kuitenkaan ole."

”Hiljaiseksi on menty, kun olen sanonut, että ikä lisää huolta, kun ei sen puoleen pitäisi olla ongelmaa.”

”Jätin mieheni kanssa ehkäisyn pois, kun olin 21-vuotias. Olin aina olettanut, että tulen raskaaksi helposti ja kaikki sujuu hyvin. Eipä sujunutkaan. Sitten se ihme tuli, lääkkeillä, ei millään poppaskonsteilla. Tein positiivisen raskaustestin tänä keväänä. Saa nähdä tuleeko minusta äiti 24- vai 25-vuotiaana.”

Tietoa lapsettomuudesta ei haluta levittää

Johanna Repo sanoo, että nuorten lapsettomuus näkyy monesti hiljaisuutena. Ikäväksi koettujen kommenttien vuoksi asiaa ei haluta tuoda esiin. Revon mielestä on julmaa vähätellä lapsettomuuden kokemusta vain sen vuoksi, että äitiydestä haaveileva on iältään nuori.

– Kyse on ihan samasta surusta, siitä että oma lapsitoive ei toteudu.

Ikä on merkittävin tekijä siihen, minkä takia lapsettomuus on niin yleistä Suomessa.

Johanna Repo

Lapsettomat myös kertovat, että ihmisten on yllättävän vaikea suhtautua heihin, kun asia nousee esille. Tilanteet koetaan vaivautuneina.

”Minua on loukannut vain kaksi kommenttia, jotka olen saanut kuulla: Yritimme mieheni kanssa jopa kahdeksan kuukautta, huh kun siinä meinasi mennä hermot. Toisaalta emme kyllä kovin aktiivisesti edes kokeilleet, mutta rankkaa se oli.

Minä en edes halunnut lapsia ja tulin heti ensi yrittämällä raskaaksi. On tämä ihan kivaa, mutta olisin voinut elää ilmankin.”

Myös ”hyviä” neuvoja riittää. Repo uskoo, että monesti taustalla on halu auttaa, joka kuitenkin kääntyy päälaelleen.

”Ohjeita joita olen saanut: Kokeilkaa salviaa, se karkottaa pahat henget huoneesta. Oletteko varmasti olleet yhdynnässä tarpeeksi usein, noin joka toinen päivä olisi hyvä. Kokeile vyöhyketerapiaa, adoptoikaa, lopettakaa yrittäminen, älä stressaa, stressi pahentaa ja siksi et varmaan ole tullut raskaaksi, ottakaa koiranpentu, kokeilkaa pää pohjoiseen päin, niin saatte pojan.”

Sairaus vaatii hoitoa

Kun taustalla on sairaus, poppakonstit eivät auta. Johanna Repo ihmettelee, miksi terveyden huollon henkilökuntakaan ei aina suhtaudu nuorten tilanteeseen vakavasti. Monesti heitä kehotetaan vielä yrittämään raskaaksi tuloa itse.

– Se on hassua, koska kuitenkin tiedetään, että ikä on merkittävin tekijä siihen, minkä takia lapsettomuus on niin yleistä Suomessa, Repo sanoo.

Hedelmöityshoitoklinikan säiliö, jossa säilytetään muun muassa pakastettua munasarjakudosta.
Hedelmöityshoitoklinikan säiliö, jossa säilytetään muun muassa pakastettua munasarjakudosta.Juha Kokkala / Yle

”Olin 18-vuotias kun minulle tehtiin raskauden keskeytys. Koko maailma mureni. 21-vuotiaana kohtu ja munasarjat poistettiin. Siitä lähtien olen taistellut vaihdevuosioireita vastaan. Nykyäänkin saan kommentteja, että ehkä minusta ei ole äidiksi tai jos yrittäisimme enemmän, niin ehkä raskautuisin.”

”Kun vauvaa ei alkanutkaan kuulua, vastasin että kovin on toivottu, muttei ole tullut. Ja sittenhän niitä vinkkejä riitti. Se tulee kun vähiten odottaa. Ei tule! Minulla on sairaus ja ilman lääkitystä se ei tule.”

Yhteisön paine voi tehdä lapsettomuudesta traumaattista

Johanna Repo muistuttaa, että suomessakin on kulttuureita, joihin kuuluu lasten saaminen nuorena. Esimerkiksi romaneilla on tapana hankkia lapset hyvin nuorella iällä.

– Romanikulttuurissa lapsettomuus nuorena voi olla hyvin traumaattista. Se on asia, jota hyvin vahvasti siinä kulttuurissa odotetaan.

Moni kokee, että vaihdevuosien alkaminen on hirveän iso helpotus.

Johanna Repo

Myös vanhoillislestadiolaisten parissa äidiksi on perinteisesti tultu nuorena, ja lapsia on syntynyt perheisiin paljon. Lapsettomuus voi olla hyvin raskasta, kun niskassa on myös yhteisön paine.

”Olen lähtöisin lestadiolaisperheestä, jossa lapsia sikiää yhtenään. Erityisesti naimisiinmenon jälkeen kun on mennyt kyläilemään sukulaisille, on tervehtimisen sijaan katsottu vatsaa. Ja kun vatsaa ei ole, aletaan kyselemään, että milloin meinasitte. Kaiken huippu oli, kun sama mummeli yksissä ristiäisissä palasi kolmeen kertaan kyselemään samaa asiaa.”

”Suuresti vituttaa myös muiden tarkka suunnitteleminen tyylillä: En halua loppuvuoden lasta. Tai vastaavasti kahden lapsen jälkeen mietitään, että tekisinkö vielä kolmannen kun molemmat ovat poikia ja tyttö puuttuu. ”

Lastenvaunuja suviseuroilla
Vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa isot perheet ovat tuttu näky.Kati Jurkko / Yle

Johanna Repo sanoo, että lapsettomuuden kokeminen on erilaista kaksikymppisenä ja nelikymppisenä. Parikymppinen ehtii käydä läpi lapsettomuushoidot ja pohtia myös adoptiota. Haave lapsesta voi elää jopa parikymmentä vuotta. Kun nelikymppinen haluaa tulla äidiksi, aikaa lapsihaaveen toteuttamiseen on yleensä vain joitakin vuosia.

– Moni kokee, että vaihdevuosien alkaminen on hirveän iso helpotus, kun sitten ei tarvitse edes miettiä, että mikään olisi enää mahdollista.